Tays Sydänsairaalan sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri Sari Vanninen ja sydän- ja rintaelinkirurgian sekä verisuonikirurgian erikoislääkäri Juha Hautalahti väittelevät samana päivänä Tampereen yliopistossa.

Sekä Sari Vannisen kardiologian väitöskirja että Juha Hautalahden sydän- ja rintaelinkirurgian väitös tarkastetaan Tampereen yliopistossa perjantaina 22.11.2019 klo 12 alkaen.

Uudelleen ohjelmoidut kantasolut voivat ohjata perinnöllisten sydänsairauksien diagnostiikkaa ja hoitoa perinteisten menetelmien rinnalla

Lääketieteen lisensiaatti Sari Vannisen väitös ”Cardiac Diseases with Molecular and Clinical Aspect JPH2–RyR2–SCN5A gene mutations” tarkastetaan julkisesti lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 22.11. kello 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F115 (Arvo Ylpön katu 34).

Viime vuosikymmeninä geenitutkimusten kehittymisen myötä on molekyyligenetiikan avulla kyetty selventämään vakavien nuorellakin iällä henkeä uhkaavien sydänsairauksien diagnostiikkaa, optimoimaan hoitoja sekä arvioimaan sairastuneen lähisukulaisten sairastumisriskiä ja sydänseurantatarvetta. Lisäksi kantasolutekniikoiden kehittyminen helpottaa geneettisten sairauksien tutkimista solutasolla. Sari Vannisen väitöstutkimus keskittyi kolmeen perinnölliseen sydänsairauteen: yleiseen hypertrofiseen eli paksuseinäiseen sydänlihassairauteen ja harvinaiseen rytmihäiriösairauteen, katekoliamiiniherkkään polymorfiseen kammiotakykardiaan (CPVT) sekä harvinaiseen, ensi sijassa johtumishäiriöitä ja eteisperäisiä rytmihäiriöitä aiheuttavaan sydänsairauteen.

Vastaväittäjänä toimii dosentti Tiina Ojala Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Katriina Aalto-Setälä.

Lue lisää Tampereen yliopiston sivuilta

Sydänleikkauksen jälkeistä rintalastaliitoksen tukevuutta voidaan mitata värähtelyn avulla

Lääketieteen lisensiaatti Juha Hautalahden väitös ”Sternal Stability after Cardiac Surgery” tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 22.11. klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -salissa (Arvo Ylpön katu 34).

Suomessa tehdään vuosittain noin 3400 sydänleikkausta rintalastan halkaisun kautta. Leikkauksen lopussa tiukasti kiinnitetyn rintalastaliitoksen löystyminen altistaa vakaville infektiokomplikaatioille. Tällä hetkellä käytännön potilastyössä rintalastaliitoksen tukevuutta arvioidaan käsin tunnustelemalla tai tietokonetomografiakuvauksella, mutta molemmat menetelmät ovat epätarkkoja. Hautalahden väitöskirjatyön tavoitteena oli selvittää, soveltuuko värähtelyn etenemisen mittaaminen rintalastaliitoksen tukevuuden arviointiin. Tulosten perusteella voidaan todeta, että laite erottelee ehyen ja katkaistun kappaleen, toteaa rintalastaliitoksen tukevoituvan normaalin paranemisprosessin edetessä ja kykenee erottamaan tiukasti ja löysästi suljetun rintalastaliitoksen toisistaan. Menetelmä on lupaava ja saattaa jatkossa parantaa sydänkirurgisten potilaiden hoitoa. Lisätutkimuksia kuitenkin vielä tarvitaan, ennen kuin laite on valmis käytännön potilastyöhön.

Vastaväittäjänä toimii dosentti Vesa Anttila Oulun yliopistosta ja kustoksena professori Jari Laurikka lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Lue lisää Tampereen yliopiston sivuilta

Katetrihoito on tehokkuutensa ja turvallisuutensa takia ensisijainen hoitomuoto useissa rytmihäiriöissä. Suomessa tehdään vuosittain yli 3 000 katetrihoitotoimenpidettä. Sydänsairaala on toimenpidemäärissä suuri yksikkö, jonka tilastot ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia. Tays Sydänsairaalan erikoislääkärien Olli Arolan, Tero Penttilän, Jaakko Inkovaaran, Sinikka Yli-Mäyryn, Jussi Hernesniemen ja Heikki Mäkysen artikkeli katetrihoitoon liittyvistä haittatapahtumista on julkaistu Duodecim-lehdessä.

Tays Sydänsairaalassa on tehty yhteensä 2807 rytmihäiriön katetrihoitoa vuosina 2013–2017. Toimenpidehoitoihin liittyvien haittatapahtumien seuranta on tärkeä osa hoidon laatua. Eteisvärinän katetrihoidon tehoa ja turvallisuutta koskevissa suurissa kansainvälisissä monikeskustutkimuksissa haittatapahtumia esiintyi 2,9–6,3 prosentilla potilaista. Näihin tutkimuksiin verrattuna Tays Sydänsairaalassa havaittu haittatapahtumamäärä on samalla tasolla: suuren toimenpidemäärän yksikössä haittatapahtuman riski on pieni.

Artikkelin kirjoittaneiden erikoislääkäreiden selvityksessä useimmat haittatapahtumat ilmaantuivat sairaalassaoloaikana. Osa haittatapahtumista (esimerkiksi kaikki syvät laskimotukokset) ilmenivät vasta kotiutumisen jälkeen. Artikkelissa todetaan, että ”päivystyspisteissä työskentelevien lääkäreiden olisi hyvä tuntea yleisimmät rytmihäiriöiden katetrihoidon haittatapahtumat niiden nopean diagnosoinnin ja hoidonaloituksen mahdollistamiseksi”.

Artikkeli on luettavissa Duodecimlehti.fi-sivustolla. Linkki Duodecim-lehden artikkeliin

Valtakunnallinen postilakko alkaa 11.11.2019. Postilakko vaikuttaa Sydänsairaalasta lähetettäviin kutsukirjeisiin ja hoitopalautteisiin.

Jos odotat kutsua Sydänsairaalaan

Jos olet tulossa hoitoon Sydänsairaalaan lähetepotilaana ja et ole saanut vielä kutsukirjettä Sydänsairaalaan, seuraa puhelintasi, sillä otamme yhteyttä kutsuttaviin potilaisiin myös puhelimitse postilakon aikana.

OmaTays ja Omakanta: ajanvarauksen tarkistus ja hoitopalautteet

Suosittelemme tarkistamaan oman vastaanottoajan sähköisestä asiointipalvelustamme. Jos sähköinen asiointi ei jostakin syystä onnistu, voit myös soittaa neuvontanumeroomme.

Lähetepotilaamme voivat katsoa oman vastaanottoaikansa ja täyttää käyntiinsä liittyvän mahdollisen esitietokyselyn OmaTays-palvelussa (poikkeuksena Hämeenlinnan Sydänsairaala). Voit kirjautua palveluun pankkitunnuksillasi tai mobiilivarmenteella.

Kirjaudu OmaTaysiin

Kun olet kirjautunut OmaTaysiin, pääset samalla kirjautumisella myös Omakanta-palveluun, josta voit lukea oman hoitopalautteesi (epikriisi). Palveluun voi kirjautua myös suoraan pankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai sähköisellä henkilökortilla.

Kirjaudu Omakantaan

Laskuihin lisää maksuaikaa

Sydänsairaalasta lähetettäviin laskuihin on lisätty maksuaikaa postilakon ajaksi. Normaalin 14 päivän sijaan maksuaika on 30 päivää.

Lisätietoja

Lisätietoja voit tarvittaessa kysyä Tampereen neuvontanumerostamme 03 311 64145 (arkisin klo 7.30–15) tai Helsingin numerosta 050 339 2437 (ma–to klo 8–14, pe klo 8–13; matkapuhelinnumeroon ei voi lähettää tekstiviestejä).

Postilakon vaikutukset Taysin palveluihin

Postilakon vaikutukset Kanta-Hämeen keskussairaalan palveluihin