Uusi toimintamalli sydänpotilaiden hoitoon Tampereella

Vaikuttava hoitopolku -logo

Tampereen kaupunki, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Tays Sydänsairaala ovat sopineet mallista, jolla sydänpotilaiden hoito kootaan yhtenäiseksi. Keskeinen tavoite on helpottaa potilaan arkea tarjoamalla sujuva hoitopolku. Mukana on kumppanina myös Hämeenmaan Sydänpiiri, ja kehitystyötä on rahoittanut Sitra.

Uusi toimintamalli korostaa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyötä saumattoman ja kustannustehokkaan hoitopolun järjestämiseksi. Uutta mallia on tarkoitus laajentaa myös muuhun terveydenhuoltoon sekä muihin maakuntiin.

Tampereen alueella uusi malli sydänpotilaiden hoitopolun järjestämiseksi otetaan käyttöön vuonna 2018. Sen piirissä on noin 17 500 eri potilasta ja lähes 40 000 palvelusuoritetta. Vuosittain hoidon järjestämisestä koituu noin 36 miljoonan euron kokonaiskustannukset.

– Uudesta lähestymistavasta hyötyvät kaikki tahot, varsinkin asiakas ja veronmaksajat. Arvioimme, että vuositasolla uusi malli voi tuottaa merkittäviä säästöjä samalla kun asiakkaan hoitokokemus paranee, kertoo Tampereen kaupungin hallintoylilääkäri Arto Lemmetty.

Malli soveltuu monimutkaisten ja laajojen hoitokokonaisuuksien järjestämiseen vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Osapuolet ottavat yhdessä vastuun hoitokokonaisuuden suunnittelusta, toteuttamisesta ja ohjaamisesta sekä jakavat hoitokokonaisuuden tuottamiseen liittyvät riskit ja hyödyt. Avoimuus on keskeinen osa yhteistyötä. Tampereen kaupunki toimii uudessa mallissa paitsi tilaajana osaltaan myös palvelujen tuottajana. Muut palveluntuottajat ovat kaupungin sopimuspalveluntuottajia. Tampereen kaupunki haluaa näyttää suuntaa uudenlaisten toimintamallien käyttöönottamisessa.

– Emme halunneet jäädä odottamaan sote-uudistuksen loppuunsaattamista, vaan päätimme edetä asiassa, sillä tarve uudenlaiselle toimintatavalle oli ilmeinen. Taustalla on vuosien valmisteleva työ, jossa on hyödynnetty järjestelmällisesti muun muassa aiheesta tehtyjen tutkimusten ja selvitysten tuloksia. Ongelmakohdat, jotka täytyy ratkaista, olivat siten jo tiedossa, sanoo Lemmetty.

Helpotusta potilaan arkeen

Uusi toimintamalli on potilaslähtöinen. Perinteisesti toiminta on ollut sirpalemaista, mikä on aiheuttanut muun muassa viivettä ja ylimääräisiä kustannuksia, eikä potilaiden hoitopolkuja ei ole pystytty käsittelemään kokonaisuutena. Tämän seurauksena tieto ei ole kulkenut eri hoidon tuottajien välillä, ja pahimmillaan asiakasta on pompoteltu paikasta toiseen.

– Keskeinen tavoitteemme on helpottaa potilaan arkea. On myönnettävä, että sosiaali- ja terveydenhuollossa lähestymistapa on ollut liian usein tuottaja- ei potilaskeskeinen. Olemme pyrkineet haastamaan tätä ajattelua ja varmistamaan pitkin matkaa, että uudesta mallista hyötyy ennen kaikkea potilas, jonka hoito suunnitellaan ja toteutetaan jatkossa yhtenä kokonaisuutena, painottaa Arto Lemmetty.

Uusi malli laajojen ja monimutkaisten hoitokokonaisuuksien hallitsemiseen

Uudessa toimintatavassa korostuvat hoitoprosessin yhteiset tavoitteet sekä tiivis yhteistyö niin hoidon suunnittelussa kuin toteutuksessakin.

– On aika pyrkiä eroon hajanaisesta palveluverkosta. Tämä on sekä asiakkaan että myös hoidon toteuttajien ja järjestäjien etu. Vastaava lähestymistapa monimutkaisten hoitokokonaisuuksien hallitsemiseen soveltuu monien sellaisten sairauksien hoitoon, jossa on osallisena useita eri tahoja. Hyviä esimerkkejä tällaisista ovat diabetes, syöpätaudit ja mielenterveyden häiriöiden hoito, kertoo Sitran johtava asiantuntija Kimmo Haahkola.

– Tämä on Suomen ensimmäinen käytännön sovellutus, jossa kootaan yhteen kaikki eri palveluntuottajat sekä myös järjestöt, joilla on historiallisesti ollut merkittävä rooli suomalaisessa terveydenhuollossa. Vastaavaa mallia voidaan hyödyntää jatkossa myös muissa maakunnissa, jatkaa Haahkola.

Uuden toimintamallin tuloksia seurataan tarkasti, ja siitä on tarkoitus toteuttaa myös kansainvälinen vertaisarviointi.

Lisätietoja:

Aki Haukilahti, varatoimitusjohtaja, Tays Sydänsairaala, puh. 050 5265 466

Helsingin Sydänsairaalan synty

Lääkäreitä käytävällä

”Tampereen yliopistollinen sairaala onnistui poistamaan sydänleikkausjonot”, uutisoi Helsingin Sanomat näyttävästi 2.11.2013. Jonoton ja vakaa hoitoon pääsyn tilanne Tays Sydänsairaalassa Tampereella johti potilastiedustelujen kasvuun muualta Suomesta, ja antoi sysäyksen myös Helsingin Sydänsairaalan perustamiselle. Kehitys ei ollut tapahtunut itsestään, vaan oli vaatinut uutisointi hetkellä Sydänsairaalan hoitotiimeiltä yli 10 vuotta ahkeraa kehitystyötä, joka oli alkanut Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän omistaman Tays Sydänsairaalan perustamisesta vuonna 2004.

Potilastiedusteluja etenkin pääkaupunkiseudulta

Potilastiedusteluja tuli erityisen paljon etenkin pääkaupunkiseudulta Tampereelle. Sydänsairaalassa havaittiin, että taustalla oli pääkaupunkiseudun haastava hoitoon pääsyn tilanne erityisesti kiireettömässä hoidossa. Tuohon aikaan hoitoon pääsyä muualta Suomesta kuin Taysin erityisvastuualueelta kuitenkin rajoitti merkittävästi se, että ennen vuotta 2014 potilas ei voinut valita hoitopaikkaansa koko Suomen laajuisesti.

Kasvaneet potilastiedustelut käynnistävät selvityksen Helsingin Sydänsairaalan perustamisesta

Syksystä 2013 kevääseen 2014 jatkuneissa selvityksissä havaittiin, ettei Helsingissä ollut sydänsairauksien hoitoon erikoistunutta fokussairaalaa, kuten on lähes kaikissa muissa merkittävissä pääkaupungeissa. Helsingin toimipiste päätettiin perustaa tytäryhtiömallilla 18.6.2014. Helsingin Sydänsairaalan perustamissopimus allekirjoitettiin 1.7.2014 julkisomisteisen Tays Sydänsairaalan omistaessa 100 % osakekannasta.

Kokonaisvaltainen hoitosuunnitelma kaikkialta Suomesta hakeutuville potilaille

Perustamisesta kului vielä lähes vuosi, ennen kuin potilashoito Helsingin Sydänsairaalassa pääsi alkamaan. Suunnitelmaan sisältyi alkuvaiheessa yksityisvastaanoton perustaminen, joka palvelisi pääkaupunkiseudun ja muualta Suomesta Helsingin Sydänsairaalaan hakeutuvia potilaita niin, että potilaalle laaditaan yhdellä vastaanottokäynnillä hoitosuunnitelma. Tämän mahdollistaisi se, että sydänsairauksien hoitoon erikoistunut kardiologi pystyy arvioimaan potilaan tilanteen kokonaisvaltaisesti ja laatimaan tai vahvistamaan hoitosuunnitelman kerralla.

Sydänpotilaiden hyvä hoito vaatii sitoutuneita erikoislääkäreitä

Sydänhoidossa hoitosuhteet ovat usein pitkiä ja sydänpotilaiden hyvä hoito vaatii tuekseen pitkäjänteistä kehittämistä ja sitoutuneen tiimin, jota esimerkiksi lääkäreiden vaihtuvuus voi merkittävästi haitata. Lisäksi Sydänsairaalassa todettiin, että Helsingin Sydänsairaalan toimintaa ei voida rakentaa pelkästään esimerkiksi Tampereelta käsin toimivien lääkäreiden varaan, vaan Helsinkiin tarvittiin myös paikallisia lääkäreitä. Vuonna 2014 erikoistuneista lääkäreistä eli kardiologeista oli pulaa useilla alueilla Suomessa.

Osakeanti lääkäreille

Näin päätettiin toteuttaa sydänpotilaan hoidon kehittämisestä kiinnostuneille ja siihen sitoutuville kardiologeille suunnattu osakeanti. Osakkaaksi tuli 25 % osuudella kahdeksan suomalaista kokenutta kardiologian erikoislääkäriä. 75 % omistuksesta säilyi Tays Sydänsairaalalla toiminnan jatkuessa edelleen täysin julkisessa määräysvallassa.

Uusi osakasjärjestely antoi erinomaisen pohjan Helsingin Sydänsairaalan tulevalle kehittämiselle, erityisesti toiminnan sujuvalle ylösajolle tyhjästä, jossa oli nyt mukana hyvä joukko suomalaisia kardiologeja. Se mahdollisti myös sairausvakuutuskorvaukset eli ns. Kela-korvaukset yksityisesti annetusta hoidosta, mikä helpotti myös suunnitellun sairaalatoiminnan aloittamista.

Eettisten kysymysten hallitseminen osakassopimuksilla

Sovelletun uudenlaisen toimintamallin eli kardiologiosakkuuden mahdollisia eettisiä kysymyksiä ja riskejä pohdittiin Sydänsairaalassa hyvissä ajoin etukäteen, huomioiden erityisesti mahdollinen tulevaisuuden julkinen sektorin potilaiden hoitaminen. Näitä kysymyksiä ja riskejä päätettiin hallita osakassopimuksella, joka laadittiin yhteisesti kaikkien osakkaiden kesken.

Toimitilat Helsingin Jätkäsaaresta vuonna 2015

Helsingin Sydänsairaalan varsinainen toiminta käynnistyi toukokuussa 2015. Tays Sydänsairaala rahoitti toiminnan käynnistämisen kokonaan antamalla Helsingin Sydänsairaalalle 500 000 euron pääomalainan, osakepääoman ollessa vain 10 000 euroa. Toimitilat vuokrattiin Helsingin Jätkäsaaresta.

Pääkaupunkiseudun haastava hoitoon pääsyn tilanne valkenee

Alkuvaiheessa Helsingin Sydänsairaala keskittyi yksinomaan ilman lähetettä saapuvien yksityisvastaanottopotilaiden hoitamiseen. Kysyntää palveluille selvästikin oli, sillä potilastiedustelujen määrä jatkoi kasvuaan. Kokonaiskuva pääkaupunkiseudun haastavasta hoitoonpääsyn tilanteesta alkoi valjeta Sydänsairaalalle sairaanhoitajan puhelinpalvelun potilaskyselyjen perusteella.

HUS solmii sopimuksen potilaiden hoitamisesta Sydänsairaalassa

Julkisen sektorin sydänpotilaiden hoito jakautui sekä Helsingissä Helsingin kaupungin ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin harteille. Muualla pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla se nojasi käytännössä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin varaan, joka Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL:n tilastojen perusteella vaikutti olevan selvissä vaikeuksissa hoitotakuun toteutumisen kanssa sydänpotilaiden hoidossa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri solmikin vuonna 2015 Tays Sydänsairaalan kanssa suoran sopimuksen hoitotakuun ylittäneiden rytmihäiriön ablaatiopotilaiden hoitamisesta Tays Sydänsairaalassa, jotta se saisi hoitoonpääsytilanteensa lain edellyttämälle tasolle.

Helsingin Sydänsairaalan toiminnan laajentaminen

Kun Tays Sydänsairaalan yhteistyöselvittelyt Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kanssa näyttivät etenevän ja potilaan valinnanvapaus julkisella sektorilla oli mahdollistunut koko Suomen laajuisen valinnanvapauden muodossa, jatkoi Helsingin Sydänsairaala toiminnan laajentamisen selvittelyä sairaalapalveluiden osalta.

Tavoitteena oli laajentaa Helsingin Sydänsairaalan palveluvalikoima kattamaan kaikki tavanomaiset sydäntutkimukset ja hoidot niin, että Sydänsairaala voisi sujuvasti palvella pääkaupunkiseudun potilaita tavanomaisissa kiireettömissä tutkimuksissa ja hoidoissa, joissa vaikutti olevan merkittäviä haasteita erityisesti hoitoonpääsyn kannalta. Käytännössä tämä tarkoitti rytmisiirtojen sekä sepelvaltimoiden varjoainekuvausten ja pallolaajennusten aloittamista. Vaativimmat tutkimukset ja hoidot toteutettaisiin edelleen Tays Sydänsairaalassa Tampereella tai potilaan oman kotikunnan yliopistollisessa sairaalassa.

Kanta-Hämeen lääkäriresurssivaje antoi pontta toiminnan laajentamiselle

Päätökseen vaikutti myös se, että Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kanssa käydyt yhteistyöneuvottelut olivat pitkällä ja näytti siltä, että Kanta-Häme tarvitsee jo syksyllä 2016 Tays Sydänsairaalan apua kardiologisten tutkimusten ja hoitojen järjestämisessä huomattavan lääkäriresurssivajeen takia. Kanta-Hämeen alueen asukkaiden tavanomainen työssäkäynti- ja asiointialue ulottui Kanta-Hämeen lisäksi Helsinkiin ja Tampereelle.

Laajennuksen rahoittajana Tays Sydänsairaala

Koska Helsingin Sydänsairaala tuolloin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain mukaan oli täysin julkisessa määräysvallassa, kilpailutti Helsingin Sydänsairaala talvella 2016 julkisista hankinnoista annetun lain mukaan rakennusurakan, jolla toimitilat Helsingin Jätkäsaaressa muokattaisiin sairaalatoimintaan soveltuviksi.

Laajennuksen toteutusta varten Tays Sydänsairaala antoi tytäryhtiölleen Helsingin Sydänsairaalalle korollisen 800 000 euron investointilainan 11 vuoden takaisinmaksusuunnitelmalla, jonka vakuudeksi Helsingin Sydänsairaala panttasi taseen käyttöomaisuutensa. Lisäksi Tays Sydänsairaala vuokrasi tytäryhtiölleen tutkimus- ja hoitolaitekalustoa. Tays Sydänsairaala siis käytännössä rahoitti kokonaan Helsingin Sydänsairaalan toiminnan laajentamisen tavanomaisiin sairaalapalveluihin, ja Helsingin Sydänsairaala oli yksiselitteisesti kunnallisen Tays Sydänsairaalan määräysvallassa.

Ensimmäiset sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset syksyllä 2016

Kun Etelä-Suomen aluehallintovirasto oli myöntänyt sairaalalle laajennetun toimiluvan, aloitettiin Helsingin Sydänsairaalassa sairaalatoiminta 6.9.2016 tekemällä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin lähettämille potilaille ensimmäiset sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset. Lisäksi aloitettiin lääkärin lähetteellä valinnanvapauden perusteella hoitoon hakeutuneiden potilaiden hoito.

Potilaan julkisen sektorin valinnanvapaus perustuu Terveydenhuoltolakiin, jonka tarkoituksena on mm. edistää väestön terveyttä, kaventaa terveyseroja ja toteuttaa palvelujen saatavuutta henkilön asuinpaikasta, sosiaalisesta ja taloudellisesta asemasta riippumatta sekä vahvistaa asiakaskeskeisyyttä. Terveydenhuoltolain viitoittama tie on toiminut Tays Sydänsairaalan julkisen terveydenhuollon kehittämisen ohjenuorana, josta sille on myönnetty myös Yhteiskunnallinen yritys –status.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Tays Sydänsairaalan toiseksi omistajaksi

Syksyllä 2016 Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tuli Tays Sydänsairaalan toiseksi omistajaksi ja solmi pitkäaikaisen palvelusopimuksen, jolla Tays Sydänsairaala tuottaa Kanta-Hämeen alueen potilaiden tarvitsemat kardiologiset ja sydän- ja rintaelinkirurgiset hoidot väestövastuuperiaatteella vastaavasti kuin se toimii Pirkanmaalla.

Sydänsairaalan palveluverkko Tampereelta Helsinkiin saakka palvelisi nyt myös Kanta-Hämeen alueen asukkaita, joiden luontainen asiointialue ulottuu Kanta-Hämeen lisäksi Tampereelta Helsinkiin. Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri hankkii muutoinkin tiettyjä terveyden- ja sairaanhoitopalveluja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriltä Helsingistä. Paitsi Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirien potilaat, myös valinnanvapauden perusteella hoitoon hakeutuvat potilaat saattoivat valita hoitopaikakseen julkisomisteisen Sydänsairaalan Tampereen, Valkeakosken, Hämeenlinnan, Riihimäen tai Helsingin toimipaikan.

Kysymys Helsingin Sydänsairaalan roolista kunnallisena toimijana

24.1.2018 sosiaali- ja terveysministeriö, STM, julkaisi tiedotteessaan, ettei Helsingin Sydänsairaala voi toimia Helsingissä kunnallisena sairaalana. Sydänsairaala suhtautuu vakavasti STM:n tulkintaan koskien Helsingin Sydänsairaalan asemaa julkisena sairaalana ja ryhtyy selvittämään asiaa yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa, jonka kuntayhtymäkonserniin se kuuluu, että ministeriö on huomioinut linjauksessaan kaikki asiaan vaikuttavat seikat.

Julkisen sektorin kehittäjä -status

Helsingin Sydänsairaalan jo noin 1,5 vuotta jatkunut toiminta on vakiintunut, myös julkisen sektorin valinnanvapauspotilaiden hoitamisessa. Helsingin Sydänsairaala on tulkinnut, että se on yksiselitteisesti julkisomisteinen sairaala johtuen siitä, että se on Tays Sydänsairaalan määräysvallassa ja toimii kunnallisen terveydenhuollon toimintayksikön vastuulääkärin alaisuudessa. Tays Sydänsairaala puolestaan on kokonaan kahden sairaanhoitopiirin, Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirien omistama eli 100 % julkisomisteinen.

Lähetekäytäntöjen muuttaminen ja toiminta vuonna 2018

Sydänsairaala muutti välittömästi STM:n tiedotteen jälkeen lähetekäytäntöjään niin, etteivät potilaat voi suoraan valita Helsingin Sydänsairaalaa hoitopaikakseen, mutta Tays Sydänsairaalan he edelleen voivat, mikä on ministeriön tulkinnan mukaista menettelyä. Tays Sydänsairaala järjestää ja koordinoi potilaiden hoidon, myös valinnanvapauspotilaiden hoidon osalta, ja kohtelee potilaitaan yhdenvertaisesti. Helsingin Sydänsairaalan toiminta jatkuu normaalisti.

Yli 1 000 julkisen sektorin valinnanvapauspotilasta

Helsingin Sydänsairaalassa on syksystä 2016 alkaen hoidettua yli 1 000 julkisen sektorin valinnanvapauspotilasta ja sen kiireetön sairaalatoiminta on suurempaa kuin useissa suomalaisissa keskussairaaloissa. Sydänsairauksien hoidon tarve pääkaupunkiseudulla on yllättänyt Sydänsairaalankin. Lisäksi Helsingin Sydänsairaalassa on asioinut satoja yksityisvastaanottopotilaita.

Julkisen sektorin palveluja tuotettaessa palvelujen hinta potilaiden kotikunnille on sama toimipaikasta riippumatta. Esim. vastaanotolla sydämen ultraäänitutkimuspotilaan laskutukseen käytetään samaa hinnastoa riippumatta siitä, missä Sydänsairaalan toimipaikassa palvelu on annettu. Tämä koskee siis myös valinnanvapauspotilaiden hoidon laskutusta, jota säätelee myös terveydenhuoltolaki. Yksityispotilaiden hinnat voivat jonkin verran poiketa kuntahinnoista, erityisesti sairaalapalveluissa, joissa mm. korkea kokonaisvolyymi ja vakiokäytännöt mahdollistavat edulliset hinnat kunnille.

Hoitoon jonottamatta

Vuonna 2017 Helsingin Sydänsairaalaan pääsi jonottamatta, hoitoonpääsyajan ollessa esim. sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen vuoden lopussa 13 vuorokautta. Taloudellisesti toiminta nousi myös niukasti kannattavaksi, liikevaihdon ollessa 1,85 milj. euroa ja tilikauden tulos 71 750 euroa voitollinen.

Potilaan ja yhteiskunnan parhaaksi

Sydänsairaalan tavoitteena on vaikuttavien ja kustannustehokkaiden hoitopalvelujen turvaaminen suomalaisille. Helsingin Sydänsairaala jatkaa julkisen sektorin terveydenhuollon kehittämistä sydänpotilaan hoidon saralla – potilaan ja yhteiskunnan parhaaksi, kuten synnystään tähänkin saakka.