Uusi tekoläppäpotilaiden hoidon vaikuttavuuteen perustuva laskutusmalli käyttöön Tampereella ja Orivedellä

Sydänsairaalan rakennus Taysin alueella.

Vaikeaan aorttaläpän ahtaumaan sairastuneiden potilaiden toimenpidehoito on korkean kuolleisuuden takia välttämätöntä, mutta hoitoon liittyvä kallis TAVI-tekoläppä lisää hoitokustannuksia. Sydänsairaala on kehittänyt hoidon vaikuttavuuteen perustuvan kuukausilaskutusmallin, joka tasaa kustannuksia ja tuo jo ensivaiheessa huomattavia kustannussäästöjä kunnille sekä jatkossa hyvinvointialueille. Vaikuttavuusperusteiseen hinnoitteluun perustuva TAVI-elinkaarimalli on otettu käyttöön Tampereella ja Orivedellä huhtikuussa 2022.

Tays Sydänsairaalassa hoidetaan vuosittain noin 240 TAVI-potilasta, joiden keski-ikä on 81 vuotta. Aorttatekoläpän asentaminen katetrilla (TAVI) on tullut hyväksi hoitovaihtoehdoksi kirurgiselle hoidolle, jossa potilaan toipumisaika on pidempi kuin katetriteitse tehtävässä TAVIssa. Hoidon yleistymistä on kuitenkin osaltaan rajoittanut TAVI-tekoläpän korkea kustannus kirurgisesti asennettavaan tekoläppään verrattuna. Hoidon kustannuksista vastaa potilaan kotikunta ja jatkossa hyvinvointialueet, joiden kustannukset nousevat ikääntyvien sydänpotilaiden määrän kasvaessa.

– Uuteen TAVI-elinkaarimalliimme tulevat ensivaiheessa mukaan kaikki Tampereella ja Orivedellä asuvat potilaat, joille tehdään TAVI-toimenpide Tays Sydänsairaalassa. Odotamme mallin tuovan kunnille satojen tuhansien eurojen kustannussäästön. Toimenpide on hintava – hoitopäivineen noin 25 000 euroa per potilas – joten kuntien maksamat kulut ovat merkittäviä, vaikka potilasmäärä ei vaikuta suurelta, kertoo sairaalajohtaja Markku Eskola Sydänsairaalasta.

– TAVI-toimenpiteellä on kuitenkin elintärkeä rooli sydänpotilaiden hoidossa, sillä oireiseen vaikea-asteiseen aorttaläpän ahtaumaan liittyvä kuolleisuus on jopa 50 % 1–2 vuoden kuluessa, ellei sairautta hoideta operatiivisesti.

Hinnoittelu perustuu hoidon vaikuttavuuteen ja sisältää takuun

Perinteisesti erikoissairaanhoidon palvelujen laskutus perustuu sairauden hoitoon liittyviin erilaisiin suoritteisiin. Sydänsairaalan uudessa mallissa aorttatekoläppä laskutetaan läpän elinkaareen sidottuna kuukausimaksuna, joka jatkuu niin kauan, kun tekoläppä tuottaa potilaalle terveyshyötyä. Lisäksi vaikuttavuusmalliin sisältyy Sydänsairaalassa tehdyn toimenpiteen lisäksi myös takuu, joka kattaa potilaalle asennettuun TAVI-tekoläppään mahdollisesti liittyvän korjaus- tai uusintatoimenpiteen kustannukset takuuajan.

Tampereen kaupunki on tehnyt pitkään kehitysyhteistyötä Sydänsairaalan kanssa ja lähti innostuneena mukaan uuden elinkaarimallin pilottiin.

– Tampereen kaupunki on aiemmin pilotoinut Sydänsairaalan ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa mm. tahdistinpotilaiden elinkaaripalvelumallia, joka on laajentunut koko Pirkanmaan alueelle. Kuntalaskutuksen perustuminen vaikuttavuuteen on toivottua kehitystä, sillä vaikuttavuudesta puhutaan paljon, mutta käytännön toteutusmallit ovat vielä harvassa, jatkaa Tampereen kaupungin hallintoylilääkäri Sanna Määttänen.

Lisätietoja

Markku Eskola, sairaalajohtaja, Sydänsairaala, p. 03 311 66080, markku.eskola@sydansairaala.fi
Aki Haukilahti, varatoimitusjohtaja, Sydänsairaala, p. 050 526 5466, aki.haukilahti@sydansairaala.fi

Etäseurantapalvelu on nyt tarjolla kaikille Sydänsairaalan vajaatoimintapotilaille

Sydänsairaalan Novan poliklinikan käytävä

Uusien etäseurantapalvelujen avulla sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden vointia voidaan seurata aiempaa paremmin Sydänsairaalassa. Perinteisiä kontrollikäyntejä aktiivisemman etäyhteyden tärkeimpänä tavoitteena on ehkäistä potilaan voinnin huononeminen ja sen aiheuttama sairaalahoitoon joutuminen. Vajaatoimintapotilaat ovat ottaneet tyytyväisenä vastaan sairauden aiempaa monipuolisemman seurannan.

Sydänsairaalassa on tarjolla kolme erilaista etäseurantamallia vajaatoimintapotilaan tarpeista riippuen.

– Potilaat ovat suhtautuneet positiivisesti etäseurantaan ja hoitohenkilökunnan aiempaa aktiivisempaan yhteydenpitomalliin. Etäseurannan tavoitteena on tunnistaa sairauden mahdolliset pahenemisvaiheet hyvissä ajoin, jolloin potilas välttyy ensiapukäynneiltä ja raskailta sairaalahoitojaksoilta. Yhteydenpito voi myös vähentää sairauteen liittyvää huolta, kertoo kardiologian avohoidon toimintopäällikkö Tero Penttilä Tays Sydänsairaalasta.

Digimittauksia ja videopuheluja

Jos potilaalle on asennettu Sydänsairaalassa vajaatoimintatahdistin, se on ensisijainen ja vaivaton työkalu myös etäseurantaan. Tahdistin ennakoi hyvin sairauden mahdollisia pahenemisvaiheita. Toinen vaihtoehtoinen etäseurantapalvelu perustuu potilaan päivittäiseen painon mittaamiseen ja oirekyselyihin.

– Tässä mallissa etäseurantapotilas saa käyttöönsä tablettitietokoneen ja digitaalisen vaa’an, sillä painon vaihtelun seuranta on tärkeää sydämen vajaatoiminnan oireiden havainnoinnissa ja hoidon suunnittelussa. Tabletilla onnistuu myös videoyhteys poliklinikalle, Penttilä tarkentaa.

Kolmas vaihtoehto on perinteisempi puhelinetäseuranta, jossa potilas saa suoran palvelunumeron poliklinikalle. Tavoitteena on matalampi kynnys yhteydenottoon oireiden mukaan.

Myös vastaanottokäyntejä tarvitaan

Vajaatoimintapotilaiden aktiivinen rooli oman hoidon toteuttamisessa motivoi myös sydänhoidon ammattilaisia. Etäseuranta ei poista kokonaan säännöllisten vastaanottokäyntien tarvetta.

– Vajaatoimintahoitajan vastaanotolla säädetään lääkitystä ja arvioidaan yksilöllisesti muuta hoidon tarvetta. Etäseurannassa vajaatoimintahoitajat pääsevät käyttämään erikoisosaamistaan aiempaa monipuolisemmin, Penttilä toteaa.

Tays Sydänsairaala otti käyttöön sydämen vajaatoimintapotilaiden etäseurantapalvelun ensimmäisenä Suomessa syksyllä 2020.

Lisätietoja

Tero Penttilä, kardiologian avohoidon toimintopäällikkö, Tays Sydänsairaala, p. 03 311 716 (vaihde), tero.penttila@sydansairaala.fi