Sydäninfarktipotilaiden etäseurantapalvelu otettiin hyvin vastaan Pirkanmaalla

Kyltti Sydänsairaalan rakennuksen seinässä

Tays Sydänsairaala aloitti äkillisen sydäninfarktin sairastaneiden potilaiden etäseurantapalvelun vuosi sitten. Sepelvaltimotautipotilaiden riskitekijöiden hoito toteutuu Suomessa huonosti. Uuden palvelun tavoitteena oli muun muassa sitouttaa potilaat itsensä hoitamiseen aiempaa paremmin ja tehostaa sepelvaltimotaudin hoitoa. Testikäytössä ollut palvelu keräsi potilailta hyvin positiivista palautetta, joten etäseuranta on tarkoitus laajentaa myös muiden Sydänsairaalan potilasryhmien käyttöön.

Sydäninfarktipotilaiden etäseurantapalvelua on testattu Tays Sydänsairaalassa perinteisten vastaanottokäyntien ja tutkimusten rinnalla keväästä 2020 alkaen. Mukana on ollut yhteensä 115 pirkanmaalaista potilasta, joiden keski-ikä on 60 vuotta. Etäseurantamallissa potilaisiin on pidetty aktiivisesti yhteyttä etävastaanotoilla.

– Palautteen perusteella etäseurantapotilaat ovat aiempaa motivoituneempia hoitamaan itseään, mikä on elintärkeää sydäninfarktin taustalla olevan sepelvaltimotaudin hoidossa. Etävastaanotoilla potilaat ovat kertoneet avoimesti voinnistaan ja kiittäneet, kun heitä ei ole jätetty yksin. Meille myös selvisi, että potilaiden verenpaine- ja kolesterolilääkitys on usein puutteellinen vielä kolme kuukautta sydäninfarktin sairastamisen jälkeen. Yli puolelle potilaista lääkitystä tehostettiin etäkardiologin toimesta, kertoo kardiologian ylilääkäri Erkki Ilveskoski Tays Sydänsairaalasta.

Suurin osa potilaista on kokenut etävastaanoton ja Tays Sydänsairaalan kokoaman digitaalisen ohjausmateriaalin riittäväksi tueksi.

– Toisaalta videovastaanottoa on toivottu ja sitä pyrimme nyt kehittämään, samoin erilaisten kännykkäpohjaisten sovellusten hyödyntämistä. Palvelusta halutaan myös aiempaa yksilöllisempää, Ilveskoski jatkaa.

Hoitohenkilökunta valmentajana

Uuden digitaalisen palvelun käyttöönotto ja koronavirusvuosi kannustivat Tays Sydänsairaalan hoitohenkilökuntaa suunnittelemaan potilashoitoa eri tavalla. Etäseuranta on koettu tarpeelliseksi lisäksi potilaiden hoitopolulla.

– Elintapojen muutoksiin liittyvät tavoitteet suunnitellaan yhdessä potilaan kanssa. Henkilökuntaa on koulutettu etäpalvelun käyttöön siinä missä potilaitakin, toteaa Erkki Ilveskoski.

Etäseurantapalvelun malli on saatu alun perin Oulun yliopistollisesta sairaalasta, jossa on käytössä useita digitaalisia hoitopolkuja.

Lisätietoja

Erkki Ilveskoski, kardiologian toimintojohtaja, ylilääkäri, Tays Sydänsairaala, p. 03 311 69485, erkki.ilveskoski@sydansairaala.fi

Tays Sydänsairaalan tutkimuksessa selvitetään ratkaisuvaihtoehtoja sydämen eteisvärinäpotilaiden päivystyskierteeseen

Sydänsairaalan rakennus ulkoapäin kuvattuna

Tays Sydänsairaalan käynnistämässä tutkimuksessa selvitetään, voidaanko osa rytmihäiriöpotilaista hoitaa päivystysvastaanoton sijaan sydänpoliklinikalla viikon sisällä sairauskohtauksesta. Mikäli potilaiden eteisvärinä- ja eteislepatuskohtausten hoidon voisi toteuttaa kiireettömästi sydänsairauksiin erikoistuneessa sairaalassa, nykyisiä hoitokäytäntöjä voisi tehostaa merkittävästi. Tutkimukselle odotetaan myös kansainvälistä huomiota, sillä eteisvärinän hoitokustannukset ovat huomattavat ja suuri osa niistä aiheutuu päivystyskäynneistä.

Suurin osa sydämen eteisvärinä- ja eteislepatuskohtauksista hoidetaan tällä hetkellä keskussairaaloiden päivystysvastaanotolla. Tays Sydänsairaalan käynnistämässä AFFELECT-tutkimuksessa pyritään paitsi hakemaan helpotusta potilaiden päivystyskierteeseen, myös ohjaamaan potilaat suoraan kardiologiseen hoitoon. Eteisvärinänkierteen pitkittyminen ilman, että taustalla olevien sairauksien hoitoon keskitytään tehokkaasti, voi aiheuttaa muutoksia sydämen eteisissä ja altistaa jatkossa eteisvärinän yleistymiselle.

– Sairaaloiden kardiologiset yksiköt ovat joka tapauksessa vastuussa rytmihäiriöoireisten potilaiden hoitosuunnitelmista ja myös mahdollisen jatkohoidon toteutumisesta. Tämä tutkimus ei toki kosketa kaikkia ensiavussa käyviä potilaita, mutta voidaan odottaa, että merkittävä osa näistä potilaista voisi hyötyä toisenlaisesta hoidosta kuin nykyään ensisijaisesti toteutetaan, kertoo kardiologian erikoislääkäri, dosentti Jussi Hernesniemi Tays Sydänsairaalasta.

– Eteisvärinän hoitoon liittyvien korkeiden kustannusten vuoksi tutkimusaihe on yhteiskunnallisesti merkittävä. Kuluva koronavuosi on myös osoittanut, että päivystyksen kuormituksen vähentäminen kiireettömien ongelmien osalta voisi parantaa terveydenhuollon toimintaa.

Tutkimukseen haetaan potilaita Tampereella

Potilaita rekrytoidaan tutkimukseen Tampereen yliopistollisen sairaalan päivystysyksikkö Acutassa. Sopivien potilaiden haku on käynnistynyt positiivisesti. Tavoitteena on yhteensä 500 potilaan tutkimusjoukko.

– Acutassa potilaan rekrytointi toteutuu tutkimuslääkärin tai potilasta hoitavan lääkärin toimesta. Potilaiden arvioinnissa varmistetaan aina, ettei potilaalla ole terveydellistä estettä osallistua tutkimukseen. Vain laadukkaan tutkimuksen avulla voidaan tulevaisuudessa parantaa eteisvärinä- ja eteislepatuskohtauspotilaiden hoitoa, korostaa tutkimuksen päätutkija Hernesniemi.

Tutkimuksen suunnitteluun apua myös potilailta ja potilasjärjestöiltä

AFFELECT-tutkimuksen suunnitteluvaiheessa eteisvärinäpotilailta pyydettiin mielipidettä tutkimuksen perusasetelmaan ja tutkimuksen potilastiedotteeseen.

– Normaalin eettisen toimikunnan lausuntoarvion ohella tutkimuksen suunnittelussa on erittäin tärkeää kuunnella myös potilaita. Loppujen lopuksi, he ovat todellisia asiantuntijoita näiden sairauksien aiheuttaman vaivan suhteen. Onneksi saimme potilailta arvokasta palautetta jo varhaisessa vaiheessa, toteaa päätutkija Hernesniemi.

AFFELECT (“Acute atrial fibrillation and flutter treated electively”) on satunnaistettu kliininen kontrolloitu monikeskustutkimus, johon ovat alustavasti lähdössä mukaan myös Kanta-Hämeen, Keski-Suomen ja Päijät-Hämeen keskussairaalat. Tutkimuksen taustarahoittajina toimivat Pirkanmaan sairaanhoitopiiri valtion kilpailutettavan tutkimusrahoituksen kautta, Tays tukisäätiö ry ja Sydäntutkimussäätiö.

Lisätietoja

Jussi Hernesniemi, AFFELECT-tutkimuksen päätutkija, kardiologian erikoislääkäri, dosentti, lääketieteen tohtori, p. 03 311 716 (vaihde), jussi.hernesniemi@sydansairaala.fi