Hämeenlinnan Sydänsairaalan kattava palvelutarjonta laajenee entisestään, kun toimipisteessä alkavat rytmihäiriöiden ablaatiohoidot 24.10.2018 alkaen. Hämeenlinnassa palvelutarjontaan kuuluu vastaanottotoiminnan ja vuodeosastotoimintojen lisäksi mm. varjoainekuvaukset, pallolaajennukset, tahdistintoimenpiteet sekä rytminsiirrot.

Palvelutarjonnan laajentumisen myötä valtaosa Kanta-Hämeen ablaatiopotilaista voidaan hoitaa Hämeenlinnassa. Ablaatiohoitojen aloittaminen Hämeenlinnassa hyödyttää myös pääkaupunkiseudulta ja muista ympäröivistä sairaanhoitopiireistä tulevia potilaita, joilla on entistä lyhyempi matka ablaatiohoitoja tarjoavaan Sydänsairaalan yksikköön.

Erikoissairaanhoidon valinnanvapautta käyttävä potilas pääsee tällä hetkellä nopeimmillaan hoitoon Hämeenlinnan Sydänsairaalaan keskimäärin 13 päivässä. Jatkuvasti tehtävien asiakastyytyväisyysmittauksen perusteella Hämeenlinnan Sydänsairaalan asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä myös hoidon laatuun. Esimerkiksi potilaan kokema turvallisuuden tunne on 4,88 ja kokonaistyytyväisyys 4,84 (asteikolla 1-5).

Lue lisää

Julkiseen terveydenhuoltoon lääkärin lähetteellä

Mitä tarkoittaa hoitopaikan valinnanvapaus?

Asiakkaidemme kokemuksia

Suomalainen uraauurtava tutkimus löysi yhteyden geenivirheen vaikutuksesta kardiomyopatian syntyyn

Sydänsairaala on ollut mukana tekemässä tutkimusta hypertrofisen kardiomyopatian synnystä. Hypertrofista kardiomyopatiaa pidetään yhtenä yleisimmistä perinnöllisistä sydänlihassairauksista. Tautia esiintyy noin yhdellä henkilöllä 500 aikuisesta. Tauti voi aiheuttaa rasituksen aikaisia rytmihäiriöitä tai rintakipua, sydämen vajaatoimintaa tai jopa äkkikuoleman. Tutkimuksen myötä voidaan ensimmäistä kertaa osoittaa kyseisen sydänlihassairauden johtuvan JPH2 geenin virheestä.

Suomalainen tutkimus löysi yhteyden JPH2-geenin vaikutuksesta kardiomyopatian syntyyn

Ensimmäistä kertaa JPH2 -geenivirheen voidaan osoittaa vaikuttavan perinnöllisen hypertrofisen kardiomyopatian syntyyn. Tutkimus¹, jonka mukaan Junctophilin-2 (JPH2) p.(Thr161Lys) -geenivirhe aiheuttaa perinnöllisen hypertrofisen kardiomyopatian julkaistiin hiljattain PLOS ONE -julkaisussa.

Hypertrofista kardiomyopatiaa pidetään yhtenä yleisimmistä perinnöllisistä sydänlihassairauksista. Tauti esiintyy noin yhdellä henkilöllä 500 aikuisesta. Tauti voi aiheuttaa rasituksen aikaisia rytmihäiriöitä tai rintakipua, sydämen vajaatoimintaa tai jopa äkkikuoleman.

– Potilastyön kannalta on tärkeää ymmärtää taudin syntyyn vaikuttavat perinnölliset tekijät. Tieto auttaa riittävän seurannan ja hoitojen järjestämisessä. Hoitokeinoja ovat esimerkiksi tahdistin tai defibrillaattori. Tieto auttaa myös arvioimaan perheenjäsenten sairastumisriskiä ja tarvetta mahdollisille tutkimuksille, taustoittaa HUSin kardiologian erikoislääkäri Tiina Heliö.

Kardiologian erikoislääkäri Sari Vanninen Tampereen yliopistollisesta Sydänsairaalasta kertoo tutkimuksen syntyneen päivittäisestä hoitotyöstä ja potilaiden geenitestien tuloksista.

– Yhä useampi potilas, joka kärsi sydänperäisistä oireista ja jolla havaittiin tietty muutos JPH2-geenissä, otettiin tarkempaan seurantaan, ja lopulta hoitava lääkäri pyysi potilailta ja heidän perheenjäseniltään luvan tutkimukseen. Potilaiden ja heidän perheenjäsentensä tauti- ja sukuhistoria analysoitiin. Tämä kokonaisvaltainen analyysi mahdollisti tutkimuksen onnistumisen, Vanninen sanoo.

Tutkimus on osa laajempaa eri kardiomyopatiatyyppien geenivirheiden tunnistamiseen keskittynyttä projektia, jossa ovat mukana Helsingin yliopistollisen sairaalan sydän- ja keuhkokeskus, geenidiagnostiikkayritys Blueprint Genetics sekä Tampereen yliopistollinen Sydänsairaala.

Tutkimuksessa löydettiin 20 yksilöä yhdeksästä eri perheestä, jotka kärsivät hypertrofisesta kardiomyopatiasta, ja joilta löytyi JPH2 (Thr161Lys) -geenivirhe. Vaikka useat tutkimukset ovat vuosien varrella käsitelleet JPH2-geenin roolia hypertrofisen kardiomyopatian synnyssä, epäilyn tueksi ei ole löydetty todistusaineistoa.

– ClinVar-tietokannassa ja useissa tieteellisissä artikkeleissa useat JPH2-geenin muutokset on luokiteltu merkitykseltään epäselviksi (variant of uncertain significance, VUS), koska tällä hetkellä ei ole tarpeeksi näyttöä niiden osuudesta taudin synnyssä. Aikaisemmin perheiden seurantaan tai taudin periytymiseen liittyviä tutkimuksia ei ole tehty, jolloin lisäarvo hoitotyöhön on jäänyt laihaksi. Tutkimalla yhdeksän perheen jäseniä tarkemmin olemme osoittaneet JPH2-geenissä esiintyvän virheen voivan yksinään aiheuttaa ihmisellä ilmenevän vaikean sydänsairauden. Tämä tieto auttaa lääkäreitä ja tutkimuslaboratorioita valitsemaan tämän geenin osaksi kardiomyopatiapotilaiden geenitutkimuksia ja tulee enenevissä määrin helpottamaan oikean diagnoosin tekemistä, sanoo Blueprint Geneticsin laboratoriojohtaja Juha Koskenvuo.

Löydös on merkittävä myös siksi, että se on potentiaalinen uusi perustaja- eli niin kutsuttu founder-mutaatio, jota on toistaiseksi tavattu vain Suomessa.

Tutkimuksen tulokset lyhyesti

• JPH2 p.(Thr161Lys) geenivirhe löydettiin 20:ltä hypertrofista kardiomyopatiaa sairastavalta potilaalta yhdeksästä eri perheestä.
• Tutkimus löysi kaiken kaikkiaan 26 geenivirheen kantajaa. Penetranssi eli ilmenemisyleisyys oli 71 % 60 ikävuoteen ja 100 % 80 ikävuoteen asti.
• Tutkimuksen onnistumisen kannalta oli tärkeää, että potilaiden ja perheiden kliininen historia pystyttiin yhdistämään geenitestituloksien kanssa.
• Osana tutkimusta tehtiin kattava kirjallisuus- ja tietokantakatsaus JPH2-geenivirheiden merkityksestä.

Tutkimus kokonaisuudessaan

¹ Heterozygous junctophilin-2 (JPH2) p.(Thr161Lys) is a monogenic cause for HCM with heart failure Vanninen SUM, Leivo K, Seppälä EH, Aalto-Setälä K, Pitkänen O, et al. (2018) Heterozygous junctophilin-2 (JPH2) p.(Thr161Lys) is a monogenic cause for HCM with heart failure. PLOS ONE 13(9): e0203422. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0203422

Lisätiedot

Blueprint Genetics
laboratoriojohtaja, Chief Medical Officer Juha Koskenvuo, juha.koskenvuo@blueprintgenetics.com

HUS Sydän- ja keuhkokeskus
kardiologi Tiina Heliö, tiina.helio@hus.fi

Tampereen yliopistollinen Sydänsairaala
kardiologi Sari Vanninen, sari.vanninen@sydansairaala.fi

Kardiologian ylilääkäri Pasi Lehto kertoo sepelsuonien epämuodostumista asiantuntija-artikkelissamme. 

Synnynnäinen sepelvaltimoiden poikkeavuus selittää noin 10–20 prosenttia alle 35-vuotiaiden äkkikuolemista. Äkkikuolema saattaa olla sepelvaltimoiden poikkeavuuden ensimmäinen ilmentymä. Sepelvuonien epämuodostumien mahdollisuus tulisi pitää mielessä, jos rasitukseen liittyy rintakipua, tajunnanmenetys tai rytmihäiriö.

Lue asiantuntija-artikkeli tästä >