Opinnäytetyö: MET-toiminta Sydänsairaalassa 2020-2021

Tays Sydänsairaalan sydäntehon MET-tiimin (Medical Emergency Team) viisi sairaanhoitajaa seisoo käytävällä elvytyskärryn kanssa.

MET (Medical Emergency Team) on sairaalan sisäinen moniammatillinen ensihoitoryhmä, jonka toiminnan tarkoituksena on tarjota tehohoitotasoista hoitoa peruselintoimintojen häiriöiden vuoksi voinniltaan huononeville potilaille.

Sydänsairaalassa tutkitut MET-hälytykset koskivat pääasiassa kardiologisia päivystyspotilaita ja kirurgisia elektiivisiä (kiireettömiä, ei-päivystyksellisiä) potilaita, kerrotaan Tays Sydänsairaalan sairaanhoitaja Jonna Nykäsen opinnäytetyössä (kliinisen asiantuntijan ylempi tutkinto-ohjelma, akuuttihoitotyö). Kyseiset potilasryhmät ovat Sydänsairaalalle tyypillisiä, mikä johtuu kardiologisten potilaiden päivystyksellisestä hoidosta ja avosydänleikkauksiin keskittyvästä elektiivisten, kirurgisten potilaiden sairaalahoidosta.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Sydänsairaalan MET-hälytykset rekisteriaineiston perusteella vuosilta 2020–2021. Lisäksi tavoitteena oli selvittää osastosiirtojen toteutumista ja lääkäreiden osallisuutta MET-hälytyksillä sekä muodostaa kokonaiskuva MET-toiminnasta ja sen mahdollisista erityispiirteistä. Aineistona opinnäytetyössä käytettiin Sydänsairaalan hallinnoimaa rekisteriaineistoa.

MET-hälytyksen suurimmat syyt olivat verenkierto, hengenahdistus, tajunta ja rytmi. Sekavuus hälytyksen syynä koski elektiivisiä kirurgisia potilaita, kun taas huoli liittyi päivystyksellisiin kardiologisiin potilaisiin. Valtaosa Sydänsairaalan elvytyksistä oli valvonta- ja teho-osastolla.

Opinnäytetyön perusteella saatua yksityiskohtaisempaa tietoa voidaan hyödyntää Sydänsairaalan MET-ryhmän koulutuksissa ja toiminnan kehittämisessä.

Lue lisää opinnäytetyöstä Tampereen ammattikorkeakoulun sivuilta

Kuvassa on Tays Sydänsairaalan sydäntehon MET-tiimin hoitajia 2019.

Sydänsairaalan vajaatoimintapotilaiden etähoito-ohjelma on Vuoden vaikuttavuusteko 2022

Sydänsairaalan rakennus ulkoapäin kuvattuna

Vaikuttavuusseura ry palkitsi sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden etähoito-ohjelman Vuoden vaikuttavuustekona. Raati kiitti Sydänsairaalan kehittämän etäpalvelun kohdistumista kansansantaloudellisesti ja kansanterveydellisesti merkittävään potilasryhmään. Vaikuttavuuslähtöisen palvelun päätavoite on potilaalle tuotettu terveyshyöty ja sen seurauksena kustannusvaikuttavuuden parantaminen.

Vuoden vaikuttavuusteko -kilpailuilla Vaikuttavuusseura ry haluaa nostaa esiin asioita, toimia, innovaatioita ja onnistumisia, joilla edistetään sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuutta Suomessa. Palkinnot jaettiin Mediuutisten Vaikuttajagaalassa 2. joulukuuta 2022. Vuoden vaikuttavuusteot jakautuivat kolmeen kategoriaan, joista Sydänsairaala palkittiin palvelut-kategoriassa.

Palkinnon perustelujen mukaan ”Sydänsairaalan etähoitopalvelukonsepti on moderneja välineitä ja mahdollisuuksia vaikuttavasti hyödyntävä, kohdennettu hoito-ohjelma, jossa etähoitosovelluksen ja laitteiden avulla vajaatoimintapotilaita voidaan systemaattisesti etäseurata ja -hoitaa. Konseptin selkeänä vaikuttavuustavoitteena on suuri terveyshyöty. Toiminta on skaalattavissa oleva ja ratkaisuna innovatiivinen sekä käytännöllinen.”

Palvelun taustalla hoitopolkuanalyysi

Sydämen vajaatoiminta on lähes aina elinikäistä lääke- ja muuta hoitoa vaativa, vakava sairaus. Suuren potilasryhmän hoito aiheuttaa runsaasti hoitotapahtumia niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa. Vajaatoimintaa sairastavien potilaiden on osoitettu hyötyvän muun muassa lääkehoitoon sitoutumisesta, fyysisestä harjoittelusta ja päivittäisestä painon seurannasta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseen kannattaa erityisesti panostaa. Sydänsairaala on tunnistanut, että etätuki on oivallinen tapa tukea potilaita näillä osa-alueilla.

Vuosina 2016–2017 Sydänsairaala teki hoitopolkututkimuksen, jossa todettiin, että 35 % potilaista joutuu päivystyshoitoon 30 päivän sisällä vajaatoimintadiagnoosista. Mallilaskelmat Sydänsairaalan teettämästä hoitopolkuanalyysista viittasivat etähoito-ohjelmien merkittävään hyötypotentiaaliin. Yli 3000 hoitojakson analyysi osoitti hoitopoluissa epäkohtia, joiden korjaaminen johtaisi todennäköisesti kiireellisten ja päivystyskäyntien sekä sairaalahoitojaksojen vähenemiseen.

– Sydänsairaala kehitti ja pilotoi digitaalisiin työkaluihin perustuvan CHF-potilaiden etähoito-ohjelman, jonka vaikuttavuutta arvioitiin ensi kertaa syksyllä 2021. Rekisteritutkimuksen aineistossa etäseurantapotilaiden päivystyksellisiä käyntikirjauksia kertyi vuositasolla 42 % vähemmän etäseurannan aikana kuin sen ulkopuolella, kertoo palkinnon vastaanottanut Sydänsairaalan kehitysjohtaja Janne Hulkkonen.

Tällä hetkellä 82 % Sydänsairaalan etähoito-ohjelmassa mukana olevista vajaatoimintapotilaista on sitoutunut hoito-ohjelmaan.

– Terveydenhuollon toiminnan tavoitteena tulee olla vaikuttavien eli terveyttä parantavien palveluiden kehittäminen ja käyttäminen. Vaikuttavuusseuran myöntämä palkinto palvelut-kategoriassa on oiva osoitus Sydänsairaalan kyvykkyydestä tällä tärkeällä alueella. Hienoa työtä, josta kiitos kuuluu etähoito-ohjelman kehitystiimille ja kaikille vajaatoimintapotilaiden hoitoon osallistuville, toteaa Sydänsairaalan toimitusjohtaja Pasi Lehto.

Lisätietoja

Janne Hulkkonen, kehitysjohtaja, Sydänsairaala, p. 041 730 2276, janne.hulkkonen@sydansairaala.fi
Pasi Lehto, toimitusjohtaja, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, pasi.lehto@sydansairaala.fi

Lue lisää

Vuoden Vaikuttavuusteot 2022 on valittu (Vaikuttavuusseuran tiedote)

Vaikuttavuusseura jakoi palkinnot – Tays nappasi kaksi (Mediuutiset.fi)

Opinnäytetyö: Etätyön toteutuminen, työhyvinvointi ja etäjohtaminen Sydänsairaalassa

Kyltti Sydänsairaalan rakennuksen seinässä

Sosiaali- ja terveysalalla etätyön tekeminen on lisääntynyt viime vuosina ja kokemukset etätyöstä ovat pääosin myönteisiä.

Myös Sydänsairaalassa erityisesti fysioterapeuttien ja hoitajien etätyömahdollisuuksia tulisi lisätä, todetaan Tays Sydänsairaalan sairaanhoitajien Reija Keskisen ja Laura Pennasen opinnäytetyössä (sosiaali- ja terveysalan johtamisen ylempi ammattikorkeakoulututkinto).

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa etätyön toteutumista, etätyöntekijöiden työhyvinvointia ja etäjohtamista Sydänsairaalassa. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa Sydänsairaalalle etätyön ja etäjohtamisen nykytilanteesta sekä esittää kehittämistoimenpiteitä.

Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena, jonka kysely lähetettiin sähköisesti Sydänsairaalan jokaisella paikkakunnalla etätyötä tekevälle henkilöstölle ja ylimmälle johdolle.

Tutkimustulosten mukaan etätyö toteutuu Sydänsairaalassa pääasiallisesti hyvin. Enemmän etätyötä tekevät ottavat paremmin huomioon etätyöhön liittyvät ergonomiset työasennot ja -välineet sekä viestintävälineiden käytön. He myös suunnittelevat etätyöpäiviänsä säännöllisemmin. Vastaajat kokivat positiivisia vaikutuksia etätyöstä, ja etätyön koettiin tukevan työhyvinvointia sekä lisäävän työssä jaksamista. Etätyöntekijät haluavat jatkaa etätyön tekemistä tulevaisuudessakin. Esihenkilöiden kannattaa kannustaa ja rohkaista työntekijöitä etätyöpäivien tekemiseen.

Lue lisää opinnäytetyöstä Tampereen ammattikorkeakoulun sivuilta

Helsingin Sydänsairaalan toiminta jatkuu Oulun Sydänkeskuksen omistamana 1.1.2023 alkaen

Helsingin Sydänsairaalan aula

Sydänsairaala luopuu Helsingin Sydänsairaalan omistajuudesta 1.1.2023 alkaen ja sairaalan toiminta siirtyy Oulun Sydänkeskus Oy:n vastuulle. Sydänsairaalan toiminta Helsingissä olisi nykymuodossaan uuden sote-järjestämislain vastaista 2023 alkaen. Sydänsairaalan hallitus päätti Helsingin yksikön myynnistä kokouksessaan 25.11.2022.

Vuonna 2015 avattu Helsingin Sydänsairaala on Sydänsairaalan kokonaan omistama tytäryhtiö, joka toimii Jätkäsaaressa. Helsingin Sydänsairaalassa on vuosittain yli 5000 kiireetöntä hoitotapahtumaa. Yksikön nimi ei muutu omistajan vaihtuessa.

– Helsingin Sydänsairaalan toiminta jatkuu nykyisissä tiloissa uuden omistajan toimesta. Sote-lainsäädännön tulevien vaatimusten täyttämiseksi selvitimme julkisen tai yksityisen sektorin kumppanuuden mahdollisuuden Uudenmaan alueella. Tavoitteemme on turvata sydänpotilaiden hyvä hoitoon pääsy sekä vaikuttavat ja kustannustehokkaat palvelut. Olemme tyytyväisiä, että saimme toiminnallemme hyvän jatkajan Helsinkiin, toteaa Sydänsairaalan toimitusjohtaja Pasi Lehto.

Helsingin Sydänsairaalassa työskentelee 12 sydänhoidon asiantuntijaa, jotka jatkavat työsuhteissaan entiseen tapaan omistajamuutoksen jälkeen.

– Olemme iloisia kaupan toteutumisesta ja toimintamme laajentumisesta pääkaupunkiseudulle. Helsingin Sydänsairaalan huippuluokan osaaminen ja timanttiseksi hiottu potilaskokemus sopivat hyvin yhteen meidän arvojemme ja tahtotilan kanssa, kertoo Oulun Sydänkeskuksen toimitusjohtaja Olli-Pekka Piira.

Sydänsairaala on Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirien julkisomisteinen osakeyhtiö, joka tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja sydänpotilaille. Vuoden 2023 alusta Sydänsairaalan omistajuus siirtyy hyvinvointialueille. Sote-lainsäädännöllä ei puututa potilaiden valinnanvapausoikeuteen eikä rajoiteta potilaan vapautta valita hoitopaikakseen toinen hyvinvointialue.

Oulun Sydänkeskus on valtakunnallisesti toimiva yksityinen sydäntauteihin ja niiden ennaltaehkäisyyn erikoistunut lääkärikeskus, jonka toimipisteissä Oulussa, Rovaniemellä ja Porissa hoidetaan vuosittain yli 8 000 potilasta.

Lisätietoja

Pasi Lehto, toimitusjohtaja, johtava ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, pasi.lehto@sydansairaala.fi
Olli-Pekka Piira, toimitusjohtaja, Oulun Sydänkeskus Oy, p. 044 505 7494, olli-pekka.piira@sydankeskus.com

Sydänsairaalan asiakaspalvelun puhelinjärjestelmän häiriö on ohi

Sydänsairaalan ja Taysin päärakennuksen etupiha

Sydänsairaalan käyttämässä puhelinjärjestelmässä oli laaja tekninen häiriö aamupäivällä 27.10.2022. Ajanvaraus- ja asiakaspalvelunumeroihimme voi soittaa normaalisti. Häiriö koski kaikkia Sydänsairaalan toimipisteitä lukuun ottamatta Sydänsairaala Novaa.

Pahoittelemme häiriöstä aiheutunutta haittaa. Pyrimme soittamaan takaisinsoittopyynnön jättäneille asiakkaille tämän päivän aikana.

Päivitetty 27.10.2022 klo 12.37

Uusi eteisvärinän hoitomenetelmä käyttöön Sydänsairaalassa

Lääkäri monitorointihuoneessa

Eteisvärinän hoitomenetelmä PFA (Pulsed Field Ablation) on otettu käyttöön Tays Sydänsairaalassa ensimmäisenä suomalaissairaalana. Korkeajännitteinen energiapulssi säästää sydänpotilaan kudoksia muihin toimenpidemenetelmiin verrattuna. Uusi katetriablaatiohoito mahdollistaa jatkossa myös useampien sydänpotilaiden hoitamisen päivittäin.

Tays Sydänsairaalassa hoidetaan katetriablaatiolla noin 400 eteisvärinäoireista kärsivää potilasta vuosittain. Hoidoista noin puolet on tehty ns. jäädytysmenetelmällä (kryoablaatio) ja puolet ns. polttohoidolla (radiotaajuusvirtaan perustuva RF-ablaatio). Kumpikin hoitomenetelmä on turvallinen, mutta kuten kaikkiin toimenpidehoitoihin, myös katetriablaatioon liittyy pieni komplikaatioriski. Kuitenkin pysyvää haittaa aiheuttavia komplikaatioita on hyvin harvoin.

– Uuden PFA-menetelmän korkeajännitteinen energiapulssi kohdistuu lähes pelkästään sydänlihassoluihin, mikä säästää sydäntä ympäröiviä rakenteita, kuten verisuonia, ruokatorvea ja hermoja hoidon mahdollisilta haittavaikutuksilta. Uuden toimenpiteen riskit ovat aiempaa pienemmät, joten potilasturvallisuus paranee entisestään, kertoo rytmikardiologi, toimintopäällikkö Jaakko Inkovaara Tays Sydänsairaalasta.

– PFA-menetelmä on ensin koekäytössä Sydänsairaalassa kevääseen 2023 saakka. Uusi menetelmä on yksi vaihtoehto aiempien rinnalla. Rytmihäiriöiden hoitoon perehtynyt kardiologi valitsee toimenpidetekniikan jokaisen potilaan kohdalla yksilöllisesti.

Kysytty laite, vaativa toimenpide

PFA-menetelmässä käytettävän energiapulssin hyödyntämistä sydänpotilaiden hoidossa on tutkittu jo vuosia. Kun menetelmä on nyt saatu turvallisesti käyttöön, sen kysyntä on kansainvälisesti korkea.

– Tays Sydänsairaalassa pääsemme hyödyntämään PFA-menetelmää ensimmäisten pohjoismaisten sairaaloiden joukossa, koska hoidon laatu ylittää laitteiston toimittajan edellyttämät vaatimukset. Menetelmän käyttö toimenpiteessä vaatii esimerkiksi yleisanestesian tai vahvan sedaation eli potilaan rauhoittamisen lääkityksellä. Tämä ei ole kaikissa sairaaloissa toteutettavissa, Inkovaara toteaa.

Sydänsairaalassa tavoitteena on hoitaa päivittäin nykyistä enemmän eteisvärinäpotilaita. Eteisvärinä aiheuttaa yli kolmanneksen rytmihäiriöihin liittyvistä sairaalahoitojaksoista Suomessa. Hoitamattomana eteisvärinä mm. lisää kuolleisuutta, altistaa aivohalvaukselle ja voi aiheuttaa sydämen vajaatoiminnan.

Lisätietoja

Jaakko Inkovaara, elektrofysiologian toimintopäällikkö, Tays Sydänsairaala, p. 03 311 716 (vaihde), jaakko.inkovaara@sydansairaala.fi

Sydänsairaala muokkaa palveluverkkoaan uuden sote-lain mukaiseksi: Tavoitteena jatkaa toimintaa Helsingissä

Sydämen pienoismalli vastaanoton pöydällä

Sydänsairaala on Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirien julkisomisteinen osakeyhtiö, joka tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja. Sydänsairaalan toimipisteet sijaitsevat paitsi omistajasairaanhoitopiireissä, myös Helsingin Jätkäsaaressa. Sydänsairaalan toiminta Helsingissä olisi nykymuodossaan uuden sote-järjestämislain vastaista 2023 alkaen, joten potilashoito halutaan turvata yhteistyökumppanin avulla.

Sote-uudistuksen keskeinen tavoite on palveluiden turvaaminen kaikissa tilanteissa. Koska toisen hyvinvointialueen alueella toimimiseen ei voida soveltaa sote-voimaanpanolain mukaisia siirtymäaikoja, Helsingin Sydänsairaalan toiminta olisi nykymuodossaan lainvastaista 1.1.2023 alkaen. Vuonna 2015 avattu Helsingin Sydänsairaala on Tays Sydänsairaalan kokonaan omistama tytäryhtiö, joka perustettiin vastaamaan kasvavaan hoidontarpeeseen Tays Sydänsairaalassa.

– Helsingin Sydänsairaalassa on vuosittain yli 5000 kiireetöntä hoitotapahtumaa. Hoitoonpääsy on hyvä ja iso osa potilaista hakeutuu hoitoon Etelä-Suomen alueelta. Sydänpotilaiden hoitoonpääsyn tilanne on jo pitkään ollut haastava ja se on lisännyt hakeutumista Sydänsairaalaan erikoissairaanhoidon valinnanvapauden perusteella, kertoo toimitusjohtaja Pasi Lehto Sydänsairaalasta.

– Yli 10 000 suomalaista odottaa kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyä yli puoli vuotta, mutta sydänpotilaan kohdalla on usein kiire. Hyvän hoidon näkökulmasta toiminnan lopettaminen Helsingissä olisi vastuutonta tässä tilanteessa.

Uusi kumppani sydänpotilaiden palvelujen kehittämiseen

Helsingin Sydänsairaalassa tehdään arkipäivisin tavanomaisia sydänhoitoja, kuten sydämen ultraäänitutkimuksia, sepelvaltimoiden varjoainekuvauksia ja pallolaajennuksia sekä tahdistinasennuksia. Vaativin sydänhoito on keskitetty Tays Sydänsairaalaan Tampereelle.

– Olemme arvioineet, että sote-lainsäädännön tulevien vaatimusten täyttämiseksi ja palveluiden turvaamiseksi meidän kannattaa selvittää julkisen sektorin kumppanuuden mahdollisuus Uudenmaan alueella, Pasi Lehto toteaa.

– Kumppanuus voisi paitsi parantaa sydänpotilaiden hoitoonpääsyä Uudellamaalla, myös vauhdittaa palveluiden kehittämistä. Yhteistyön muotoja voisivat olla esimerkiksi erilaiset etä- ja lähipalvelut. Mikäli julkisen sektorin kumppanuus ei toteudu, on tavoitteena järjestää Helsingin Sydänsairaalan palvelut ostopalvelusopimusperusteisesti 1.1.2023 alkaen.

Helsingin Sydänsairaalassa erityisen tyytyväisiä potilaita

Erikoissairaanhoidon lähetepotilaiden hoito Helsingin Sydänsairaalassa toteutetaan samoin julkisen palvelun hinnoin kuin muissakin Sydänsairaalan yksiköissä.

– Hoitoonpääsy on nopeaa ja potilaat ovat erittäin tyytyväisiä. Myös henkilökunta viihtyy hyvin työssään, Pasi Lehto tarkentaa.

– Asiakaslähtöisen potilashoidon turvaamisen lisäksi myös terveydenhuollon asiantuntijoiden saatavuuden ja työhyvinvoinnin varmistaminen on nykytilanteessa äärimmäisen tärkeää. Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyn ongelmat yhdistettynä valtakunnalliseen asiantuntijapulaan ovat muodostamassa vakavan häiriötilanteen terveydenhuoltoon, Lehto painottaa.

Lisätietoja

Pasi Lehto, toimitusjohtaja, johtava ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, pasi.lehto@sydansairaala.fi

 

Työtaistelutoimenpiteet eivät vaikuta toistaiseksi Hämeenlinnan Sydänsairaalan toimintaan

Pääosin hoitohenkilökuntaa koskeva ammattijärjestöjen SuPer ry:n ja Tehy ry:n lakko, joka on ilmoitettu alkavaksi Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä 19.9.2022, ei vaikuta Hämeenlinnan Sydänsairaalan toimintaan toistaiseksi. Sydänsairaalan hoitohenkilökunta kuuluu yksityisen puolen Terveyspalvelualan työehtosopimuksen piiriin, jossa on voimassa oleva työehtosopimus.

Suunniteltuja kiireettömiä vastaanotto-, tutkimus- ja toimenpideaikoja ei ole siirretty. Potilaat voivat saapua Hämeenlinnan Sydänsairaalaan normaalisti, kutsukirjeen mukaisesti. Jos kiireettömiä hoito- ja tutkimusaikoja on tarve siirtää työtaistelutoimenpiteistä tai muista syistä johtuen, otamme yhteyttä suoraan kutsuttaviin potilaisiimme.

Päivitetty 13.9.2022: korjattu lakon alkamispäivä

Tays Sydänsairaala lisäsi salikapasiteettia sydänpotilaiden määrän kasvaessa

Tays Sydänsairaalan uuden toimenpidesalin avajaisissa lääkäri on juuri leikannut punaisen nauhan salin ovella. Muut salissa olevat Sydänsairaalan työntekijät katsovat hymyillen ympärillä.

Tays Sydänsairaalassa otettiin käyttöön kardiologian kuudes toimenpidesali, jolla varmistetaan sydänpotilaiden sujuva hoito myös tulevina vuosina. Sydänpotilaiden hoitoonpääsy on Tampereella hyvällä tasolla, mutta erityisesti rakenteellisten sydänsairauksien ja rytmihäiriöiden ablaatiohoidon tarve kasvaa nopeasti. Tays Sydänsairaalan sairaalarakennus otettiin käyttöön keväällä 2018.

Tays Sydänsairaalan nykyisen sairaalarakennuksen suunnittelussa ennakoitiin tuleva kehityssuunta eli katetripohjaisten toimenpidemäärien kasvu. Yhteen sydänleikkaussaliin tehtiin valmiiksi säteilysuojeluvaatimusten edellyttämä lyijyeristys, jolloin sali olisi tarvittaessa muutettavissa kardiologiseksi toimenpidesaliksi.

– Väestöennusteen perusteella kardiologisten toimenpiteiden määrän arvioidaan kasvavan yhden toimenpidesalin kapasiteetin verran jo vuoteen 2025 mennessä, kertoo kardiologian toimintojohtaja, ylilääkäri Erkki Ilveskoski Tays Sydänsairaalasta.

– Viime vuosina saliaikaa on hyödynnetty maksimaalisesti myös ilta-aikoina. Yksi toimenpidesali on varattu päivystyskäyttöön. Lisäksi yhtenä päivänä viikossa on vuokrattu Taysin Verisuonikeskuksen toimenpidesali tahdistintoimenpiteitä varten. Hoidamme Tampereella sekä Pirkanmaan että laajemmin Taysin erityisvastuualueen potilaita, myös muualta hakeutuvia valinnanvapauspotilaita.

Toimenpidesalin suunnittelussa henkilökunta on avainasemassa

Uuden toimenpidesalin suunnittelussa merkittävässä roolissa olivat potilastyötä tekevät Sydänsairaalan asiantuntijat kardiologian, sydänanestesian ja -tehohoidon sekä sydän- ja rintaelinkirurgian palveluista. Simulaation avulla arvioitiin mm. henkilökunnan ja potilaspaikkojen riittävyyttä.

– Alkuvaiheessa uudessa toimenpidesalissa tehdään ensisijaisesti rakenteellisten sydänsairauksien katetripohjaisia hoitoja ja sydämen oikean puolen katetrisaatioita. Lisäksi yhtenä päivänä viikossa kirurginen tiimi tekee tahdistinvaihtoja. Laitteiston puolesta valmiudet ovat myös muiden kardiologisten toimenpiteiden suorittamiseen, mikäli tarpeet muuttuvat tulevaisuudessa, toteaa sairaalajohtaja Markku Eskola.

– Uuden toimenpidesalin rakentaminen ja varustelu oli koronapandemian aiheuttamassa globaalissa komponenttipulassa haastavaa. Rakentaminen sujui kuitenkin aikataulujen mukaisesti.

Lisätietoja

Erkki Ilveskoski, kardiologian toimintojohtaja, ylilääkäri, Tays Sydänsairaala, p. 03 311 69485, erkki.ilveskoski@sydansairaala.fi
Markku Eskola, sairaalajohtaja, ylilääkäri, Tays Sydänsairaala, p. 03 311 66080, markku.eskola@sydansairaala.fi

Kuva on uuden toimenpidesalin avajaisista, jotka järjestettiin henkilökunnalle 2.9.2022. Punaisen nauhan leikkaaja arvottiin henkilökunnasta ja arvonnan voitti kardiologi Petri Haataja (kuvassa keskellä). Kuva: Markku Rantanen / Sydänsairaala.

Opinnäytetyö: Sepelvaltimotautipotilaan digihoitopolku Sydänsairaalassa

Lääkäri käyttää tietokonetta

Digitaalisten palveluiden käyttö on sosiaali- ja terveydenhuollossa lisääntynyt ja niiden määrä tulee kasvamaan myös tulevaisuudessa, kun valtakunnallisena tavoitteena on parantaa palveluiden saatavuutta ja yhdenvertaisuutta. Palveluiden kehittämisessä on otettava huomioon asiakkailta saatu palaute, todetaan Tays Sydänsairaalan sairaanhoitaja Inge Varuskin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sairaanhoitaja Rosa Mäkisen ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä.

Tays Sydänsairaalassa toteutetun opinnäytetutkimuksen tavoitteena oli selvittää sepelvaltimotautipotilaan etäseurannan käyttökokemuksia sekä potilaiden sekä Sydänsairaalan sairaanhoitajien näkökulmasta. Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä kansansairauksista Suomessa. Tutkimukseen osallistui Sydänsairaalan etäseurannassa olevia sepelvaltimotautipotilaita ja kotiutushoitajia, jotka esittelevät potilaille kyseistä palvelua.

Tutkimuksen mukaan potilaat pitivät etäseurantaan liittyvä terveyskyselyjä tarpeellisina ja tärkeinä, mutta etäseuranta ei korvannut perinteisempää yhteydenpitoa terveydenhuollon ammattilaisiin. Sekä potilaiden että sairaanhoitajien mukaan etäseurannan kautta löytyy kuitenkin kattavasti materiaalia etäseurannan hoidosta. Digitaaliset palvelut parantavat terveyspalvelujen tehokkuutta ja motivoivat potilaita enemmän omahoitoon.

Lue lisää opinnäytetyöstä Tampereen ammattikorkeakoulun sivuilta (Theseus.fi)

Tays Sydänsairaalan HIIT-ryhmä rohkaisi sydänpotilaita kovatehoiseen liikuntaan

Kuntoutusryhmän osallistujat ja ryhmää vetävät fysioterapeutit seisovat Tays Sydänsairaalan etupihalla.

Keväällä 2022 kokoontunut kovatehoisen intervalliharjoittelun (HIIT) pilottiryhmä suunnattiin sepelvaltimotautia sairastaville Tays Sydänsairaalan potilaille, jotka olivat jo melko liikunnallisia arjessaan. Sydänfysioterapeutti Pro -koulutettavat fysioterapeutit tarjosivat kuntotestit läpäisseille potilaille mahdollisuuden 12 viikon tavoitteelliseen ryhmätoimintaan, jolla haettiin terveyshyötyä tavallista tehokkaammalla liikunnalla.

Sepelvaltimotautia sairastavien HIIT-harjoittelua on tutkittu kansainvälisesti viime vuosina, mikä kannusti sydänfysioterapeuttiopiskelijoita kokoamaan väliaikaisen harjoitteluryhmän Sydänsairaalan potilaista. Pilottiin valittiin vakaata sepelvaltimotautia sairastavia henkilöitä.

– Tutkimuksissa HIIT-harjoittelun on todettu olevan parempi tai vähintäänkin yhtä hyvä liikuntamuoto sydänpotilaiden kuntoutuksessa kuin muutkin mallit. HIIT-intervalliharjoittelussa vaihtelevat kovatehoiset, mutta lyhyet osuudet ja palauttavat matalatehoisemmat osuudet. Näin on mahdollista saavuttaa kovatehoisen liikunnan hyödyt ilman yhtäjaksoisen liikunnan haasteita, kertoo Sydänfysioterapeutti Pro -koulutettava Heidi Mahrberg Tays Sydänsairaalasta.

Rasituskoe varmistaa turvallisuuden

Ennen ryhmän käynnistymistä osallistujien soveltuvuutta testattiin rasituskokeella ja muilla suorituskykymittauksilla, ettei kovemmassa rasituksessa ilmaannu esimerkiksi sydänlihaksen hapenpuutteen merkkejä tai henkeä uhkaavia rytmihäiriöitä.

– Liikunta on oleellinen osa monien sydänsairauksien omahoitoa, mutta HIIT-harjoittelu ei sovi suoraan kaikille. Harjoittelu voi kuitenkin sopia sepelvaltimotautipotilaille, joiden sairaus on vakaa eikä ole suuren vaaran merkkejä, korostaa Sydänsairaalan palvelujohtaja, ylilääkäri Vesa Virtanen.
– Yleisesti ottaen suosittelemme lääkärintarkastusta ja rasituskoetta ennen HIIT-harjoittelun aloittamista. Näin voidaan varmistaa harjoittelun turvallisuus ja tehokkuus.

Ryhmän osallistujien palaute tehokkaasta liikunnasta on ollut kiittävää. Ryhmässä myös opeteltiin sykemittarin käyttöä, jolloin voi tutustua omiin turvallisiin sykerajoihin.

– Kannustavassa ryhmässä on ollut motivoivaa ja turvallista liikkua. On tullut selväksi, että HIIT on hyvä metodi: esimerkiksi hapenottokyky ja lihaskunto ovat selvästi paremmat ja jokainen treeni on edellistä helpompi. Ihan kymppihomma sekä sydämen että mielen kannalta, pilottiryhmäläiset kiittävät.

Sydänfysioterapeuttiopiskelijoiden kehittämistehtävän tulosten perusteella Tays Sydänsairaala arvioi mahdollisuutta jatkaa ryhmätoimintaa tulevaisuudessa esimerkiksi yhteistyössä perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon toimijoiden kanssa.

Lisätietoa

Heidi Mahrberg, fysioterapian palveluvastaava, Tays Sydänsairaala, p. 041 730 6987, heidi.mahrberg@sydansairaala.fi (tavoitettavissa 25.7.2022 alkaen)
Vesa Virtanen, aluepalvelujen palvelujohtaja, Sydänsairaala, p. 03 311 64139, vesa.virtanen@sydansairaala.fi

Kuva: Osa Tays Sydänsairaalan HIIT-ryhmän osallistujista sekä ryhmän vetäjät, Sydänfysioterapeutti Pro -koulutettavat fysioterapeutit Marko Mahkonen (vas.), Heidi Mahrberg (toinen oik.) ja Konsta Kossi (oik.).

Uusi tekoläppäpotilaiden hoidon vaikuttavuuteen perustuva laskutusmalli käyttöön Tampereella ja Orivedellä

Sydänsairaalan rakennus Taysin alueella.

Vaikeaan aorttaläpän ahtaumaan sairastuneiden potilaiden toimenpidehoito on korkean kuolleisuuden takia välttämätöntä, mutta hoitoon liittyvä kallis TAVI-tekoläppä lisää hoitokustannuksia. Sydänsairaala on kehittänyt hoidon vaikuttavuuteen perustuvan kuukausilaskutusmallin, joka tasaa kustannuksia ja tuo jo ensivaiheessa huomattavia kustannussäästöjä kunnille sekä jatkossa hyvinvointialueille. Vaikuttavuusperusteiseen hinnoitteluun perustuva TAVI-elinkaarimalli on otettu käyttöön Tampereella ja Orivedellä huhtikuussa 2022.

Tays Sydänsairaalassa hoidetaan vuosittain noin 240 TAVI-potilasta, joiden keski-ikä on 81 vuotta. Aorttatekoläpän asentaminen katetrilla (TAVI) on tullut hyväksi hoitovaihtoehdoksi kirurgiselle hoidolle, jossa potilaan toipumisaika on pidempi kuin katetriteitse tehtävässä TAVIssa. Hoidon yleistymistä on kuitenkin osaltaan rajoittanut TAVI-tekoläpän korkea kustannus kirurgisesti asennettavaan tekoläppään verrattuna. Hoidon kustannuksista vastaa potilaan kotikunta ja jatkossa hyvinvointialueet, joiden kustannukset nousevat ikääntyvien sydänpotilaiden määrän kasvaessa.

– Uuteen TAVI-elinkaarimalliimme tulevat ensivaiheessa mukaan kaikki Tampereella ja Orivedellä asuvat potilaat, joille tehdään TAVI-toimenpide Tays Sydänsairaalassa. Odotamme mallin tuovan kunnille satojen tuhansien eurojen kustannussäästön. Toimenpide on hintava – hoitopäivineen noin 25 000 euroa per potilas – joten kuntien maksamat kulut ovat merkittäviä, vaikka potilasmäärä ei vaikuta suurelta, kertoo sairaalajohtaja Markku Eskola Sydänsairaalasta.

– TAVI-toimenpiteellä on kuitenkin elintärkeä rooli sydänpotilaiden hoidossa, sillä oireiseen vaikea-asteiseen aorttaläpän ahtaumaan liittyvä kuolleisuus on jopa 50 % 1–2 vuoden kuluessa, ellei sairautta hoideta operatiivisesti.

Hinnoittelu perustuu hoidon vaikuttavuuteen ja sisältää takuun

Perinteisesti erikoissairaanhoidon palvelujen laskutus perustuu sairauden hoitoon liittyviin erilaisiin suoritteisiin. Sydänsairaalan uudessa mallissa aorttatekoläppä laskutetaan läpän elinkaareen sidottuna kuukausimaksuna, joka jatkuu niin kauan, kun tekoläppä tuottaa potilaalle terveyshyötyä. Lisäksi vaikuttavuusmalliin sisältyy Sydänsairaalassa tehdyn toimenpiteen lisäksi myös takuu, joka kattaa potilaalle asennettuun TAVI-tekoläppään mahdollisesti liittyvän korjaus- tai uusintatoimenpiteen kustannukset takuuajan.

Tampereen kaupunki on tehnyt pitkään kehitysyhteistyötä Sydänsairaalan kanssa ja lähti innostuneena mukaan uuden elinkaarimallin pilottiin.

– Tampereen kaupunki on aiemmin pilotoinut Sydänsairaalan ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa mm. tahdistinpotilaiden elinkaaripalvelumallia, joka on laajentunut koko Pirkanmaan alueelle. Kuntalaskutuksen perustuminen vaikuttavuuteen on toivottua kehitystä, sillä vaikuttavuudesta puhutaan paljon, mutta käytännön toteutusmallit ovat vielä harvassa, jatkaa Tampereen kaupungin hallintoylilääkäri Sanna Määttänen.

Lisätietoja

Markku Eskola, sairaalajohtaja, Sydänsairaala, p. 03 311 66080, markku.eskola@sydansairaala.fi
Aki Haukilahti, varatoimitusjohtaja, Sydänsairaala, p. 050 526 5466, aki.haukilahti@sydansairaala.fi