Läppävikojen ja synnynnäisten sydänsairauksien hoito

Mikä on sydämen läppäsairaus?

Sydämen läppäsairaus on tavallinen rasitushengenahdistuksen ja sivuäänen aiheuttaja.  Läppä voi olla synnynnäisesti viallinen tai ajan mittaan vioittunut.  Ahtautuminen johtuu läpän rappeutumisesta ja kalkkeutumisesta, jonka seurauksena läppä ei avaudu riittävästi ja aiheuttaa virtausesteen. Toisaalta läppä voi myös vuotaa, usein rakenteellisen vian vuoksi, ja tällöin veri palaa vuotavasta läpästä takaisinpäin.  Tämän vuoksi sydän tekee isomman työmäärän aikaansaadakseen riittävän verenkierron. Pitkään jatkunut kuormittava läppävika aiheuttaa sydämen lokeroiden haitallista laajenemista ja mahdollisesti rytmihäiriöitä. Yleisimmät läppäsairaudet ovat aorttaläpän ahtauma ja hiippaläpän vuoto.

Milloin sydämen läppien hoitokeinona käytetään leikkausta?

Läppäleikkauksen tavoitteena on pysäyttää sydämen ylikuormittuminen. Näin suorituskyky palautuu, toimintakyky kohoaa ja elämänlaatu paranee. Vaikeaoireinen potilas kuuluu yleensä leikkaushoidon piiriin. Toisaalta myös oireeton potilas, jonka sydämen pumppausvoima on alentunut tai sydämen kammio on venynyt, voidaan leikata ennaltaehkäisevästi ennen kuin tulee oireita tai sydämeen korjautumattomia vaurioita. Leikkausta edeltävästi tarvitaan yleensä ruokatorven kautta tehty kaikututkimus. Varttuneemmille potilaille tehdään usein myös sepelvaltimoiden varjoainetutkimus.

Läppäleikkaus suoritetaan useimmiten rintalastan avauksen kautta sydän-keuhkokonetta apuna käyttäen. On olemassa myös tekniikoita, joissa leikkaus suoritetaan osittaisesta rintalastan avauksesta tai kylkiviillosta. Osa etenkin aorttaläpän ahtaumista voidaan hoitaa katetriteitse nivusen verisuonten kautta. Tällöin potilaan oma sydän huolehtii verenkierrosta myös läpän asennuksen aikana. Lääkäri arvioi potilaalle sopivimman ja turvallisimman leikkausvaihtoehdon ja antaa siitä samalla tarvittavan informaation.

Läppäahtaumat sekä aorttaläpän vuoto hoidetaan useimmiten korvaamalla oma läppä biologisella tai mekaanisella läppäproteesilla. Bioläppä on valmistettu naudan sydänpussista tai sian aorttaläpästä. Bioläpän asettamisen jälkeen käytetään verenohennuslääkettä yleensä 3 kuukautta, elleivät muut syyt vaadi lääkkeen jatkamista. Mekaaninen läppäproteesi edellyttää pysyvää verenohennuslääkettä. Läppäproteesin valintaan vaikuttaa esimerkiksi potilaan ikä sekä oma toive.

Vuotavan hiippaläpän leikkauksessa pyritään lähtökohtaisesti korjaamaan oma läppä. Jos läppä korvataan proteesilla, valittavana on silloinkin biologinen ja mekaaninen läppäproteesi.

Liittyykö leikkaukseen riskejä?

Kuten kaikkeen kirurgiaan, liittyy sydänkirurgiaankin tiettyjä komplikaatioriskejä. Leikkaushoitoa suunniteltaessa otetaan huomioon potilaan muut sairaudet ja ikä. Leikkauksen riskeistä keskustellaan aina potilaan kanssa ennen hoitopäätöstä. Lähtökohta on, että potilaalle koituva hyöty ylittää mahdollisen leikkaushoitoon liittyvän riskin.

Miten elämä jatkuu leikkaushoidon jälkeen?

Ajoissa annettu onnistunut hoito on paras tae hyvästä elämänlaadusta leikkauksen jälkeen. Hoito Sydänsairaalassa läppäleikkauksen jälkeen kestää keskimäärin 4 – 6 vuorokautta ja edelleen jatkohoitosairaalassa saman verran. Toipuminen ja työikäisillä sairausloma kestää useimmiten 2 – 3 kuukautta. Sairausloman pituus ja työhönpaluu riippuvat työn kuormittavuudesta ja kuntoutumisen edistymisestä. Potilaan työkyky arvioidaan sairasloman päättyessä tapahtuvassa jälkitarkastuksessa. Leikkaushoidon jälkeenkin läppäsairautta on alkuvaiheessa seurattava kaikukuvauksin.