Sydämentykytys ja rytmihäiriöt

Mikä on rytmihäiriö ja miten sen tunnistaa?

Normaali sydämen rytmi on lähtöisin sydämen oikean eteisen yläosissa sijaitsevasta sinussolmukkeesta, ja sitä kutsutaan sinusrytmiksi. Lepotilassa normaali syketaajuus voi olla mitä tahansa 40-100/min väliltä. Ikä, fyysinen kunto ja monet muut tekijät vaikuttavat leposykkeeseen. Syketaajuuden noustessa yli 100/min, puhutaan takykardiasta eli nopealyöntisyydestä, ja sen yleensä tuntee sydämen tykytyksenä. Nopealyöntisyys on yleensä sydämen rytmin normaalia nopeutumista fyysisen rasituksen seurauksena. Korkea kuume, nestehukka, ahdistuneisuus, säikähtäminen tai lääkkeet (esimerkiksi avaavat astmalääkkeet, eräät yskänlääkkeet, nuhatipat) voivat nostaa syketaajuutta.

Jos sydän tykyttää ilman syytä, voi kyse olla rytmihäiriöstä. Nuorilla ja työikäisillä tykytyskohtaus on usein seurausta synnynnäisistä poikkeavuuksista sydämen sähköisessä johtoratajärjestelmässä. Tykytys alkaa ja päättyy äkisti, syke on tasainen ja nopea, usein 150-200/min, joskus tätäkin nopeampi. Tyypillisesti tykytys kestää joitakin minuutteja, mutta voi olla useamman tunninkin kestoinen.

Rytmihäiriöoire – milloin hoitoon?

Yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö on eteisvärinä. Se on harvinainen alle 60-vuotiailla, kun taas yli 75-vuotiaista yli 10 % sairastaa eteisvärinä. Muut sydänsairaudet, etenkin sydämen vajaatoiminta, lisäävät eteisvärinän esiintyvyyttä, mutta noin kolmasosa eteisvärinästä on niin sanottua itsenäistä eteisvärinää, jolle ei löydy mitään aiheuttajaa. Eteisvärinää luonnehtii eteisten nopea, järjestymätön sähköinen ja mekaaninen toiminta (”eteiset värisevät”). Eteisvärinän aikana sydämen rytmi yleensä nopeutuu ja muuttuu epäsäännölliseksi. Toisille eteisvärinä ei aiheuta mitään oireita, toiset taas saattavat oireilla vahvasti tuntien esimerkiksi rintakipua, hengenahdistusta, huimausta ja huonovointisuutta. Vaikka eteisvärinä olisi oireeton, on sen toteaminen tärkeää, koska ilman oikeaa hoitoa eteisvärinä altistaa aivohalvauksille.

Muita yleisiä rytmihäiriöitä ovat sydämen lisälyönnit, jotka aiheuttavat muljahtelutuntemuksia. Lisälyönnit ovat terveessäkin sydämessä yleisiä ja harmittomia, mutta runsas lisälyöntisyys voi olla myös ensimmäinen merkki sydänsairaudesta. Siksi olisi tärkeää selvittää, onko kyseessä vaaraton terveen sydämen lisälyöntisyys vai onko oireen taustalla jokin hoitoa vaativa muu sydänsairaus.

Rytmihäiriöoire tulisi aina selvittää. Rytmihäiriötuntemuksen aikainen sydänsähkökäyrä eli EKG on tärkeässä asemassa oiretta selviteltäessä. Joskus EKG johtaa rytmihäiriön mekanismin jäljille, vaikka rytmihäiriö olisi jo ohittunutkin. Yleensä kiireellisiä tutkimuksia ei tarvita. Jos rytmihäiriöoireeseen liittyy tajunnanmenetys, voimakas rintakipu tai hengenahdistus, on ambulanssi syytä kutsua välittömästi.

Rytmihäiriöoireen syy on aina tärkeä selvittää.