Rintaelinten diagnostiset toimenpiteet ja leikkaushoidot

Milloin keuhkon ja keuhkopussin sairauksia hoidetaan leikkaamalla?

Keuhkoissa esiintyy sekä hyvän-, että pahanlaatuisia kasvaimia, joista yleisin on keuhkosyöpä. Toisinaan leikkaus on lopullinen tapa selvittää, kumpaan ryhmään kasvain kuuluu. Siten hyvänlaatuisiksi epäillyt kasvaimet suositellaan usein poistettaviksi, jotta kasvaimen tyyppi saadaan varmistettua.

Keuhkosyövän leikkausta edeltävillä tutkimuksilla pyritään arvioimaan kasvaimen laajuutta potilaassa, ja näiden selvitysten perusteella määritetään kasvaimen levinneisyysaste. Tämä luokitus määrää käytettävän hoitomenetelmän. Keuhkosyövän leikkaushoito on mahdollista niillä potilailla, joilla kasvain on korkeintaan rajoitetusti paikallisesti levinnyt.

Muut edellytykset keuhkosyövän leikkaushoidolle ovat potilaan riittävä yleistila kestää leikkauksen aiheuttama rasitus ja keuhkojen riittävä toiminta leikkauksen jälkeen, joka mitataan keuhkojen toimintakokeilla kuten puhallustestillä (spirometria). Keuhkopussin kasvaimet ovat harvinaisia, ja niiden leikkaushoito tulee harvoin kyseeseen.

Keuhkopussin tulehdus ei ole harvinainen, ja se voi esiintyä itsenäisesti tai osana keuhkokuumetta. Mikäli nestettä ei saada kanavoitua laskuputkella pois keuhkopussista, tarvitaan leikkausta sairauden parantamiseksi.

Mitä leikkauksessa tapahtuu?

Leikkauksen kulku käydään kirurgin ja nukutuslääkärin toimesta läpi ennen toimenpidettä useimmiten jo poliklinikkakäynnin yhteydessä. Leikkausta varten vuodeosastolle tullaan joko leikkausta edeltävänä iltapäivänä tai leikkauspäivän aamuna. Rintaonteloleikkaukset tehdään leikkaussalissa nukutuksessa. Nykyisin yhä suurempi osa leikkauksista tehdään tähystysleikkauksina. Tällöin leikattavan kylkeen tehdään useampia pieniä haavoja, joista toimenpiteessä vaadittavaa kameraa ja instrumentteja käytetään. Kaikissa tapauksissa tähystysleikkaus ei ole mahdollinen, jolloin leikkaus tehdään kylkiväliavauksen kautta.

Tähystysleikkauksessa asennetaan haavaan kivun hoitamiseksi ohut katetri. Tällä täydennetään suun kautta annettavaa kipulääkitystä. Avoleikkauksen yhteydessä kipu hoidetaan epiduraalipuudutuksella. Välittömästi leikkaussalissa tapahtuvan herättämisen jälkeen potilasta seurataan heräämöhoidossa, joka toimii Sydänsairaalan teho-osaston yhteydessä.

Molempien leikkausten jälkeen rintaontelosta johdetaan laskuputkella kudosneste ja ilma keräysastiaan, joka on yhdistetty imuun. Laskuputki poistetaan muutama vuorokausi leikkauksesta vuodeosastolla. Leikkausta seuraavana päivänä potilas ohjataan liikkeelle. Jo leikkauspäivänä vuodeosastolla aloitetaan edeltävästi ohjeistetut hengitysharjoittelut.

Vuodeosastohoidon kesto on tähystysleikkauksissa 3-5 vuorokautta ja avoleikkauksissa 5-7 vuorokautta.

Liittyykö leikkaukseen riskejä?

Rintaonteloleikkauksen liittyy aina riskejä, jotka keskustellaan ennen leikkausta. Leikkauksella saatavan hyödyn tulee olla otettavaa riskiä suuremman. Hoidon pitkittymisen ja täydentävien hoitotoimenpiteiden tarve on kohtalaisen suuri aina keuhkoleikkausten yhteydessä. Vakavien haittatapahtumien riski on kuitenkin pieni.

Miten elämä jatkuu leikkaushoidon jälkeen?

Kotiutuessa potilas pystyy itsenäisesti huolehtimaan arkiaskareista. Leikkauksen jälkitarkastus on muutaman viikon sisällä leikkauksessa, jolloin myös lopulliset näytevastaukset ovat tiedossa.

Tämä loppuarvio määrää mahdollisten muiden hoitojen tarpeen. Jälkitarkastuksen yhteydessä suunnitellaan myös tarvittava jälkiseuranta.

Kuntoutumisvaiheessa kannustetaan palaamaan leikkausta edeltäviin toimintoihin mahdollisimman nopeasti. Voimakasta hengästymistä aiheuttava ponnistelua ja raskaampien taakkojen nostelua suositellaan välttämään 3 viikkoa tähystysleikkauksen ja 5 viikkoa avoleikkauksen jälkeen. Nämä ovat myös keskimääräiset sairasloman kestot leikkauksen jälkeen.