Kanta-Hämeen keskussairaalan toiminta siirtyy vaiheittain uuteen Ahveniston sairaalaan eli Assi-sairaalaan maaliskuussa 2026. Hämeenlinnan Sydänsairaalassa muutto koskee sydänpoliklinikkaa, toimenpidesalia ja seurantayksikköä sekä sydänosasto 3C:tä (entinen sydänosasto 6BK).

Kanta-Hämeen sydänpotilaiden erikoissairaanhoito jatkuu Assissa vastaavilla palveluilla kuin ennenkin.

• Sydänpoliklinikka, toimenpidesali ja seuranta muuttavat Assiin torstaina 12.3.2026, ja toiminta käynnistyy 18.3.2026.
• Sydänpoliklinikka, toimenpidesali ja seuranta sijaitsevat Assissa K-talon 3. kerroksessa.
• Sydänosasto 3C sijaitsee Assissa O-talon 3. kerroksessa, C-siivessä (Sairaalakatu 1–3).

Muuton vuoksi Hämeenlinnan Sydänsairaalan kiireettömässä poliklinikka- ja salitoiminnassa on katkos 12.–17.3.2026. Muuttokatkon aikana kiireelliset, päivystykselliset sydäntoimenpiteet tehdään väliaikaisesti Tays Sydänsairaalassa Tampereella.

Muuton myötä Hämeenlinnan Sydänsairaalan nimeksi vaihtuu Sydänsairaala Assi.

Kuva: Assi-sairaalan mediapankki (linkki omahame.fi)

Sydänsairaalan uusin vastuullisuusraportti on julkaistu. Raportissa esitellään keskeiset vastuullisuuden osa-alueet ja miten olemme onnistuneet toteuttamaan strategisia tavoitteitamme sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristövastuun osalta vuoden 2025 aikana.

Tutustu vastuullisuusraporttiin

Lääketieteen lisensiaatti Matilda Hurskaisen lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja ”Stroke after Acute Coronary Syndrome” tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa Kaupin kampuksen Arvo-rakennuksessa perjantaina 13.2.2026 kello 12.00 alkaen. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä (linkki)

Matilda Hurskainen tutki väitöskirjassaan sepelvaltimotautikohtauksen ja sen jälkeisen aivoverenkiertohäiriön yhteyttä. Aivoverenkiertohäiriö (AVH) on tunnettu akuutin sepelvaltimotautikohtauksen jälkeinen komplikaatio, johon liittyy merkittävä neurologisen vammautumisen, heikentyneen elämänlaadun ja kuolleisuuden riski. Tässä tutkimuksessa AVH:n määritelmä sisältää aivoinfarktin ja aivoverenvuodon. Varsinkin aivoinfarktin ilmaantuvuus on arvioitu erityisen korkeaksi pian sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen ja se säilyy koholla pitkäkestoisesti, jopa vuosia.

Tulokset osoittivat, että aivoverenkiertohäiriön riski on suurimmillaan ensimmäisen kuukauden aikana sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen. Korkeaa riskiä ennustivat aiemmin sairastettu aivoverenkiertohäiriö, sydämen vajaatoiminta, sepelvaltimotaudin vaikeusaste sekä sydämen eteisten ja vasemman kammion sairastavuutta kuvaavat sydänfilmimuuttujat. Tutkimuksen löydökset auttavat tunnistamaan potilaita, jotka voisivat jatkossa hyötyä tehostetusta seurannasta sekä kohdennetusta ennaltaehkäisystä. Näin voidaan parantaa hoitoa ja vähentää sepelvaltimotautikohtauksen jälkeisiä vakavia komplikaatioita.

Vastaväittäjänä toimii neurologian professori Jukka Putaala Helsingin yliopistosta ja kustoksena kardiologian professori Jussi Hernesniemi Tampereen yliopistosta.

Lue lisää tutkimuksesta Tampereen yliopiston sivuilta (linkki)

Keski-Suomen hyvinvointialue yhtenäistää sydänpotilaiden hoitoa terveysasemilla. Sydänsairaala Novan erikoislääkäri vastaanottaa potilaita osassa Keski-Suomen terveysasemia tammikuusta 2026 alkaen. Terveysaseman kardiologivastaanotto maksaa potilaalle saman verran kuin poliklinikkakäynti Sairaala Novassa, mutta potilas välttyy matkustamiselta sairaalaan.

Keski-Suomen hyvinvointialue on sopinut sydänpotilaiden avohoidon yhtenäisistä käytännöistä yhdessä erikoissairaanhoidosta vastaavan Sydänsairaala Novan kanssa. Potilaat ohjautuvat kardiologin vastaanotolle terveysaseman yleislääkärin lähetteellä.

Sydänsairaalan kardiologi eli sydänhoidon erikoislääkäri aloittaa vastaanotot Viitasaaren, Saarijärven, Keuruun, Laukaan ja Joutsan terveysasemilla 1.1.2026 alkaen. Jyväskylä ja Äänekoski ovat vuorossa 1.3.2026 alkaen. Jämsässä on jo käytössä vastaava lähikardiologipalvelu.

– Sydänsairaalan kardiologit pitävät vastaanottoa kullakin terveysasemalla 1–2 päivänä kuukaudessa. Kardiologit tutkivat ja hoitavat laajasti yleisimpiä sydänsairauksia. Kardiologin vastaanotto tuodaan lähelle asukkaita ilman, että täytyy matkustaa Sairaala Novaan saman tutkimuksen takia, kertoo kardiologian ylilääkäri, palvelujohtaja Kai Nyman Sydänsairaala Novasta.

Jos potilaan on muutettava sovittua lähikardiologiaikaa terveysasemalla, jatkossa yhteyttä on otettava terveysaseman sijaan Sydänsairaala Novan kardiologian avohoitopalveluiden numeroon 014 269 5425 (maanantaista torstaihin kello 8–13 ja perjantaisin kello 8–12).

Lisätietoja

Kai Nyman, palvelujohtaja, kardiologian ylilääkäri, p. 041 730 8151, kai.nyman@sydansairaala.fi

Keski-Suomen hyvinvointialueen tiedote 11.12.2025: Keski-Suomen hyvinvointialue yhtenäistää sydänpotilaiden hoitokäytännöt terveysasemilla

Kardiologian erikoislääkäri Teemu Kiljanderin sisätautien ja kardiologian alaan kuuluva väitöskirja ”Bicuspid aortic valve and associated risk factors for acute aortic events, a four-dimensional flow magnetic resonance imaging study” tarkastetaan julkisesti Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella perjantaina 19.12.2025 kello 12.00 alkaen.

Lääketieteen lisensiaatti Teemu Kiljander on tutkinut virtausolosuhteita kaksiliuskaisen aorttaläpän omaavien potilaiden nousevassa aortassa. Kaksiliuskainen aorttaläppä on yleisin synnynnäinen sydänvika, sen ilmaantuvuus väestössä on noin 1–2 %. Näillä potilailla aortan laajentumisen ja repeämän riski on muuta väestöä suurempi.

Nousevan aortan dissekaatio on äkillinen hätätilanne, johon liittyy hoidettunakin merkittävä kuolleisuus. Dissekaatiota lähestulkoon aina edeltää aortan laajentuminen. Potilaita, joiden nouseva aortta on todettu laajentuneeksi, tulee seurata terveydenhuollossa läpi elämän. Seurannan ensisijainen tarkoitus on ennaltaehkäisevän aorttakirugian oikea ajoitus. Osalla potilaista dissekaatio kuitenkin tapahtuu, ennen kuin nykyiset leikkauskriteerit täyttyvät.

Teemu Kiljanderin tutkimuksessa potilaiden kuvantamiseen käytettiin uudentyyppistä neliulotteista eli 4D-virtausmagneettikuvausta. Tutkimuksen perimmäinen tarkoitus oli pyrkiä selvittämään aortan repeämän riskitekijöitä uudesta lähestymiskulmasta. Tutkimus on osa professori Marja Hedmanin vetämää DilAo -projektia, jossa pyritään selvittämään aortan laajentumista ja repeämistä ennustavia tekijöitä.

Vastaväittäjänä toimii professori Tiina Ojala Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Marja Hedman Itä-Suomen yliopistosta.

Lue lisää tutkimuksesta Itä-Suomen yliopiston sivuilta (linkki)

Sydänsairaalan tytäryhtiö SK Hankintapalvelut Oy:lle on myönnetty sertifikaatti varmentamaan, että Sydänsairaalassa käytössä oleva ympäristöjärjestelmä täyttää kansainvälisen standardin vaatimukset.

Marraskuussa 2025 myönnetty ISO 14001:2015 -sertifikaatti kattaa kaikki Tays Sydänsairaalan kliinisten palveluprosessien tukipalvelut eli välinehuolto-, materiaali- ja logistiikkapalvelut sekä majoitus-, ateria- ja sairaalahuoltopalvelut.

– Ympäristövastuun parissa tekemämme työ on osa Sydänsairaalan laadun ja vastuullisuuden kehittämistä. Tällä hetkellä ympäristöjärjestelmä kattaa SK Hankintapalvelut Oy:n toiminnan Tampereella, mutta sen vaikutukset näkyvät koko Sydänsairaalassa. Jatkossa ympäristöjärjestelmä tulee kattamaan myös Sydänsairaala Novan ja Hämeenlinnan Sydänsairaalan, kertoo kehityspäällikkö Janne Björkengren SK Hankintapalveluista.

Ympäristöjärjestelmä auttaa Sydänsairaalaa hallitsemaan, kehittämään ja seuraamaan sairaalan toiminnan tuottamia ympäristövaikutuksia.

– Olemme toteuttaneet useita käytännön ratkaisuja muun muassa energiatehokkuuden, hävikin hallinnan, jätteiden lajittelun ja kierrätyksen sekä digitaalisten palveluiden saralla. Sertifioitu järjestelmä auttaa systemaattisesti vähentämään toiminnasta aiheutuvaa ilmastokuormaa ja parantaa toimintamme ympäristövastuullisuutta, toteaa Sydänsairaalan varatoimitusjohtaja Aki Haukilahti.

Sertifikaatin on auditoinnin perusteella myöntänyt Aurevia Oy (nyk. Labquality Oy), joka vastaa myös Sydänsairaalan laadunhallintajärjestelmälle myönnettyjen ISO 9001- ja EN 15224 -standardien auditoinneista. Ympäristöjärjestelmää ja sen vaikuttavuutta arvioidaan auditoinneilla vuosittain. Sertifikaatti on voimassa kolme vuotta.

Lisätietoja

Janne Björkengren, kehityspäällikkö, SK Hankintapalvelut, p. 050 327 2440, janne.bjorkengren@sydansairaala.fi

Aki Haukilahti, Sydänsairaalan varatoimitusjohtaja ja SK Hankintapalvelut Oy:n toimitusjohtaja, p. 050 526 5466, aki.haukilahti@sydansairaala.fi

Verisuonikirurgian erikoislääkäri Matti Hokkasen sydän- ja rintaelinkirurgiaan alaan kuuluva väitöskirja ”Coronary Artery Bypass Grafting and Health-related Quality of Life” tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa Kaupin kampuksen Arvo-rakennuksessa perjantaina 12.12.2025 kello 13.00 alkaen. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä (linkki)

Lääketieteen lisensiaatti Matti Hokkanen on tutkinut sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen pitkäaikaisvaikutuksia potilaiden elämänlaatuun. Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä kansanterveysongelmista myös kansainvälisesti.

Ohitusleikkaus on vakiintunut hoitomuoto, kun sepelvaltimot ovat laaja-alaisesti ahtautuneet, mutta leikkauksen pitkän aikavälin vaikutuksista elämänlaatuun on ollut niukasti tutkimusnäyttöä. Matti Hokkasen tutkimuksen tulokset osoittavat, että suurin osa potilaista kokee merkittävää elämänlaadun parantumista vielä 12 vuotta leikkauksen jälkeen, vaikka elämänlaatu laskee jonkin verran ajan myötä.

Tutkimus tuo uutta tietoa siitä, miten ikä, ylipaino, diabetes ja leikkauksen jälkeiset komplikaatiot vaikuttavat elämänlaadun säilymiseen vuosien kuluessa. Tutkimuksessa seurattiin 508 potilasta, joille tehtiin suunniteltu tai kiireellinen sepelvaltimoiden ohitusleikkaus Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa (nyk. Tays Sydänsairaala) vuosina 1999–2000. Terveyteen liittyvää elämänlaatua mitattiin ennen leikkausta, vuoden kuluttua ja 12 vuoden jälkeen.

Potilaiden elämänlaatu parani merkittävästi ensimmäisen vuoden aikana leikkauksesta ja pysyi kohentuneena vielä 12 vuoden kuluttua verrattuna leikkausta edeltävään tilanteeseen. Nuoremmilla potilailla hyödyt säilyivät parhaiten, kun taas iäkkäämpien potilaiden elämänlaatu laski seurannan aikana jyrkemmin.

Tutkimus auttaa tunnistamaan potilasryhmiä, jotka saavat sepelvaltimoiden ohitusleikkauksesta elämänlaadullista hyötyä eri tavoin. Lisääntynyt tieto edesauttaa kohdentamaan hoitoresurssia tarkemmin ja parantaa siten hoidon vaikuttavuutta.

Vastaväittäjänä toimii Kuopion yliopistollisen sairaalan sydänkeskuksen vastaava ylilääkäri, dosentti Antti Valtola Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Ari Mennander Tampereen yliopistosta.

Lue lisää tutkimuksesta Tampereen yliopiston sivuilta (linkki)

Matti Hokkasen kuva: Elina Hokkanen

Vaikuttavuusseura ry palkitsi sydänsairauksien hoitoon kehitetyt vaikuttavuuden tilannekuvat Vuoden vaikuttavuustekona.

Vaikuttavuusseura ry:n Vuoden vaikuttavuusteko -palkinnot jaettiin Helsingissä 4. joulukuuta 2025. Kilpailussa palkittiin kaksi tekoa ja yksi sai kunniamaininnan.

Palkintoraadin perustelujen mukaan Sydänsairaalassa kehitettyjen reaaliaikaisten hoidon vaikuttavuuden tilannekuvien avulla sydänsairauksien hoitoa johdetaan ja parannetaan näyttöön perustuen: ”Tilannekuvat kokoavat kliiniset mittarit, potilaskokemukset ja elämänlaadun muutokset, tehden vaikuttavuuden näkyväksi arjessa. Tulokset ovat jo konkreettisia: LDL-tavoitteet saavutetaan merkittävästi aiempaa useammin 3 kk sisällä ja sydämen vajaatoiminnan hoitosuositusten mukainen lääkehoito toteutuu nyt yli 70 %:lla potilaista, mikä on vähentänyt sairaalaan uudelleen joutumisia. Teko on esimerkki tietoon perustuvasta johtamisesta, joka parantaa hoidon laatua, tehostaa resurssien käyttöä ja olisi skaalattavissa koko terveydenhuoltoon.”

Toinen palkituista vaikuttavuusteoista on ZekkiPro, digitaalinen työkalu sosiaalihuollon vaikuttavuuden ja asiakkaan hyvinvoinnin seurantaan. Kunniamaininnan sai suomalainen mielenterveystyön innovaatio Avoin dialogi.

Taustalla tarve saada tietoa sydänhoidon hyödyistä

Sydän- ja verisuonitaudit ovat suomalaisten yleisin kuolinsyy, ja niiden hoitoon käytetään merkittävä osa terveydenhuollon resursseista. Vaikka hoitosuosituksia on laadittu laajasti, niiden toteutumisesta arjessa ei ole aiemmin ollut kattavaa ja reaaliaikaista tietoa.

– Vuonna 2022 Sydänsairaala käynnisti hankkeen, jossa päätettiin määritellä vaikuttavuuden mittaamisen periaatteet omassa toiminnassa. Tavoitteena oli rakentaa systemaattinen tapa mitata hoidon vaikuttavuutta sekä tuottaa tietoa, joka hyödyttää potilaita, ammattilaisia, palveluiden johtamista ja koko yhteiskuntaa. Hoidon vaikuttavuuden mittaamisesta haluttiin tehdä jokapäiväinen osa kliinistä työtä ja vaikuttavuuden johtamista, kertoo palkinnon vastaanottanut Sydänsairaalan lääketieteellinen johtaja Markku Eskola.

Reaaliaikaiset tilannekuvat mahdollistavat nopean reagoinnin: jos hoitotulokset eivät vastaa odotettua, voidaan muuttaa hoitokäytäntöjä, lisätä henkilöstön koulutusta tai suunnata sairaalan resursseja uudelleen.

– Kyseessä on merkittävä askel kohti aidosti vaikuttavuusperustaista terveydenhuoltoa ja mallia, joka on monistettavissa myös muihin sairauksiin ja terveydenhuollon yksiköihin. Tilannekuvat tekevät näkyväksi, mitkä ovat hoidon todelliset vaikutukset potilaille, ja antavat välineitä kehittää hoitoa entistä potilaskeskeisemmäksi ja kustannustehokkaammaksi, toteaa toimitusjohtaja Pasi Lehto Sydänsairaalasta.

Sydänsairaala edistää hoidon vaikuttavuuden läpinäkyvyyttä ja avoimuutta julkaisemalla tulokset verkkosivuillaan, jonne ne päivitetään neljä kertaa vuodessa. Sepelvaltimotaudin ja sydämen vajaatoiminnan hoidon vaikuttavuuden tulokset on julkaistu Sydänsairaalan verkkosivuilla. Joulukuussa 2025 julkaistaan eteisvärinän hoidon tulokset. Aorttaläpän ahtauman tilannekuva valmistuu julkaistavaksi vuoden 2026 aikana.

Lisätietoa

Markku Eskola, lääketieteellinen johtaja, ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 494 0512, markku.eskola@sydansairaala.fi
Pasi Lehto, toimitusjohtaja, johtava ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, pasi.lehto@sydansairaala.fi

Linkki: Vaikuttavuusseura ry:n tiedote: Vuoden vaikuttavuusteot 2025

Tahdistinpotilaiden määrä kasvaa jatkuvasti väestön ikääntyessä. Etäseuranta on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi seurata tahdistinpotilaita tiiviimmin ja parantaa potilasturvallisuutta. Tays Sydänsairaalan sairaanhoitaja Vilma Multisillan YAMK-opinnäytetyön ”Datatyökalun hyödyntäminen etävastaanoton kehittämisessä ja tiedolla johtamisen työvälineenä” (dataosaamisen ja tekoälyn ylempi tutkinto-ohjelma, Tampereen ammattikorkeakoulu) tavoitteena oli kehittää datatyökalu, jonka avulla Sydänsairaalassa voidaan tunnistaa etävastaanotolle soveltuvat tahdistinpotilaat ja kohdentaa resurssit tehokkaammin potilaille, jotka hyötyvät perinteisestä poliklinikkakäynnistä.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena ja tutkimuksellisena kehittämistyönä. Datatyökalun avulla Sydänsairaalan tahdistinpotilaat, jotka eivät tuota hälytyksiä etäseurantajärjestelmään, voidaan tunnistaa luotettavasti ilman manuaalista työtä. Tämä mahdollistaa tahdistinkontrollikäyntien tarkemman kohdentamisen ja vapautuvaa hoitohenkilökunnan työaikaa voidaan hyödyntää muihin kliinisiin tehtäviin. Datatyökalun kehittämisprosessi ja periaatteet ovat sovellettavissa myös muihin sairaaloihin ja hyvinvointialueille. Työkalun käyttö lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja tukee tiedolla johtamista, kun eri lähteistä kerätty tieto kootaan ja yhdistetään yhdelle alustalle.

Lue lisää opinnäytetyöstä (linkki: Theseus.fi)

Nykyinen työelämä vaatii työntekijältä riittävää työkykyä, jotta hän kykenee suoriutumaan työtehtävistään liiaksi kuormittumatta. Tays Sydänsairaalan palveluvastaava Sanna Niemelän ja fysioterapeutti Sofia Vernikosin YAMK-opinnäytetyön ”Henkilöstön työkyvyn tukeminen Sydänsairaalassa esihenkilön näkökulmasta” (hyvinvointipalvelujen johtamisen ja kehittämisen ylempi tutkinto-ohjelma, Tampereen ammattikorkeakoulu) tarkoituksena oli selvittää Sydänsairaalan palvelupäälliköiden ja palveluvastaavien valmiuksia ja koulutustarvetta tukea henkilöstön työkykyä sekä esihenkilöiden omaa työstä palautumista ja työkykyä.

Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Sydänsairaalan kanssa ja osittain Työterveyslaitoksen JACARDI-hankkeen kanssa. Tutkimuksen mukaan työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö, organisaation tarjoama tuki ja päivittäisen johtamisen merkitys edistävät esihenkilöitä henkilöstön työkyvyn tukemisessa. Esihenkilöt kokivat tarvitsevansa lisää koulutusta työkykyjohtamiseen ja työyhteisötaitojen vahvistamiseen, jotta voivat tukea henkilöstön työkykyä paremmin. Tulevaisuudessa olisi tärkeää selvittää, miten aivoergonomian osuutta voitaisiin jatkossa vahvistaa esihenkilötyössä sekä miten esihenkilön oma työkyky vaikuttaa työkykyjohtamiseen ja hyvinvoivan työyhteisön muodostumiseen.

Lue lisää opinnäytetyöstä (linkki: Theseus.fi)

Uusi tutkimus tuo varmuutta sydänpotilaiden leikkaushoitoon: sydänkirurgiaan ja siinä tarvittavan sydän-keuhkokoneen käyttöön ei liity lisääntyvää potilaan syöpäriskiä. Tays Sydänsairaalan ja Tampereen yliopiston tutkijat olivat mukana laajoissa väestöpohjaisissa tutkimuksissa, joiden tulokset auttavat sydänkirurgeja tekemään potilaslähtöisiä leikkausmenetelmä- ja hoitopäätöksiä.

Vaikean sydäntaudin hoitaminen vaatii usein leikkauspäätöksen. Sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen tukena voidaan käyttää sydän-keuhkokonetta turvaamaan potilaan verenkierto leikkauksen aikana, mutta sen pitkän aikavälin vaikutuksia terveyteen on pohdittu. Tamperelaiset tutkijat tekivät yhdessä ruotsalaisten kollegojen kanssa tutkimuksen, joka kattoi yli 127 000 sydänleikattua potilasta.

– Vaikka sydän-keuhkokoneen käyttö on yleistä, kliinikoille on tärkeää tietää, että leikkausmenetelmä on tutkitusti turvallinen myös pitkällä aikavälillä. Tulokset antavat leikkaustiimeille varmuutta tehdä potilaan tilanteeseen parhaiten sopivia päätöksiä, kertoo vastaava tutkija, sydän- ja rintaelinkirurgi Ari Mennander Tays Sydänsairaalasta ja Tampereen yliopistosta.

Sydänkirurgiaan ei liity lisääntyvää syöpäriskiä tai -kuolleisuutta

Tutkittujen sydänleikattujen potilaiden syöpään sairastavuus oli vähäisempi ja heillä oli vähemmän syöpäkuolemia kuin muilla vastaavan ikäluokan ihmisillä. Sydänleikattujen potilaiden seuranta-aika oli keskimäärin yli 9 vuotta, pisimmillään jopa 24 vuotta. Käytännössä syövän ilmaantuvuus oli sama riippumatta siitä, leikattiinko potilas sydän-keuhkokoneen avulla vai ilman.

– Sydänpotilas saa sairauteensa liittyvää elämäntapaohjausta, tietoa terveydentilastaan ja potilaskohtaisen lääkehoito- ja seurantasuunnitelman. Sairaalassa annettavan potilasohjauksen ja kokonaishoidon merkitys painottui tutkimustuloksissa, Mennander toteaa.

Sydän- ja verisuonitaudeilla sekä syöpäsairauksilla on usein samanlainen tausta ja tautihistoria, mikä liittyy länsimaisiin elämäntapoihin.

Ruotsalainen tutkimusaineisto auttaa suomalaisia

Suomalaissairaaloista on saatavissa vain pieni väestöpohjainen tutkimusmateriaali, joten tutkimuksessa käytettiin kaikki ruotsalaiset sydänkirurgiset yksiköt kattavaa Swedeheart-tutkimusmateriaalia 23 vuoden ajalta.

– Ruotsissa ja Suomessa on yhteneväinen sydänkirurgian hoitolinja. Tutkimuksissa olivat mukana kaikki ruotsalaiset sydänpotilaat, joille on tehty sydänleikkaus vuosina 1997–2020. Tutkimuksessa verrattiin sydänleikattuja potilaita ei-leikattuihin ruotsalaisiin ja sydän-keuhkokoneen käyttöä sepelvaltimotaudin hoidon osalta.

Tutkimukset on julkaistu arvostetuissa Journal of Thoracic and Cardiovascular Surgery– ja European Journal of Cardio-Thoracic Surgery -lehdissä vuonna 2025.

Lisätietoja

Ari Mennander, sydän- ja rintaelinkirurgian osastonylilääkäri, professori, Tays Sydänsairaala, p. 03 311 716 (vaihde), ari.mennander@sydansairaala.fi

Tampereen yliopistollisessa sairaalassa tehty tutkimus osoittaa, että ikääntyminen ei lisää potilaan riskiä saada vakava infektio sydämen tahdistintoimenpiteen jälkeen. Toimenpiteeseen liittyvät varhaiset infektiot ovat harvinaisia.

Tampereella toteutetussa laajassa rekisteritutkimuksessa tarkasteltiin Tays Sydänsairaalassa vuosina 2013–2021 tehdyn yli 8500 sydämen tahdistintoimenpiteen tuloksia varhaisen tahdistininfektion suhteen. Tutkimus osoitti, että vain 0,4 prosentissa toimenpiteistä ilmeni infektio kolmen kuukauden kuluessa.

– Tutkimus vahvistaa, että ikä ei lisää sydämentahdistimen infektioriskiä. Emme löytäneet infektioiden ilmaantumisessa merkittäviä eroja liittyen potilaan ikään, sukupuoleen, laitetyyppiin tai toimenpiteen kiireellisyyteen, kertoo infektiosairauksien erikoislääkäri Meeri Honkanen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.

Varhaisinfektioiden riski on pieni

Tahdistinjärjestelmän infektoituminen on yksi merkittävimmistä hoidon komplikaatioista, sillä siihen liittyy merkittäviä kustannuksia ja sairastuvuutta. Infektion hoito vaatii yleensä tahdistinjärjestelmän poiston ja antibioottihoidon yhdistelmän.

– Sydänsairaalassa noudatetaan tarkkoja ohjeita infektioiden ehkäisemiseksi. Näistä huolimatta osa toimenpiteistä johtaa infektioon, vaikka infektion riski on yleisesti ottaen pieni. Infektion riskitekijät on tärkeä tunnistaa, jotta ehkäisytoimet voidaan kohdistaa oikein, toteaa kardiologian erikoislääkäri Essi Ryödi Tays Sydänsairaalasta.

Tays Sydänsairaalan rekisteritutkimus keskittyi erityisesti varhaisiin infektioihin, jotka ilmaantuivat alle 90 päivän sisällä laitteen asentamisesta tai vaihtamisesta. Jatkossa tutkimuksen havainnot voivat vaikuttaa infektioriskien arviointimalleihin.

Lisätietoja

Meeri Honkanen, infektiosairauksien erikoislääkäri, Tampereen yliopistollinen sairaala, p. 03 311 611 (vaihde), meeri.honkanen@pirha.fi

Tutkimusartikkeli on julkaistu Heart Rhythm 02 -julkaisussa: The effect of age on the risk of early cardiac implantable electronic device infection

Kuva on Tays Sydänsairaalan tahdistintoimenpidesalista.