Sydänsairaala on tehnyt kahden vuoden mittaisen yhteistyösopimuksen maastohiihtäjä Ristomatti Hakolan kanssa.

Hiihtouransa ohella Ristomatti Hakola haluaa omalla esimerkillään kannustaa ihmisiä huolehtimaan omasta kunnostaan ja sitä kautta terveydestään.

– Liikunta on kaiken ikäisille yksi tärkeimmistä ”sydänlääkkeistä”, jonka käyttöön myös Sydänsairaalassa kannustamme. Kestävyysurheilussa sydänterveyden merkitys on ratkaisevan tärkeä. Ristomatti Hakola on innostava roolimalli myös tavallisille liikkujille, toteaa toimitusjohtaja Kari Niemelä Sydänsairaalasta.

Lisätietoja

Kari Niemelä, toimitusjohtaja ja johtava ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, kari.niemela@sydansairaala.fi
www.ristomattihakola.com

Sydänsairaala on mukana Suomalaisen Työn Liiton ja Yhteiskunnallinen yritys -merkkiyritysten Hyvät yritykset näkyviksi -kampanjassa huhtikuussa 2019.

– Kampanjan viesti on, että Sydänsairaalassa tehdään yhteiskunnallisesti merkittävää työtä sydämen hoidon kehittämiseksi. Meillä se tarkoittaa hoidon laadun ja terveydenhoidon toimintatapojen kehittämistä asiakaslähtöisesti sekä koulutuksen ja sydäntutkimuksen tason ylläpitoa Suomessa, kertoo Sydänsairaalan liiketoimintajohtaja Minna Metsälä.

Yhteiskunnallinen yritys -merkki kertoo siitä, että yritys ratkoo liiketoiminnallaan yhteiskunnallisia tai ympäristöongelmia. Lisäksi ne käyttävät suurimman osan voitostaan yhteiskunnallisen tavoitteensa edistämiseen.

Hyvät yritykset näkyviksi -kampanjalla Suomalaisen Työn Liitto haluaa lisätä Yhteiskunnallinen yritys -merkin tunnettuutta yhdessä merkin saaneiden yritysten kanssa ja kertoa laajalle yleisölle, mistä yhteiskunnallisessa yrittämisessä on kyse.

Lisätietoja: Minna Metsälä, liiketoimintajohtaja, p. 050 590 1232, minna.metsala(at)sydansairaala.fi

Lue lisää

Sydänsairaala yhteiskunnallisena yrityksenä

www.yhteiskunnallinenyritys.fi

Suomalaisen Työn Liitto

Sydänsairaala on tehnyt vuoden mittaisen yhteystyösopimuksen valkeakoskelaisen FC Hakan kanssa. Sopimuksen mukaisesti FC Hakan miesten edustusjoukkue käy sydämen ultraäänitutkimuksissa Tampereen Sydänsairaalassa.

Tampereen Sydänsairaalan kardiologit vastaavat sovituista tutkimuksista ja toteavat osaltaan, että edustusjoukkueen sydänterveys on lajin vaatimalla tasolla.– Sydänsairaalassa kannustamme kaiken ikäisiä ihmisiä liikkumaan sydämen terveyden ylläpitämiseksi, sekä ennaltaehkäisevästi että sydänsairauksien hoidossa. Liikunta on yksi tärkeimmistä sydänlääkkeistä, korostaa Sydänsairaalan kardiologian aluepalveluiden palvelujohtaja Vesa Virtanen.

Suomen Palloliiton lisenssimääräysten mukaisesti pelaajille on tehtävä sydämen ultraäänitutkimus kertaalleen ennen 21 vuoden ikää ja pelaajan noustessa Miesten Ykköseen.
– FC Hakassa pelaajien terveys on meille kaikkein tärkein asia. Sydänsairaalan yhteistyön myötä tiedämme pelaajien saavan parhaan mahdollisen tutkimuksen ja hoidon, toteaa FC Hakan toimitusjohtaja Olli Huttunen.

Lisätietoja

Vesa Virtanen, kardiologian aluepalveluiden palvelujohtaja ja lääketieteellinen johtaja, ylilääkäri, Tays Sydänkeskus Oy, p. 03 311 64139, etunimi.sukunimi(at)sydansairaala.fi

FC Hakan verkkosivut

Kuvassa keskellä Sydänsairaalan Vesa Virtanen sekä tutkimusvuoroaan odottavat FC Hakan kapteenistoon kuuluvat puolustaja Ville-Valtteri Starck (vasemmalla) ja keskikenttäpelaaja Anton Popovitch (oikealla).

Tutkimus- ja kehitystyö on olennainen osa Sydänsairaalan toimintaa. Sydänsairaala on esimerkiksi kardiologian ja sydän- ja rintaelinkirurgian tutkimustyön suorittamispaikka Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa.

Sydän- ja rintaelinkirurgian erikoislääkäri, dosentti Ari Mennander toimii tutkijana leikkaus- ja osastotyön rinnalla. Hänen tuorein julkaisunsa on leikkaus- ja potilasseurantatutkimus bikuspisesta (kaksipurjeisesta) aorttaläpästä ja akuutista aortan dissekaatiosta (repeämästä). Teksasin Sydäninstituutti (Texas Heart Institute and Michael E DeBakey Department of Surgery) on kommentoinut tutkimusta.

– Aortan dissekaatio on hengenvaarallinen tila, jossa aortan verenkierto ohjautuu aortan seinämän sisälle. Tila johtaa usein monielinvaurioon, kuten aivojen hapenpuutteeseen, sydämen tamponaatioon ja akuuttiin sydämen vajaatoimintaan. Potilaan hengen pelastamiseksi akuutti nousevan aortan dissekaatio edellyttää usein välitöntä leikkausta. Bikuspinen aorttaläppä on puolestaan yleisin sydämen synnynnäinen rakenteellinen poikkeama, Mennander kertoo.

Pohjoismainen tutkimusmateriaali

Tutkimuksen toteutti pohjoismainen tutkimusryhmä monikeskustutkimuksena. Tämän artikkelin tutkimusidea on lähtöisin Sydänsairaalasta parin vuoden takaa.

– Aortta on kiinnostava tutkimuksen kohde ja aortan dissekaatio on haasteellisimpia sydänkirurgisia leikkauksia, Mennander toteaa.
– Tutkimuksessa käytettiin NORCAAD-rekisteriä, joka sisältää Pohjoismaiden kahdeksan tutkimuskeskuksen akuuttien dissekaatiopotilaiden tiedot 10 vuoden ajalta. Pohjoismaissa tehdään samankaltaista lääketiedettä, mikä mahdollistaa vertailukelpoisten potilaiden tutkimisen useasta yhteistyösairaalasta. Tämä puolestaan vahvistaa tutkimuksen tilastollista merkittävyyttä ja laatua.

Tutkimus kannustaa muutokseen

Julkaistulla tutkimuksella oli kaksi pääasiallista löydöstä, joilla on käytännön merkitystä. Aortan dissekaatiossa lähes kuudella prosentilla potilaista oli bikuspinen aorttaläppä, mikä on noin kolme kertaa yleisempää kuin koko väestöllä. Toiseksi kaikkien potilaiden selviytyminen oli vertailukelpoinen huolimatta siitä, että bikuspisen aorttaläpän yhteydessä dissekaatioleikkaus käsitti aortan tyven leikkauksen lähes kolme kertaa yleisemmin kuin muilla potilailla.

– Bikuspinen aorttaläppä ei ollut itsenäinen leikkauksen jälkeiseen toipumiseen vaikuttava tekijä. Vanhempien tutkimusten perusteella on herkästi suositeltu vaativampaa leikkausta, mikä ei tämän tutkimuksen perusteella olisi automaattisesti tarpeen kaikille bikuspisen aorttaläpän potilaille, Mennander avaa.
– Pohjoismaissa lääkäreillä on hyvä mahdollisuus potilaiden seurantaan. Tarvittaessa potilas voidaan ohjata uusintaleikkaukseen sen sijaan, että riskialttiimpi leikkaus toteutettaisiin automaattisesti.

Tavoitteena parempi hoito

Tutkimuksessa potilaita verrattiin keskenään kuolleisuuden, sairastuvuuden ja riskitekijöiden osalta. Korkea ikä, elimen verenkiertohäiriö, sydämen tamponaatio, ajallisesti pitkä leikkaus ja aorttaläpän vuotaminen ennen leikkausta vaikuttivat kuolleisuuteen dissekaatioleikkauksen jälkeen. Vertaiskelpoisten potilaiden osalta enää vain ikä ja leikkausaika vaikuttivat kuolleisuuteen.

– Leikkaustekniikat kehittyvät tutkimustiedon myötä. Aorttapotilaiden tutkiminen tukee sairaalan toimintaa, kun seurannan ja uusien löydösten perusteella potilaat voidaan tarvittaessa perustellusti ohjata jatkohoitoon.

Leikkaussalikuvassa vasemmalla Ari Mennander.

Lue lisää

Mennander A.; Olsson C.; Jeppsson A.; Geirsson A.; Hjortdal V.; Hansson E. C.; Järvelä K.; Nozohoor S.; Gunn J.; Ahlsson A.; Gudbjartsson T.: The significance of bicuspid aortic valve after surgery for acute type A aortic dissection. Journal of Thoracic and Cardiovascular Surgery 2019.

Preventza O.; de la Cruz KI.; Coselli JS.: In surgery for acute type A aortic dissection, follow the principles and do what you need to do. Journal of Thoracic and Cardiovascular Surgery 2019.

Tutkimustoiminta Sydänsairaalassa vuonna 2018

Tutkimus- ja opetustoiminta Sydänsairaalassa

Sydänsairaala on osa Tampereen yliopistollista sairaalaa ja tutkimus kuuluu oleellisesti toimintaamme.

Sydänsairaalassa tehtävä tutkimus keskittyy sydän- ja rintaelinkirurgiaan, sydänanestesiologiaan ja kardiologiaan tai näitä aloja sivuaviin aiheisiin. Sydänsairaalan lääkärit osallistuvat myös perustutkimuksen tekemiseen. Lisäksi olemme mukana kansainvälisissä lääketutkimuksissa.

Sydänsairaalan tutkimusorganisaatioon kuuluvat tutkijoiden lisäksi tutkimuskoordinaattori ja tutkimushoitajat.

Perustutkimus vuonna 2018

Perustutkimus Sydänsairaalassa: lue lisää Tampereen yliopiston sivuilta

Sydän- ja rintaelinkirurgian erikoislääkäri, dosentti Ari Mennander toimii Sydänsairaalassa tutkijana leikkaus- ja osastotyön rinnalla, muun muassa osana pohjoismaista tutkimusryhmää. Lue lisää Ari Mennanderin tutkimustyöstä

Muu tutkimustoiminta vuonna 2018

Sydänsairaalassa oli käynnissä 76 tutkimusta. Lisäksi Sydänsairaalan henkilökunta osallistui 68 julkaisun kirjoittamiseen.

Sydänsairaala on tehnyt useita yhteistyöprojekteja Kanadassa sijaitsevan PHRI-tutkimusinstituutin kanssa. Vuonna 2018 päättyi tiedonkeruu COMPLETE-tutkimukseen, jossa selvitetään, kannattaako sydäninfarktin yhteydessä hoitaa rutiinisti myös muissa suonissa olevat ahtaumat. Lue lisää Population Health Research Instituten sivuilta

Sepelvaltimoahtaumien hoitomenetelmiä käsittelevissä tutkimuksissa on tehty Pohjoismaista yhteistyötä jo vuosia. 2000-luvun alkupuolella on tehty useampi yhteistyötutkimus sepelvaltimoiden haaraumakohtien erilaisista stenttaustekniikoista sekä sepelvaltimoiden päärunkoahtauman hoidosta ohitusleikkauksella tai pallolaajennuksella. Näiden pitkäaikaisseurannat ovat edelleen käynnissä.

Käynnissä oli myös useampia erilaisten sepelvaltimotoimenpiteiden vaikuttavuutta ja optimointia selvittäviä tutkimuksia.

Rytmihäiriöiden tutkimuksessa kohteena oli eteisvärinä sekä näiden potilaiden riskinarvio ja lääkkeiden käyttö. Sydänsairaala osallistui myös kammioperäisten rytmihäiriöiden optimaalista hoitoa käsittelevään yhteistyötutkimukseen, joka jatkuu edelleen.

Sydän- ja rintaelinkirurgian pitkäaikaisena tutkimuskohteena on ollut optimaalinen sydämen suojaus sydänleikkausten aikana. Tutkimuskohteina ovat olleet myös leikkauksen jälkeisen eteisvärinän ilmaantuvuus ja sen ehkäiseminen, rintalastan luutuminen ja paraneminen leikkauksen jälkeen sekä elämänlaatu sydänleikkausten jälkeen. Uusia kuvantamismenetelmiä (mm. tarkkuusvideokuvantamisen nykytekniikat) on käytetty leikkauksen aikana sydämen toiminnan arvioimiseksi aiempaa tarkemmin.

Lukuisia rekisteritutkimuksia oli käynnissä mm. keuhkopussin märkäkertymien, aorttaläppäahtauman ja ruokatorvipuhkeaman hoidosta.

Sydänanestesiologiassa selvitettiin optimaalista verenohennuslääkitystä sydänleikkauksen yhteydessä ja sen jälkeen.

VTT:n, Tampereen yliopiston ja teollisten yhteistyökumppaneiden (GE Healthcare Finland Oy, Bittium Oyj, Clothing+ Oy ja Fimlab Oy) yhteistyöprojektina on kerätty kattavasti sydäninfarktipotilaiden hoidon aikana kertyvää tietoa. Kertynyt data analysoidaan tekoäly- ja koneoppimismenetelmiä käyttäen, jolloin pystytään tunnistamaan aiempaa paremmin korkean riskin potilaat. Lue lisää VTT:n sivuilta

Sydänsairaalassa on tehty runsaasti EKG-tutkimusta, keskittyen sepelvaltimotautikohtausten ja rakenteellisten sydänvikojen diagnostiikkaan ja ennusteen arviointiin. 12-kytkentäinen lepo-EKG antaa huomattavasti informaatiota sydänsairauksista ja niiden ennusteesta. Tutkimuksissa on laajasti sekä kansainvälisiä että kansallisia yhteistyökumppaneita.

Linkkejä

Sydänsairaalan julkaisuluettelo vuodelta 2018

Tutkimus- ja opetustoiminta Sydänsairaalassa

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus