Keski-Suomen terveysasemilla kiertää Sydänsairaalan lähikardiologi

Sydänsairaalan Novan poliklinikan käytävä

Lähes kaikki Keski-Suomen kuntien terveysasemat ovat saaneet asiantuntijatueksi Sydänsairaala Novan lähikardiologin syyskuusta 2023 alkaen. Kun oman keskussairaalan kardiologi tekee sydämen perustutkimukset terveysaseman vastaanotolla, potilas välttyy matkustamiselta sairaalaan ja potilastiedot siirtyvät sujuvasti hyvinvointialueen sisällä.

Lähikardiologipalvelussa Sydänsairaala Novan kardiologi tutkii ja hoitaa sydänpotilaita Keski-Suomen hyvinvointialueen terveysasemilla, pois lukien Hankasalmi, Jyväskylä, Jämsä, Muurame, Uurainen ja Äänekoski. Näiden kuntien lähikardiologia on järjestetty muuten kuin Sydänsairaalan toimintana.

– Sydänsairaalan kardiologit pitävät vastaanottoa kullakin terveysasemalla 1–2 päivänä kuukaudessa. Potilaat ohjautuvat lähikardiologin arvioon terveysaseman yleislääkärin lähetteellä. Vastaanotolla tutkitaan esimerkiksi sydämen sivuääniä sekä sydämen vajaatoiminnan ja läppävikojen epäilyjä, kertoo kardiologian toimintopäällikkö, ylilääkäri Jarkko Niva Sydänsairaala Novasta.

– Lähikardiologipalvelu vähentää potilaan matkustustarvetta ja siitä aiheutuvia kuluja. Sydänsairaalan ja terveysasemien kannalta on hyvä, että voimme tarjota tasalaatuista hoitoa, josta vastaavat yhteistyössä oman alueen erikoissairaanhoito ja avohoidon perustaso.

Sydänsairaalan lähikardiologit konsultoivat tarpeen mukaan terveysaseman muita asiantuntijoita.

– Kun hyvinvointialue vastaa potilaan hoidosta sekä terveysasemalla että sairaalassa, potilaan lähtötilanteen tietoja voidaan hyödyntää tehokkaammin sekä hoidon tarpeen arvioinnissa että jatkohoidon suunnittelussa, toteaa alueylilääkäri Ilkka Käsmä Keski-Suomen hyvinvointialueelta.

Lisätietoja

Jarkko Niva, toimintopäällikkö, ylilääkäri, p. 014 269 1811 (vaihde), jarkko.niva@sydansairaala.fi

Opinnäytetyö: Osastonsihteerien uudet työnkuvat puheentunnistuksen käyttöönoton jälkeen

Sydänosaston käytävällä fysioterapeutti tukee potilasta kävelyllä.

Terveydenhuoltoalalla sanelu on yksi tehokkaimmista tavoista dokumentoida lääketieteellisiä analyyseja ja raportteja potilaskertomukseen. Sosiaali- ja terveysministeriön potilasasiakirjojen määritys edellyttää, että terveydenhuollon yksikön tulee pitää jokaisesta potilaasta jatkuvaa, aikajärjestyksessä etenevää potilaskertomusta.

Viime vuosina puheentunnistus on korvannut suurimmaksi osaksi perinteisen sanelun eri terveydenhuollon yksiköissä. Puheentunnistusteknologia mahdollistaa lääkäreiden puheen dokumentoinnin suoraan potilaskertomukseen ilman tekstinkäsittelijöiden lisätoimia. Tays Sydänsairaalassa puheentunnistuksen käyttöönotto käynnistyi pienimuotoisesti syyskuussa 2022 ja sen kokonaisvaltainen käyttö aloitettiin lokakuussa 2022. Puheentunnistus muutti sairaalan osastonsihteerien työnkuvaa, kun sanelun purku jäi pois työtehtävistä.

Osastonsihteereiden työnkuvien muutosprojekti Tays Sydänsairaalassa on erittäin merkittävä. Tays Sydänsairaalan palveluvastaava Jenni Heleniuksen AMK-opinnäytetyön (liiketalouden koulutus, tradenomi) tavoitteena oli selvittää Tays Sydänsairaalan osastonsihteerien uusia työnkuvia puheentunnistuksen käyttöönoton jälkeen ja miten osaaminen varmistetaan siirryttäessä uusiin työtehtäviin.

Tutkimustulokset osoittivat, että osastonsihteerit olivat valmiita työnkuvien muutokseen. Tulokset antoivat merkittäviä ja arvokkaita lähtökohtia uusien tehtävänkuvien suunnitteluun. Projektin onnistuttua kokonaisuudessaan ei yhdenkään Tays Sydänsairaalan osastonsihteerin työsuhdetta tarvitse päättää töiden loppumisen vuoksi. Lääkäreille ja hoitajille välittömään potilastyöhön vapautunutta aikaa tullaan arvioimaan jatkotutkimusaiheena.

Lue lisää opinnäytetyöstä Hämeen ammattikorkeakoulun sivuilta (linkki)

Sydänsairaala avasi etähoitosovelluksen sepelvaltimotautipotilaiden tsemppaajaksi

Toimenpidesalissa kardiologi ja sairaanhoitaja tekevät sepelvaltimoiden varjoainekuvausta ja katsovat isolta näytöltä toimenpiteen etenemistä. Tays Sydänsairaala.

Sydänsairaalassa on kehitetty Omasydän-sovellus sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden hoidon tueksi. Omasydän on potilaalle maksuton mobiilisovellus, jonka avulla potilaat valmistautuvat sydäntoimenpiteeseen Sydänsairaalassa ja saavat tukea sairaalahoidon jälkeiseen arkeen. Omasydän-sovelluksen käyttö tulee korvaamaan perinteisiä kontrollikäyntejä hyvinvointialueiden sote-asemilla.

Omasydän-sovellus on otettu käyttöön Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Kanta-Hämeessä, joiden alueella yli 2000 asukasta sairastuu sepelvaltimotautiin vuosittain.

– Sepelvaltimotauti on elinikäinen sairaus, jonka hoito ei pääty sairaalakäyntiin. Omasydän-palvelu on suunniteltu sepelvaltimotautipotilaiden omahoidon tsemppaajaksi, joka on aina mukana puhelimessa. Tavoitteena on auttaa potilasta saavuttamaan lääkehoidon ja elintapojen tavoitteet, jotka olemme yhdessä asettaneet. Omasydän mahdollistaa potilaille myös suoran yhteydenpidon hoitohenkilökunnan kanssa, kertoo projektipäällikkö Päivi Joutsenkoski Sydänsairaalasta.

– Omasydän-sovelluksella potilas vastaa säännöllisesti sairauden riskitekijöihin liittyviin kyselyihin ja sen perusteella saa tarvittaessa digihoitajalta yksilöllisiä hoito-ohjeita. Jokaisella potilaalla on vastuu omasta hoidostaan, ja me haluamme tukea hyvää arkea sepelvaltimotaudin hoito huomioiden, Joutsenkoski jatkaa.

Sydänhoitoa hyvinvointialueen yhteistyönä

Omasydän-sovellus on ensimmäinen merkittävästi erikoissairaanhoidon ja avohoidon perustason rajoja ylittävä etähoitopalvelu. Tavoitteena on, että jatkossa esimerkiksi sydäninfarktipotilaiden 3 ja 12 kuukauden kontrollikäynnit sosiaali- ja terveysasemilla eli entisissä terveyskeskuksissa korvautuvat Omasydämen ohjaamilla laboratoriokäynneillä ja hoidon seurannalla.

Hyvinvointialueiden käynnistyttyä erikoissairaanhoito voi hoitaa osan sote-asemien tehtävistä. Etähoitopalvelu täydentää perinteistä sairaalahoitoa ja vastaanottokäyntejä.

– Hyvinvointialueella yhteisenä tavoitteena on sepelvaltimotaudin riskitekijöiden saaminen tavoitetasolle ja sydänterveyden parantaminen. Sovelluksen avulla voimme tarjota aiempaa tiiviimpää ja yksilöllistä tukea, jonka potilaat ovat kokeneet tarpeelliseksi sairauden hoidossa, kertoo lääketieteellinen johtaja Markku Eskola Sydänsairaalasta.

Omasydän-sovelluksen kautta Sydänsairaala saa myös tärkeää tietoa sepelvaltimotautia sairastavien elämänlaadusta, mikä on oleellinen osa hoidon vaikuttavuuden arviointia koko hyvinvointialueella.

Lisätietoja

Markku Eskola, lääketieteellinen johtaja, Sydänsairaala, p. 050 494 0512, markku.eskola@sydansairaala.fi

Kuva: Tays Sydänsairaalan toimenpidesalissa kardiologi ja sairaanhoitaja tekevät potilaalle sepelvaltimoiden varjoainekuvausta.