Tays Sydänsairaalan sairaanhoitajat kouluttautuivat tekemään sydänpotilaille ultraäänitutkimuksia, jotka kuuluvat perinteisesti kardiologien tehtäviin. Ultraäänitutkimus on yksi tavanomaisimmista sydämen tutkimusmenetelmistä. Laajeneva työnjako sairaanhoitajien ja lääkärien välillä hyödyntää ja motivoi molempia asiantuntijoita.

Tays Sydänsairaalassa jo kaksi sairaanhoitajaa tekee ultraäänitutkimuksia, joita on edeltänyt sonograaferin täydennyskoulutus. Sydämen ultraäänitutkimus on teknisesti haastava tehtävä, joka vaatii aktiivista käytännön harjoittelua.

– Ultraäänitutkimus vaatii silmän ja käden koordinaatiota, jota ei saa muuten kuin tekemällä, ja laajaa teoreettista osaamista. Koulutuksen suorittamiseen sisältyy 250 tehtyä tutkimusta ja näyttötutkinto. Tällä hetkellä teen ultraäänitutkimuksia sydämen vajaatoimintaa sairastaville potilaille ja kontrolloin lieviä läppävikoja, mutta tutkin myös lähetepotilaita, joilta haetaan esimerkiksi syytä sydämen sivuäänelle, kertoo sairaanhoitaja Heidi Pekkanen, joka on Paula Kahrobaien ohella toinen Tays Sydänsairaalan ensimmäisistä sonograafereista.

– Poliklinikan vastaanotolla teen samat hoitajan tehtävät kuin aiemmin, mutta lisäksi ultraäänitutkimuksen ja siihen liittyvän lausunnon. Kardiologilla on hoidollinen vastuu, joten hän tapaa potilaan, antaa diagnoosin ja määrää hoidon tutkimusten perusteella, Pekkanen toteaa.

Tavoitteena tehtäväkuvien laajentaminen

Sydänsairaalassa kardiologit tekevät ultraäänitutkimuksia jatkossakin, vaikka tavoitteena on laajentaa sairaanhoitaja-sonograaferien osaamista myös muihin potilasryhmiin.

– Sairaanhoitajamme ottavat sydänpotilailta hyviä ja laadukkaita ultraäänikuvia, mikä on hoidon kannalta erittäin tärkeää. Samalla kardiologien työaikaa vapautuu muuhun työhön, toteaa kardiologian avohoidon toimintojohtaja Tero Penttilä Sydänsairaalasta.

– Koemme tärkeänä mahdollistaa sairaanhoitajien lisäkouluttautumisen sekä kehittää työnkuvia kardiologien, sairaanhoitajien ja osastonsihteerien välillä. Asiantuntijasairaanhoitajien tehtäviä on jo vahvistettu poliklinikalla esimerkiksi sepelvaltimotaudin, sydämen vajaatoiminnan ja sydämentahdistimien etäseurannassa sekä rytmirekisteröintien lausunnassa.

Lisätietoja

Tero Penttilä, kardiologian avohoidon toimintojohtaja, osastonylilääkäri, Sydänsairaala, p. 041 732 1103, tero.penttila@sydansairaala.fi

Etäpalvelut ovat lisääntyneet terveydenhuollossa korona-aikakauden myötä ja tulleet jäädäkseen osaksi terveydenhuoltoa. Sydänsairaalan kuntoutusohjauspalveluissa etäpalvelutoiminta nähtiin mahdollisuutena laajentaa palvelua potilaan eduksi.

Etäpalveluista saatavat hyödyt ilmenevät potilaille mm. ajan ja matkakustannusten säästöinä sekä palvelun saatavuuden helpottumisena. Ammattilaisille etäpalvelu mahdollistaa resurssien tehokkaamman käytön ja kohderyhmän paremman saavutettavuuden. Etäpalveluissa huomioitavia asioita on lukuisia. Terveydenhuollon ammattilaisen tulee myös arvioida, sopiiko suunniteltu palvelu etäpalveluna toteutettavaksi juuri tietylle potilaalle, kerrotaan Tays Sydänsairaalan kuntoutussuunnittelija Tiina Heinosen opinnäytetyössä (kuntoutuksen ohjaajan ylempi tutkinto-ohjelma, monialainen kuntoutus).

Opinnäytetyön tarkoituksena oli ratkaista teoreettisen tiedonhaun ja palvelumuotoilun menetelmin, mitä sepelvaltimotautipotilaiden kuntoutusohjauksen etäpalveluja suunnitellessa tulee huomioida ja millainen on ko. potilasryhmän kuntoutusohjauksen etäpalvelutoimintamalli.

Kehittämisen työryhmän muodostivat Sydänsairaalan kuntoutussuunnittelijat, jotka tekivät moniammatillista yhteistyötä Sydänsairaalan muiden ammattilaisten kanssa. Jatkossa toimintamallia on tarkoitus soveltaa kaikkiin Sydänsairaalan yksiköihin ja niissä hoidettuihin potilasryhmiin. Toimintamallia voidaan hyödyntää myös muualla terveydenhuollossa kuntoutusohjauksen etäpalveluja kehitettäessä.

Lue lisää opinnäytetyöstä Jyväskylän ammattikorkeakoulun sivulta (linkki)