Kuukausi: joulukuu 2020
Sydänsairaala sai terveydenhuollon laatusertifikaatin ensimmäisenä julkisomisteisena sairaalana

Sydänsairaala on ensimmäinen erikoissairaanhoidossa toimiva suuri organisaatio, jolle on myönnetty terveydenhuollon SFS-EN 15224 -laatusertifikaatti. Sertifikaatti kattaa kardiologisten sekä sydän- ja rintaelinkirurgisten potilaiden tutkimukset, hoidon ja vastaanottopalvelut Sydänsairaalan kaikissa toimipisteissä. SFS-EN 15224 -laatustandardi on kehitetty erityisesti terveydenhuollon organisaatioiden toiminnan arvioimiseen.
15224-sertifikaatti on jatkossa osa Sydänsairaalan laadunhallintajärjestelmää. Sertifikaatti huomioi maailman tunnetuimman ISO 9001 -standardin lisäksi terveydenhuollon elementit. Keskeisenä osana sertifiointiprosessia oli Labquality Oy:n toteuttama Sydänsairaalan yksiköiden sertifiointiauditointi syyskuussa 2020. Labqualitylle on myönnetty tänä vuonna ensimmäisenä suomalaisena sertifiointitoimijana standardin SFS-EN 15224:2016 mukainen akkreditointistatus.
– Sydänsairaalan toiminta on asiakasarvioinnin perusteella jo nyt huippuluokkaa, mutta sertifiointiprosessin kautta olemme saaneet arvokasta palautetta siitä, mitä kannattaa vielä kehittää. Sertifiointiauditoinneissa kirjattujen poikkeamien kehittämiseksi työstämme toimintaamme yhä laadukkaammaksi niin, että Sydänsairaala on jatkossakin erinomainen hoito- ja työpaikka, toteaa Sydänsairaalan toimitusjohtaja Kari Niemelä.
15224-sertifikaatti on myönnetty Suomessa aiemmin vain yhdelle terveydenhuollon organisaatiolle.
– Sydänsairaala on hyvä esimerkki siitä, kuinka laadunhallinta onnistuneesti yhdistetään organisaation omiin tavoitteisiin ja prosesseihin. Erityisen vaikuttavaa on ollut se, että koko henkilöstön osalta nähdään vahva sitoutuminen asiakas- ja potilasturvallisuutta edistävään toiminnan kehittämiseen ja laadun edistämiseen, kertoo Labqualityn pääauditoija Merja Himanto.
Lisätietoja
Kari Niemelä, toimitusjohtaja ja johtava ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, kari.niemela@sydansairaala.fi
Kardiologi Essi Ryödi on mukana Mediuutisten vuoden 2020 vaikuttajalistalla

Tays Sydänsairaalan kardiologi, LT Essi Ryödi on mukana Mediuutisten valitsemalla vuoden 2020 tärkeimpien terveysalan vaikuttajien listalla.
Mediuutiset pitää tärkeänä muun muassa terveydenhuollon ammattilaisten aktiivisuutta etsiä keinoja hoitovelan ehkäisemiseksi vaikeassa koronapandemiatilanteessa: ”Hyvä esimerkki tästä on Suomen Kardiologisen Seuran ja Suomen Sydänliiton toukokuussa järjestämä Älä jää kotiin sairastamaan sydäninfarktia -kampanja, jonka videolla somessa ja televisiokanavilla sydänvaivaisia rohkaistiin kardiologien silloisen puheenjohtajan Essi Ryödin suulla hakeutumaan lääkäriin.”
Asiantuntijalääkärin sanat tv-kampanjassa vaikuttivat toivotulla tavalla, kun yhä useampi sydänoireista kärsinyt uskaltautui ajoissa hoitoon sairaaloihin.
50 vuotta suomalaista sydänvalvontaa – tamperelainen keksintö oli edelläkävijä sepelvaltimotautipotilaiden sairaalahoidon kehittämisessä

”Tampereen keskussairaalassa on otettu käyttöön 12 sydänpotilaan keskitetty valvontakeskus, jollaista ei tiettävästi ole toteutettu vielä muualla Euroopassa”, uutisoi Aamulehti kesällä 1970. Sepelvaltimotauti on yksi kansantaudeistamme ja Tampereella ymmärrettiin ensimmäisten joukossa, että akuutin sydäninfarktin hoito vaati tehokkaamman valvontajärjestelmän kehittämistä. Sittemmin hoidossa on siirrytty digitaaliseen valvontaan, mutta edelleen Tays Sydänsairaalan sydänvalvonnan selkäranka on ajoissa aloitettu hoito ja asiantunteva hoitohenkilökunta.
Kesäkuussa 1970 Tampereen keskussairaalassa avattiin Suomen ensimmäinen sydänvalvontaosasto. 12-paikkainen osasto oli kansainvälisestikin poikkeuksellisen suuri.
– Vastaavilla erikoisosastoilla on yleensä 5–6 sairaansijaa, mutta meikäläisissä oloissa tämä ei riitä. Suomessa on sepelvaltimotautia eniten koko maailmassa, kommentoi tuolloin johtava lääkäri Eino Linko. Toinen valvontaosaston perustamiseen vahvasti vaikuttanut tamperelainen lääkäri oli Reino Ruosteenoja.
Ensimmäinen valvontajärjestelmä perustui jatkuvaan valvontalaitteiden mittareiden tarkkailuun. Potilasryhmiä olivat nykyäänkin tutut sydäninfarktit, rytmihäiriöt ja sydämen vajaatoiminta. Koska sydänlihasvauriota ei pystytty estämään, infarktit olivat nykyiseen verrattuna suurempia ja potilaat huonokuntoisempia. Sydänosastolla hoidettiin vuosittain noin 500 sydänveritulppapotilasta. Nykyään Tays Sydänsairaalan sydänvalvonnassa hoidetaan vuodessa noin 2000 potilasta, joista 700 sydäninfarktin vuoksi.
70-luvulla sydäninfarktipotilaiden hoidon perustana olivat pitkä vuodelepo, kivun hoito ja lukuisat rajoitukset: mm. istumista, kiinteää ruokaa ja kahvia rajoitettiin.
– Nykyään sydäninfarktin syy eli ahtautunut sepelvaltimo avataan nopeasti pallolaajennuksella ja potilas kannustetaan liikkeelle pian toimenpiteen jälkeen. Nykyinen valvontahoito ja eri elinjärjestelmien tukeminen mahdollistavat toipumisen tilanteista, joissa se ei olisi ollut mahdollista 50 vuotta sitten, kertoo sydänvalvonnan toimintopäällikkö Jyri Koivumäki Sydänsairaalasta.
– Osa sydänvalvonnan potilaista on edelleen hyvin vaikeasti sairaita. Hoidon alkuvaiheen jälkeen pyrimme ehkäisemään uusia infarkteja. Potilaan on tärkeintä hakeutua ajoissa hoitoon sekä motivoitua tarvittaviin elämäntapamuutoksiin ja lääkehoitoon.
Korkea sepelvaltimotautisairastavuus käynnisti hoidon kehittämisen
Tampereen ensimmäiset sydänvalvontalaiteet päätettiin hankkia kotimaasta huoltovarmuuden ja edullisemman hinnan takia. Ulkomaiset järjestelmät olisivat olleet 12 potilaan valvontaan tehokkuudeltaan riittämättömät. Huolta aiheuttivat myös huolto ja varaosien saanti. Lääkäreiden ja Tampereen teknillisen korkeakoulun elektroniikkainsinöörien työryhmä teki sydänvalvontalaitteiston perussuunnitelman.
– Olli-Tuote Oy ja Valmetin instrumenttitehdas ovat valmistaneet onnistuneen laitteiston, jossa on käytetty elektroniikan uusimpia oivalluksia. Suomessakin voidaan siis tehdä korkeatasoista sairaalaelektroniikkaa, Eino Linko kehui Aamulehden haastattelussa 1970.
Vuonna 1989 Tampereella saatiin käyttöön ensimmäinen tietokonepohjainen rytmianalysaattori-keskusvalvonta, jolloin valvonta automatisoitui ja tarkentui. Nykytekniikan avulla potilaan voinnista ja sydämen toiminnasta onkin mahdollista saada hyvin yksityiskohtaista tietoa parhaan hoidon varmistamiseksi Sydänsairaalassa.
Lisätietoja
Jyri Koivumäki, sydänvalvonnan toimintopäällikkö, Tays Sydänsairaala, p. 03 311 716 (vaihde), jyri.koivumaki@sydansairaala.fi
Kuva: Sydänvalvontaa Tampereen keskussairaalassa 70-luvulla
Sydäntutkimussäätiön tunnustuspalkinto kardiologi Jussi Hernesniemelle

Sydäntutkimussäätiö on myöntänyt 50-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi historiansa suurimman tukimäärän, 5,0 miljoonaa euroa, sydän- ja verisuonitautien tutkimukseen.
Sydäntutkimussäätiö myöntää joka toinen vuosi professori Pauli Soisalon muistorahaston 12 000 euron tunnustuspalkinnon lupaavalle nuorelle, alle 40-vuotiaalle sydän- ja verisuonisairauksien tutkijalle. Juhlavuonna Soisalo-palkinto myönnettiin sepelvaltimotaudin ja äkkikuoleman tutkijalle ja Tays Sydänsairaalan kardiologian erikoislääkärille, dosentti Jussi Hernesniemelle.
Sydäntutkimussäätiön varainhankinnan perusta on sille osoitetut testamentit ja lahjoitukset. Sydäntutkimussäätiö myöntää seuraavan kerran apurahoja sydäntutkimukseen keväällä 2022.