Potilaiden ammattimainen kuntoutus on tärkeä osa potilashoitoa Sydänsairaalassa. Kuntoutuspalvelujen määrä on lisääntynyt viime vuosina ja samalla kuntoutuksen asiantuntijoiden johtamisen merkitys on korostunut. Sydänsairaalassa tarjotaan kuntoutuspalveluja kaikissa yksiköissä. Kuntoutuspalveluilla tarkoitetaan tässä työssä fysioterapia- ja kuntoutusohjauspalveluja.

Tays Sydänsairaalan kuntoutusyksikön palveluvastaava Heidi Mahrbergin YAMK-opinnäytetyön (sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen ylempi tutkinto-ohjelma) tavoitteena oli selvittää sekä Sydänsairaalan kuntoutushenkilöstön näkemyksiä johtamisen onnistumisesta ja kehittämistarpeista että johtamisen kehitystarpeita yhdenvertaisempien kuntoutuspalveluiden varmistamiseksi.

Opinnäytetyön tutkimustulosten mukaan Sydänsairaalan kuntoutushenkilöstön lähijohtamisessa onnistutaan erityisesti vastuun antamisessa, rehellisyydessä ja itseohjautuvuuden tukemisessa. Konsernitasolla johtamisessa onnistutaan erityisesti positiivisen organisaatiokulttuurin luomisessa ja organisaation arvopohjasta viestimisessä. Kuntoutushenkilöstö kertoo johtamisessa merkityksellisimmäksi oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden. Johtamisen kehitystarpeet yhdenvertaisempien kuntoutuspalveluiden toteutumiseksi liittyvät kuntoutushenkilöstön mielestä resurssien varmistamiseen, yhdenvertaisiin toimintatapoihin, onnistuneeseen viestintään ja vuorovaikutukseen, johtajuuden vahvistamiseen ja esihenkilön läsnäoloon. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena.

Lue lisää opinnäytetyöstä Tampereen ammattikorkeakoulun sivuilta (linkki)

Nokian terveysasema saa asiantuntijatueksi Tays Sydänsairaalan lähikardiologin 13.12.2023 alkaen. Kun lähikardiologi tekee sydämen perustutkimukset terveysaseman vastaanotolla, potilas välttyy matkustamiselta sairaalaan Tampereelle.

Tays Sydänsairaalan vastaava lähikardiologipalvelu on käytössä jo ennestään Pirkkalan, Sastamalan ja Ylöjärven terveysasemilla. Nokia tulee mukaan uutena alueena.

– Sydänsairaalan lähikardiologit pitävät vastaanottoa kullakin terveysasemalla 1–4 päivänä kuukaudessa. Potilaat ohjautuvat lähikardiologin arvioon terveysaseman yleislääkärin lähetteellä. Vastaanotolla tutkitaan ja hoidetaan laajasti yleisimpiä sydänsairauksia. Lisäksi lähikardiologi antaa konsultaatio- ja koulutusapua perusterveydenhuollon lääkäreille, kertoo kardiologian avohoidon toimintojohtaja Tero Penttilä Tays Sydänsairaalasta.

–Potilaiden kannalta on hyvä, että voimme tarjota hyvinvointialueella laadukasta hoitoa, josta vastaavat tiiviissä yhteistyössä oman alueen erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto. Sydänsairaalan ja terveysasemien yhteistyön kehittäminen palvelee molempia osapuolia.

Lisätietoja

Tero Penttilä, kardiologian toimintojohtaja, osastonylilääkäri, p. 041 732 1103, tero.penttila@sydansairaala.fi

Vaikuttavuusseura ry palkitsi sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden OmaSydän-etähoitopalvelun Vuoden vaikuttavuustekona. Raati kiitti Sydänsairaalan kehittämää palvelua kansanterveydellisesti ja kansantaloudellisesti merkittäväksi sekä vahvaan vaikuttavuusnäyttöön perustuvaksi teoksi.

Vaikuttavuusseura ry:n Vuoden vaikuttavuusteko -palkinnot jaettiin Helsingissä 12. joulukuuta 2023. Vuoden vaikuttavuusteot jakautuivat kolmeen kategoriaan, joista Sydänsairaala palkittiin Palvelut-kategoriassa.

Palkinnon perustelujen mukaan Sydänsairaalan ”teko hidastaa systemaattisesti sepelvaltimotaudin etenemistä hyödyntäen modernia digitaalista teknologiaa mobiilisovelluksen avulla etähoidon muodossa – tavoitteena valtimosairauden riskitekijöiden kokonaisvaltainen hoito. Teko on kansanterveydellisesti sekä kansantaloudellisesti merkittävä, vahvaan vaikuttavuusnäyttöön perustuva ja kansallisesti skaalattavissa oleva, mikä osaltaan helpottaa henkilöstöpulan painetta ja parantaa järjestelmän integraatiota.”

Taustalla sepelvaltimotaudin riskitekijöiden huonosti toteutuva hoito

Sepelvaltimotauti on suomalaisten yleisin kuolinsyy: tautiin kuolee vuosittain noin 10 000 suomalaista. Potilaat sitoutuvat elinikäisen sairauden hoitoon heikosti ja heidän on haastavaa tehdä pysyviä elintapamuutoksia.

– Sepelvaltimotaudin sekundaaripreventio ja sydänkuntoutus toteutuvat Euroopassa pääosin huonosti eikä Suomi ole poikkeus. Huonolla tasolla oleva riskitekijöiden hoito lisää uusintainfarkteja, sairaalahoidon tarvetta, kuolleisuutta ja terveydenhuollon kustannuksia, jotka olisivat osittain vältettävissä panostamalla sairauden etenemisen ehkäisyyn. OmaSydän-etähoitopalvelun ja -mobiilisovelluksen kehitystyö pohjautuu Sydänsairaalassa tehtyyn pilottiin, jossa osoitettiin sekä toimintamallin toimivuus että sen vaikuttavuus, kertoo palkinnon vastaanottanut Sydänsairaalan lääketieteellinen johtaja Markku Eskola.

OmaSydän-palvelu on käytössä Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Kanta-Hämeessä. OmaSydämen avulla potilaat osallistuvat Sydänsairaalan suunnittelemaan 12 kuukauden etähoito-ohjelmaan, joka on kansallisten hoitosuositusten mukainen. Tällä hetkellä lähes 70 % kaikista sepelvaltimotautidiagnoosin saaneista Sydänsairaalan potilasta ottaa OmaSydän-mobiilisovelluksen käyttöön ja sitoutuu etähoitoon.

– Etähoitopalvelun hoitotapahtumat, kuten lääkärin tai sairaanhoitajan antama etähoito ja -kontrollit kirjataan normaaliin tapaan hyvinvointialueen potilastietojärjestelmään. OmaSydämen käyttö korvaa ensidiagnoosin ja sydäninfarktin jälkeiset kolmen kuukauden ja vuoden kontrollikäynnit sote-keskuksessa, Eskola jatkaa.

– OmaSydämen käyttöönotto vastaa myös osaltaan sote-uudistuksen tavoitteisiin perus- ja erityistason palvelujen yhteentoimivuudesta, sähköisten palvelujen käytön lisäämisestä ja paremmasta saavutettavuudesta. Digitaalisena palveluna se on yhdenvertaisesti käytettävissä potilaan asuinpaikasta riippumatta, toteaa Sydänsairaalan toimitusjohtaja Pasi Lehto.

Lisätietoa

Markku Eskola, lääketieteellinen johtaja, ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 494 0512, markku.eskola@sydansairaala.fi
Pasi Lehto, toimitusjohtaja, johtava ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, pasi.lehto@sydansairaala.fi

Vaikuttavuusseura ry:n tiedote: Vuoden vaikuttavuusteot 2023