Pääosin hoitohenkilökuntaa koskeva ammattijärjestöjen SuPer ry:n ja Tehy ry:n lakko, joka on ilmoitettu alkavaksi 1.4.2022, ei vaikuta Sydänsairaalan toimintaan toistaiseksi. Sydänsairaalan hoitohenkilökunta kuuluu yksityisen puolen Terveyspalvelualan työehtosopimuksen piiriin, ja sopimus on voimassa 30.4.2022 saakka.

Suunniteltuja kiireettömiä vastaanotto-, tutkimus- ja leikkausaikoja ei ole siirretty. Potilaat voivat saapua Sydänsairaalaan normaalisti, kutsukirjeen mukaisesti. Tämä koskee kaikkia Sydänsairaalan toimipisteitä (Helsinki, Hämeenlinna, Valkeakoski, Tampere, Jyväskylä/Nova, Riihimäki).

Jos kiireettömiä hoito- ja tutkimusaikoja tulisi tarve siirtää työtaistelutoimenpiteistä tai muista syistä johtuen, otamme yhteyttä suoraan kutsuttaviin potilaisiimme.

Päivitetty 31.3.2022

Tampereen yliopiston kliinisen tutkimusjohtajan tehtävään on nimitetty Tays Sydänsairaalan sydän- ja rintaelinkirurgian erikoislääkäri, dosentti Ari Mennander. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin lahjoituksen turvin perustettuun tutkimusjohtajan tehtävään liittyy olennaisesti myös Tays Sydänsairaalan sydän- ja rintaelinkirurgian osastonylilääkärin tehtävä (50 %). Määräaikainen sopimus yliopistolla jatkuu vuoden 2025 loppuun saakka.

Tutkimus vahvistaa käytännön työtä sairaalassa

Ari Mennander on jo vuosia toiminut myös tutkijana leikkaus- ja osastotyön rinnalla. Jatkossa tutkimusjohtajan roolissa hän haluaa osaltaan lisätä Sydänsairaalan ja yliopiston välistä yhteistyötä.

– Uudessa tehtävässä on välttämätöntä kehittyä tutkimustyön harjoittamisessa ja tieteen kehityksen seuraamisessa osana kliinistä työtä. Kliininen työ edellyttää aktiivista osallistumista kliiniseen tutkimukseen, ja tehtävät tukevat toisiaan. Käytännössä olen parittomat viikot sairaalassa ja parilliset viikot yliopistolla, Mennander tarkentaa.

– Kliinisenä tutkimusjohtajana tavoitteenani on paitsi hakea ratkaisuja tutkimuksen kautta, myös herättää uusia ajatuksia ja tukea sairaalan arkirutiineja. Lääkärin työssä löytää uusia tutkimuskohteita ja toisaalta voi arvioida käytännössä, miten hoidon merkittävyys toteutuu arjessa. Hyvänä esimerkkinä on sairaalassamme suoritettu aortta- ja aorttaläppäkudoksen kudostutkimus, minkä avulla voi ohjata ja vaikuttaa potilaan jatkohoitoon ja seurantaan tarvittaessa.

– Leikkaus- ja hoitomenetelmät kehittyvät jatkuvasti. Tutkimuksen avulla varmistetaan, ovatko käytettävät menetelmät potilaan ja esimerkiksi komplikaatioriskien välttämisen kannalta hyödyllisiä.

Odotukset kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä

Yliopistolla tutkimusjohtajan odotetaan osallistuvan kansallisen ja kansainvälisen yhteistyöverkoston rakentamiseen ja tukevan alan kehitystyötä. Tavoitteena on myös sujuvoittaa muiden tutkimusryhmien työtä jo olemassa olevia verkostoja hyödyntämällä. Ari Mennander toimii aktiivisesti muun muassa osana pohjoismaista tutkimusryhmää.

– Näen Tampereen Sydänsairaalan osana pohjoismaiden sydänkirurgista yhteisöä. Pohjoismainen monikeskustutkimus jatkuu ja laajenee esimerkiksi aorttakirurgian lisätutkimuksella kattaen merkittävät pohjoismaiden sydänkirurgiset yksiköt. Toinen tutkimusyhteistyö liittyy rekisteritutkimukseen, jossa on mukana yhdeksän sydänkirurgista keskusta. Pohjoismaisia, tutkimusta tekeviä sairaaloita yhdistää samanlainen hoitomentaliteetti, yhteiskunta ja sosiaalihuolto, Mennander kertoo.

– Osan ajasta vie alan julkaisuyhteistyö, kuten Associate Editor -rooli (Interactive Cardiovascular and Thoracic Surgery), Transfer Editor -rooli (European Journal of Cardio-Thoracic Surgery) ja Reviewer Board (Journal of Thoracic and Cardiovascular Surgery), sekä aktiivinen alan järjestötyö (European Association for Thoracic Surgery, American Association for Thoracic Surgery, Society for Thoracic Surgery).

Mennanderin mukaan tutkimus ja lääkärin työ perustuvat molemmat luottamukseen, ratkaisukeskeisyyteen ja aktiivisen osallistumiseen.

– Motivaatio tutkimustyöhön kliinisen työn rinnalla löytyy ajatuksesta, että potilaiden hyvä hoito ja sairaalan toiminta perustuu tutkimukseen. Tietyllä tavalla tämä tehtävä mahdollistaa paluun juurille.

Lisätietoja

Ari Mennander, kliininen tutkimusjohtaja ja osastonylilääkäri, Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta / Tays Sydänsairaala, p. 03 311 716 (vaihde), ari.mennander@sydansairaala.fi

Tays Sydänsairaalassa on tehty Suomen ensimmäiset tekoläpän asennukset katetritekniikalla, jossa tekoläppä viedään hiippaläppään sydämen kärjen kautta (Tendyne-tekoläppä). Tänään 9.3.2022 käyttöön otettu uusi toimenpide on kehitetty hiippaläppävuotopotilaille, joille muut toimenpidehoidot eivät sovellu. Uuden toimenpiteen käyttöönotto on hyvä esimerkki kardiologian ja sydänkirurgian tiiviistä yhteistyöstä Tays Sydänsairaalassa.

Hiippaläppävuoto on toiseksi yleisin hoitoa vaativa sydämen läppävika. Tavallisin tapa hoitaa hiippaläppävuoto on avosydänleikkaus, joka ei kuitenkaan sovi kaikille potilaille leikkausriskistä johtuen. Vaihtoehtoisen, katetrilla tehtävän toimenpiteen voivat estää potilaan anatomiset syyt.

– Tähän saakka osalle hiippaläppävuotopotilaita ei ole voitu tarjota lääkityksen lisäksi mitään korjaavaa hoitomuotoa. Uudella sydämen kärjen kautta vietävällä katetritekoläpällä voimme saada näille potilaille hyvän hoitotuloksen. Toimenpiteen onnistuminen vaatii kardiologian ja sydänkirurgian sekä sydänanestesiologian tiimien tiivistä yhteistyötä, kertoo interventiokardiologian toimintopäällikkö Anna Tahvanainen Tays Sydänsairaalasta.

Ennen mahdollista toimenpidettä tehdään kattavat esitutkimukset sen soveltuvuuden selvittämiseksi. Toimenpide tehdään nukutuksessa, ultraääni- ja röntgenläpivalaisuohjauksessa.

– Rakenteellisten sydänsairauksien toimenpidehoidoissa tapahtuu jatkuvaa kehitystä. Uusien toimenpidetyyppien käyttöönotolla pyrimme vastaamaan sydänpotilaiden kasvavaan hoidontarpeeseen, Tahvanainen toteaa.

Lisätietoja

Anna Tahvanainen, toimintopäällikkö, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, Tays Sydänsairaala, p. 03 311 716 (vaihde), anna.tahvanainen@sydansairaala.fi

Kuva: Tays Sydänsairaalassa ensimmäisen Tendyne-toimenpiteen tehnyt tiimi 9.3.2022