Suomeksi  •  På svenska  •  In English  •  По-русски
TAYS Sydänsairaala
Suomeksi  •  På svenska  •  In English  •  По-русски

Potilaamme kertovat

Hyvän hoidon ansiosta Reijo elää täysipainoista elämää
Hyvän hoidon ansiosta Reijo elää täysipainoista elämää

Sepelvaltimotauti

Mikä on sepelvaltimotauti ja miten sen tunnistaa?

Sepelvaltimotauti on tavallisin rintakipua aiheuttava sydänsairaus. Sepelvaltimotauti on kyseessä silloin, kun sydänlihakselle verta vievä sepelvaltimo on ahtautunut. Sepelvaltimon ahtautuminen aiheuttaa sydänlihaksen hapenpuutteen, joka aistitaan rintakipuna. Sydänperäinen rintakipu vaikeutuu tyypillisesti rasituksessa, ja lepo puolestaan helpottaa oireita.

Milloin on syytä hakeutua lääkäriin?

Rasitukseen liittyvän rintakivun aiheuttaja täytyy aina selvittää. Jos oire helpottuu muutaman minuutin kuluttua rasituksen lopettamisen jälkeen eikä rintakipua ilmaannu levossa, voidaan tutkimukset tehdä lähiviikkojen aikana. Silloin tutkimuksiin voi hakeutua joko omalääkärin tai sydänlääkärin kautta.

Miten sepelvaltimotautia tutkitaan ja hoidetaan?

Potilaalle tehdään ensimmäiseksi kliininen rasituskoe, jolla pyritään selvittämään rintakivun syytä. Siinä tutkittava polkee kuntopyörää, ja lääkäri tarkkailee samanaikaisesti polkijan verenpainetta ja sydänfilmimuutoksia. Jos rasitus aiheuttaa hapenpuutteen sydänlihakseen, se kyetään havaitsemaan sydänfilmin avulla. Näin lääkäri voi arvioida, onko kyse sepelvaltimotaudista ja aloittaa tarvittaessa lääkehoidon. Kliinisen rasituskokeen perusteella kyetään myös arvioimaan onko lääkehoito riittävä vai tarvitaanko vielä tarkempia tutkimuksia kuten sepelvaltimoiden varjoainekuvausta.

Sepelvaltimotaudin lääkehoito koostuu ennusteeseen vaikuttavasta hoidosta, joita ovat aspiriini ja kolesterolia alentava statiini. Lisäksi voidaan käyttää beetasalpaajia. Niitä käytetään oireiden lievitykseen. Jos ihminen on sairastanut sydäninfarktin tai hänellä on sydämen vajaatoiminta, on beetasalpaajilla myös ennustetta parantava vaikutus. Lisäksi voidaan käyttää ns. ACE-estäjiä tai AT-salpaajia erityisesti, jos mukana on sydämen vajaatoimintaa. Myös nitraatti kuuluu sepelvaltimotautipotilaan oireita helpottavaan lääkitykseen.

Mikäli rintakipu häiritsee arkielämässä selviytymistä hyvästä lääkehoidosta huolimatta, voidaan sepelvaltimoiden varjoainekuvauksen jälkeen harkita muita hoitomuotoja. Niitä ovat sepelvaltimoahtauman pallolaajennus tai ohitusleikkaus.

Sepelvaltimotaudin yleisimmät riskitekijät

Riskitekijät kartoitetaan aina lääkärin vastaanotolla. Tärkeimpiä riskitekijöitä sepelvaltimotaudille ovat tupakointi, diabetes, verenpainetauti, kohonnut kolesteroli ja sukuhistoria. Sukuhistorialla tarkoitetaan, että ensimmäisen asteen sukulaisella (vanhemmat tai sisarukset) on ollut sydäninfarkti tai on tehty pallolaajennus tai ohitusleikkaus alle 55 vuoden iässä (miehet) tai alle 65 vuoden iässä (naiset).

Sepelvaltimotautia sairastavan seuranta

Riippumatta sepelvaltimotaudin hoitomuodosta (lääkehoito, pallolaajennus tai ohitusleikkaus), tärkeintä on järjestää sydänsairauksiin perehtyneen lääkärin vastaanotolle säännöllinen seuranta. Jokaisella seurantakäynnillä tarkastetaan lääkehoidon riittävyys ja asianmukaisuus. Oireiden uusiutuessa tai vaikeutuessa lääkäri arvioi sepelvaltimoiden varjoainekuvauksen tarpeen.

 

Potilaamme kertovat

Hyvän hoidon ansiosta Reijo elää täysipainoista elämää
Hyvän hoidon ansiosta Reijo elää täysipainoista elämää