Uusi tutkimus tuo varmuutta sydänpotilaiden leikkaushoitoon: sydänkirurgiaan ja siinä tarvittavan sydän-keuhkokoneen käyttöön ei liity lisääntyvää potilaan syöpäriskiä. Tays Sydänsairaalan ja Tampereen yliopiston tutkijat olivat mukana laajoissa väestöpohjaisissa tutkimuksissa, joiden tulokset auttavat sydänkirurgeja tekemään potilaslähtöisiä leikkausmenetelmä- ja hoitopäätöksiä.

Vaikean sydäntaudin hoitaminen vaatii usein leikkauspäätöksen. Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen tukena voidaan käyttää sydän-keuhkokonetta turvaamaan potilaan verenkierto leikkauksen aikana, mutta sen pitkän aikavälin vaikutuksia terveyteen on pohdittu. Tamperelaiset tutkijat tekivät yhdessä ruotsalaisten kollegojen kanssa tutkimuksen, joka kattoi yli 127 000 sydänleikattua potilasta.

– Vaikka sydän-keuhkokoneen käyttö on yleistä, kliinikoille on tärkeää tietää, että leikkausmenetelmä on tutkitusti turvallinen myös pitkällä aikavälillä. Tulokset antavat leikkaustiimeille varmuutta tehdä potilaan tilanteeseen parhaiten sopivia päätöksiä, kertoo vastaava tutkija, sydän- ja rintaelinkirurgi Ari Mennander Tays Sydänsairaalasta ja Tampereen yliopistosta.

Sydänkirurgiaan ei liity lisääntyvää syöpäriskiä tai -kuolleisuutta

Tutkittujen sydänleikattujen potilaiden syöpään sairastavuus oli vähäisempi ja heillä oli vähemmän syöpäkuolemia kuin muilla vastaavan ikäluokan ihmisillä. Sydänleikattujen potilaiden seuranta-aika oli keskimäärin yli 9 vuotta, pisimmillään jopa 24 vuotta. Käytännössä syövän ilmaantuvuus oli sama riippumatta siitä, leikattiinko potilas sydän-keuhkokoneen avulla vai ilman.

– Sydänpotilas saa sairauteensa liittyvää elämäntapaohjausta, tietoa terveydentilastaan ja potilaskohtaisen lääkehoito- ja seurantasuunnitelman. Sairaalassa annettavan potilasohjauksen ja kokonaishoidon merkitys painottui tutkimustuloksissa, Mennander toteaa.

Sydän- ja verisuonitaudeilla sekä syöpäsairauksilla on usein samanlainen tausta ja tautihistoria, mikä liittyy länsimaisiin elämäntapoihin.

Ruotsalainen tutkimusaineisto auttaa suomalaisia

Suomalaissairaaloista on saatavissa vain pieni väestöpohjainen tutkimusmateriaali, joten tutkimuksessa käytettiin kaikki ruotsalaiset sydänkirurgiset yksiköt kattavaa Swedeheart-tutkimusmateriaalia 23 vuoden ajalta.

– Ruotsissa ja Suomessa on yhteneväinen sydänkirurgian hoitolinja. Tutkimuksissa olivat mukana kaikki ruotsalaiset sydänpotilaat, joille on tehty sydänleikkaus vuosina 1997–2020. Tutkimuksessa verrattiin sydänleikattuja potilaita ei-leikattuihin ruotsalaisiin ja sydän-keuhkokoneen käyttöä sepelvaltimotaudin hoidon osalta.

Tutkimukset on julkaistu arvostetuissa Journal of Thoracic and Cardiovascular Surgery– ja European Journal of Cardio-Thoracic Surgery -lehdissä vuonna 2025.

Lisätietoja

Ari Mennander, sydän- ja rintaelinkirurgian osastonylilääkäri, professori, Tays Sydänsairaala, p. 03 311 716 (vaihde), ari.mennander@sydansairaala.fi

Tampereen yliopistollisessa sairaalassa tehty tutkimus osoittaa, että ikääntyminen ei lisää potilaan riskiä saada vakava infektio sydämen tahdistintoimenpiteen jälkeen. Toimenpiteeseen liittyvät varhaiset infektiot ovat harvinaisia.

Tampereella toteutetussa laajassa rekisteritutkimuksessa tarkasteltiin Tays Sydänsairaalassa vuosina 2013–2021 tehdyn yli 8500 sydämen tahdistintoimenpiteen tuloksia varhaisen tahdistininfektion suhteen. Tutkimus osoitti, että vain 0,4 prosentissa toimenpiteistä ilmeni infektio kolmen kuukauden kuluessa.

– Tutkimus vahvistaa, että ikä ei lisää sydämentahdistimen infektioriskiä. Emme löytäneet infektioiden ilmaantumisessa merkittäviä eroja liittyen potilaan ikään, sukupuoleen, laitetyyppiin tai toimenpiteen kiireellisyyteen, kertoo infektiosairauksien erikoislääkäri Meeri Honkanen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.

Varhaisinfektioiden riski on pieni

Tahdistinjärjestelmän infektoituminen on yksi merkittävimmistä hoidon komplikaatioista, sillä siihen liittyy merkittäviä kustannuksia ja sairastuvuutta. Infektion hoito vaatii yleensä tahdistinjärjestelmän poiston ja antibioottihoidon yhdistelmän.

– Sydänsairaalassa noudatetaan tarkkoja ohjeita infektioiden ehkäisemiseksi. Näistä huolimatta osa toimenpiteistä johtaa infektioon, vaikka infektion riski on yleisesti ottaen pieni. Infektion riskitekijät on tärkeä tunnistaa, jotta ehkäisytoimet voidaan kohdistaa oikein, toteaa kardiologian erikoislääkäri Essi Ryödi Tays Sydänsairaalasta.

Tays Sydänsairaalan rekisteritutkimus keskittyi erityisesti varhaisiin infektioihin, jotka ilmaantuivat alle 90 päivän sisällä laitteen asentamisesta tai vaihtamisesta. Jatkossa tutkimuksen havainnot voivat vaikuttaa infektioriskien arviointimalleihin.

Lisätietoja

Meeri Honkanen, infektiosairauksien erikoislääkäri, Tampereen yliopistollinen sairaala, p. 03 311 611 (vaihde), meeri.honkanen@pirha.fi

Tutkimusartikkeli on julkaistu Heart Rhythm 02 -julkaisussa: The effect of age on the risk of early cardiac implantable electronic device infection

Kuva on Tays Sydänsairaalan tahdistintoimenpidesalista.