Sydänsairaala muokkaa palveluverkkoaan uuden sote-lain mukaiseksi: Tavoitteena jatkaa toimintaa Helsingissä

Sydämen pienoismalli vastaanoton pöydällä

Sydänsairaala on Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirien julkisomisteinen osakeyhtiö, joka tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja. Sydänsairaalan toimipisteet sijaitsevat paitsi omistajasairaanhoitopiireissä, myös Helsingin Jätkäsaaressa. Sydänsairaalan toiminta Helsingissä olisi nykymuodossaan uuden sote-järjestämislain vastaista 2023 alkaen, joten potilashoito halutaan turvata yhteistyökumppanin avulla.

Sote-uudistuksen keskeinen tavoite on palveluiden turvaaminen kaikissa tilanteissa. Koska toisen hyvinvointialueen alueella toimimiseen ei voida soveltaa sote-voimaanpanolain mukaisia siirtymäaikoja, Helsingin Sydänsairaalan toiminta olisi nykymuodossaan lainvastaista 1.1.2023 alkaen. Vuonna 2015 avattu Helsingin Sydänsairaala on Tays Sydänsairaalan kokonaan omistama tytäryhtiö, joka perustettiin vastaamaan kasvavaan hoidontarpeeseen Tays Sydänsairaalassa.

– Helsingin Sydänsairaalassa on vuosittain yli 5000 kiireetöntä hoitotapahtumaa. Hoitoonpääsy on hyvä ja iso osa potilaista hakeutuu hoitoon Etelä-Suomen alueelta. Sydänpotilaiden hoitoonpääsyn tilanne on jo pitkään ollut haastava ja se on lisännyt hakeutumista Sydänsairaalaan erikoissairaanhoidon valinnanvapauden perusteella, kertoo toimitusjohtaja Pasi Lehto Sydänsairaalasta.

– Yli 10 000 suomalaista odottaa kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyä yli puoli vuotta, mutta sydänpotilaan kohdalla on usein kiire. Hyvän hoidon näkökulmasta toiminnan lopettaminen Helsingissä olisi vastuutonta tässä tilanteessa.

Uusi kumppani sydänpotilaiden palvelujen kehittämiseen

Helsingin Sydänsairaalassa tehdään arkipäivisin tavanomaisia sydänhoitoja, kuten sydämen ultraäänitutkimuksia, sepelvaltimoiden varjoainekuvauksia ja pallolaajennuksia sekä tahdistinasennuksia. Vaativin sydänhoito on keskitetty Tays Sydänsairaalaan Tampereelle.

– Olemme arvioineet, että sote-lainsäädännön tulevien vaatimusten täyttämiseksi ja palveluiden turvaamiseksi meidän kannattaa selvittää julkisen sektorin kumppanuuden mahdollisuus Uudenmaan alueella, Pasi Lehto toteaa.

– Kumppanuus voisi paitsi parantaa sydänpotilaiden hoitoonpääsyä Uudellamaalla, myös vauhdittaa palveluiden kehittämistä. Yhteistyön muotoja voisivat olla esimerkiksi erilaiset etä- ja lähipalvelut. Mikäli julkisen sektorin kumppanuus ei toteudu, on tavoitteena järjestää Helsingin Sydänsairaalan palvelut ostopalvelusopimusperusteisesti 1.1.2023 alkaen.

Helsingin Sydänsairaalassa erityisen tyytyväisiä potilaita

Erikoissairaanhoidon lähetepotilaiden hoito Helsingin Sydänsairaalassa toteutetaan samoin julkisen palvelun hinnoin kuin muissakin Sydänsairaalan yksiköissä.

– Hoitoonpääsy on nopeaa ja potilaat ovat erittäin tyytyväisiä. Myös henkilökunta viihtyy hyvin työssään, Pasi Lehto tarkentaa.

– Asiakaslähtöisen potilashoidon turvaamisen lisäksi myös terveydenhuollon asiantuntijoiden saatavuuden ja työhyvinvoinnin varmistaminen on nykytilanteessa äärimmäisen tärkeää. Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyn ongelmat yhdistettynä valtakunnalliseen asiantuntijapulaan ovat muodostamassa vakavan häiriötilanteen terveydenhuoltoon, Lehto painottaa.

Lisätietoja

Pasi Lehto, toimitusjohtaja, johtava ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, pasi.lehto@sydansairaala.fi

 

Työtaistelutoimenpiteet eivät vaikuta toistaiseksi Hämeenlinnan Sydänsairaalan toimintaan

Pääosin hoitohenkilökuntaa koskeva ammattijärjestöjen SuPer ry:n ja Tehy ry:n lakko, joka on ilmoitettu alkavaksi Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä 19.9.2022, ei vaikuta Hämeenlinnan Sydänsairaalan toimintaan toistaiseksi. Sydänsairaalan hoitohenkilökunta kuuluu yksityisen puolen Terveyspalvelualan työehtosopimuksen piiriin, jossa on voimassa oleva työehtosopimus.

Suunniteltuja kiireettömiä vastaanotto-, tutkimus- ja toimenpideaikoja ei ole siirretty. Potilaat voivat saapua Hämeenlinnan Sydänsairaalaan normaalisti, kutsukirjeen mukaisesti. Jos kiireettömiä hoito- ja tutkimusaikoja on tarve siirtää työtaistelutoimenpiteistä tai muista syistä johtuen, otamme yhteyttä suoraan kutsuttaviin potilaisiimme.

Päivitetty 13.9.2022: korjattu lakon alkamispäivä

Tays Sydänsairaala lisäsi salikapasiteettia sydänpotilaiden määrän kasvaessa

Tays Sydänsairaalan uuden toimenpidesalin avajaisissa lääkäri on juuri leikannut punaisen nauhan salin ovella. Muut salissa olevat Sydänsairaalan työntekijät katsovat hymyillen ympärillä.

Tays Sydänsairaalassa otettiin käyttöön kardiologian kuudes toimenpidesali, jolla varmistetaan sydänpotilaiden sujuva hoito myös tulevina vuosina. Sydänpotilaiden hoitoonpääsy on Tampereella hyvällä tasolla, mutta erityisesti rakenteellisten sydänsairauksien ja rytmihäiriöiden ablaatiohoidon tarve kasvaa nopeasti. Tays Sydänsairaalan sairaalarakennus otettiin käyttöön keväällä 2018.

Tays Sydänsairaalan nykyisen sairaalarakennuksen suunnittelussa ennakoitiin tuleva kehityssuunta eli katetripohjaisten toimenpidemäärien kasvu. Yhteen sydänleikkaussaliin tehtiin valmiiksi säteilysuojeluvaatimusten edellyttämä lyijyeristys, jolloin sali olisi tarvittaessa muutettavissa kardiologiseksi toimenpidesaliksi.

– Väestöennusteen perusteella kardiologisten toimenpiteiden määrän arvioidaan kasvavan yhden toimenpidesalin kapasiteetin verran jo vuoteen 2025 mennessä, kertoo kardiologian toimintojohtaja, ylilääkäri Erkki Ilveskoski Tays Sydänsairaalasta.

– Viime vuosina saliaikaa on hyödynnetty maksimaalisesti myös ilta-aikoina. Yksi toimenpidesali on varattu päivystyskäyttöön. Lisäksi yhtenä päivänä viikossa on vuokrattu Taysin Verisuonikeskuksen toimenpidesali tahdistintoimenpiteitä varten. Hoidamme Tampereella sekä Pirkanmaan että laajemmin Taysin erityisvastuualueen potilaita, myös muualta hakeutuvia valinnanvapauspotilaita.

Toimenpidesalin suunnittelussa henkilökunta on avainasemassa

Uuden toimenpidesalin suunnittelussa merkittävässä roolissa olivat potilastyötä tekevät Sydänsairaalan asiantuntijat kardiologian, sydänanestesian ja -tehohoidon sekä sydän- ja rintaelinkirurgian palveluista. Simulaation avulla arvioitiin mm. henkilökunnan ja potilaspaikkojen riittävyyttä.

– Alkuvaiheessa uudessa toimenpidesalissa tehdään ensisijaisesti rakenteellisten sydänsairauksien katetripohjaisia hoitoja ja sydämen oikean puolen katetrisaatioita. Lisäksi yhtenä päivänä viikossa kirurginen tiimi tekee tahdistinvaihtoja. Laitteiston puolesta valmiudet ovat myös muiden kardiologisten toimenpiteiden suorittamiseen, mikäli tarpeet muuttuvat tulevaisuudessa, toteaa sairaalajohtaja Markku Eskola.

– Uuden toimenpidesalin rakentaminen ja varustelu oli koronapandemian aiheuttamassa globaalissa komponenttipulassa haastavaa. Rakentaminen sujui kuitenkin aikataulujen mukaisesti.

Lisätietoja

Erkki Ilveskoski, kardiologian toimintojohtaja, ylilääkäri, Tays Sydänsairaala, p. 03 311 69485, erkki.ilveskoski@sydansairaala.fi
Markku Eskola, sairaalajohtaja, ylilääkäri, Tays Sydänsairaala, p. 03 311 66080, markku.eskola@sydansairaala.fi

Kuva on uuden toimenpidesalin avajaisista, jotka järjestettiin henkilökunnalle 2.9.2022. Punaisen nauhan leikkaaja arvottiin henkilökunnasta ja arvonnan voitti kardiologi Petri Haataja (kuvassa keskellä). Kuva: Markku Rantanen / Sydänsairaala.

Opinnäytetyö: Sepelvaltimotautipotilaan digihoitopolku Sydänsairaalassa

Lääkäri käyttää tietokonetta

Digitaalisten palveluiden käyttö on sosiaali- ja terveydenhuollossa lisääntynyt ja niiden määrä tulee kasvamaan myös tulevaisuudessa, kun valtakunnallisena tavoitteena on parantaa palveluiden saatavuutta ja yhdenvertaisuutta. Palveluiden kehittämisessä on otettava huomioon asiakkailta saatu palaute, todetaan Tays Sydänsairaalan sairaanhoitaja Inge Varuskin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sairaanhoitaja Rosa Mäkisen ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä.

Tays Sydänsairaalassa toteutetun opinnäytetutkimuksen tavoitteena oli selvittää sepelvaltimotautipotilaan etäseurannan käyttökokemuksia sekä potilaiden sekä Sydänsairaalan sairaanhoitajien näkökulmasta. Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä kansansairauksista Suomessa. Tutkimukseen osallistui Sydänsairaalan etäseurannassa olevia sepelvaltimotautipotilaita ja kotiutushoitajia, jotka esittelevät potilaille kyseistä palvelua.

Tutkimuksen mukaan potilaat pitivät etäseurantaan liittyvä terveyskyselyjä tarpeellisina ja tärkeinä, mutta etäseuranta ei korvannut perinteisempää yhteydenpitoa terveydenhuollon ammattilaisiin. Sekä potilaiden että sairaanhoitajien mukaan etäseurannan kautta löytyy kuitenkin kattavasti materiaalia etäseurannan hoidosta. Digitaaliset palvelut parantavat terveyspalvelujen tehokkuutta ja motivoivat potilaita enemmän omahoitoon.

Lue lisää opinnäytetyöstä Tampereen ammattikorkeakoulun sivuilta (Theseus.fi)

Tays Sydänsairaalan HIIT-ryhmä rohkaisi sydänpotilaita kovatehoiseen liikuntaan

Kuntoutusryhmän osallistujat ja ryhmää vetävät fysioterapeutit seisovat Tays Sydänsairaalan etupihalla.

Keväällä 2022 kokoontunut kovatehoisen intervalliharjoittelun (HIIT) pilottiryhmä suunnattiin sepelvaltimotautia sairastaville Tays Sydänsairaalan potilaille, jotka olivat jo melko liikunnallisia arjessaan. Sydänfysioterapeutti Pro -koulutettavat fysioterapeutit tarjosivat kuntotestit läpäisseille potilaille mahdollisuuden 12 viikon tavoitteelliseen ryhmätoimintaan, jolla haettiin terveyshyötyä tavallista tehokkaammalla liikunnalla.

Sepelvaltimotautia sairastavien HIIT-harjoittelua on tutkittu kansainvälisesti viime vuosina, mikä kannusti sydänfysioterapeuttiopiskelijoita kokoamaan väliaikaisen harjoitteluryhmän Sydänsairaalan potilaista. Pilottiin valittiin vakaata sepelvaltimotautia sairastavia henkilöitä.

– Tutkimuksissa HIIT-harjoittelun on todettu olevan parempi tai vähintäänkin yhtä hyvä liikuntamuoto sydänpotilaiden kuntoutuksessa kuin muutkin mallit. HIIT-intervalliharjoittelussa vaihtelevat kovatehoiset, mutta lyhyet osuudet ja palauttavat matalatehoisemmat osuudet. Näin on mahdollista saavuttaa kovatehoisen liikunnan hyödyt ilman yhtäjaksoisen liikunnan haasteita, kertoo Sydänfysioterapeutti Pro -koulutettava Heidi Mahrberg Tays Sydänsairaalasta.

Rasituskoe varmistaa turvallisuuden

Ennen ryhmän käynnistymistä osallistujien soveltuvuutta testattiin rasituskokeella ja muilla suorituskykymittauksilla, ettei kovemmassa rasituksessa ilmaannu esimerkiksi sydänlihaksen hapenpuutteen merkkejä tai henkeä uhkaavia rytmihäiriöitä.

– Liikunta on oleellinen osa monien sydänsairauksien omahoitoa, mutta HIIT-harjoittelu ei sovi suoraan kaikille. Harjoittelu voi kuitenkin sopia sepelvaltimotautipotilaille, joiden sairaus on vakaa eikä ole suuren vaaran merkkejä, korostaa Sydänsairaalan palvelujohtaja, ylilääkäri Vesa Virtanen.
– Yleisesti ottaen suosittelemme lääkärintarkastusta ja rasituskoetta ennen HIIT-harjoittelun aloittamista. Näin voidaan varmistaa harjoittelun turvallisuus ja tehokkuus.

Ryhmän osallistujien palaute tehokkaasta liikunnasta on ollut kiittävää. Ryhmässä myös opeteltiin sykemittarin käyttöä, jolloin voi tutustua omiin turvallisiin sykerajoihin.

– Kannustavassa ryhmässä on ollut motivoivaa ja turvallista liikkua. On tullut selväksi, että HIIT on hyvä metodi: esimerkiksi hapenottokyky ja lihaskunto ovat selvästi paremmat ja jokainen treeni on edellistä helpompi. Ihan kymppihomma sekä sydämen että mielen kannalta, pilottiryhmäläiset kiittävät.

Sydänfysioterapeuttiopiskelijoiden kehittämistehtävän tulosten perusteella Tays Sydänsairaala arvioi mahdollisuutta jatkaa ryhmätoimintaa tulevaisuudessa esimerkiksi yhteistyössä perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon toimijoiden kanssa.

Lisätietoa

Heidi Mahrberg, fysioterapian palveluvastaava, Tays Sydänsairaala, p. 041 730 6987, heidi.mahrberg@sydansairaala.fi (tavoitettavissa 25.7.2022 alkaen)
Vesa Virtanen, aluepalvelujen palvelujohtaja, Sydänsairaala, p. 03 311 64139, vesa.virtanen@sydansairaala.fi

Kuva: Osa Tays Sydänsairaalan HIIT-ryhmän osallistujista sekä ryhmän vetäjät, Sydänfysioterapeutti Pro -koulutettavat fysioterapeutit Marko Mahkonen (vas.), Heidi Mahrberg (toinen oik.) ja Konsta Kossi (oik.).

Uusi tekoläppäpotilaiden hoidon vaikuttavuuteen perustuva laskutusmalli käyttöön Tampereella ja Orivedellä

Sydänsairaalan rakennus Taysin alueella.

Vaikeaan aorttaläpän ahtaumaan sairastuneiden potilaiden toimenpidehoito on korkean kuolleisuuden takia välttämätöntä, mutta hoitoon liittyvä kallis TAVI-tekoläppä lisää hoitokustannuksia. Sydänsairaala on kehittänyt hoidon vaikuttavuuteen perustuvan kuukausilaskutusmallin, joka tasaa kustannuksia ja tuo jo ensivaiheessa huomattavia kustannussäästöjä kunnille sekä jatkossa hyvinvointialueille. Vaikuttavuusperusteiseen hinnoitteluun perustuva TAVI-elinkaarimalli on otettu käyttöön Tampereella ja Orivedellä huhtikuussa 2022.

Tays Sydänsairaalassa hoidetaan vuosittain noin 240 TAVI-potilasta, joiden keski-ikä on 81 vuotta. Aorttatekoläpän asentaminen katetrilla (TAVI) on tullut hyväksi hoitovaihtoehdoksi kirurgiselle hoidolle, jossa potilaan toipumisaika on pidempi kuin katetriteitse tehtävässä TAVIssa. Hoidon yleistymistä on kuitenkin osaltaan rajoittanut TAVI-tekoläpän korkea kustannus kirurgisesti asennettavaan tekoläppään verrattuna. Hoidon kustannuksista vastaa potilaan kotikunta ja jatkossa hyvinvointialueet, joiden kustannukset nousevat ikääntyvien sydänpotilaiden määrän kasvaessa.

– Uuteen TAVI-elinkaarimalliimme tulevat ensivaiheessa mukaan kaikki Tampereella ja Orivedellä asuvat potilaat, joille tehdään TAVI-toimenpide Tays Sydänsairaalassa. Odotamme mallin tuovan kunnille satojen tuhansien eurojen kustannussäästön. Toimenpide on hintava – hoitopäivineen noin 25 000 euroa per potilas – joten kuntien maksamat kulut ovat merkittäviä, vaikka potilasmäärä ei vaikuta suurelta, kertoo sairaalajohtaja Markku Eskola Sydänsairaalasta.

– TAVI-toimenpiteellä on kuitenkin elintärkeä rooli sydänpotilaiden hoidossa, sillä oireiseen vaikea-asteiseen aorttaläpän ahtaumaan liittyvä kuolleisuus on jopa 50 % 1–2 vuoden kuluessa, ellei sairautta hoideta operatiivisesti.

Hinnoittelu perustuu hoidon vaikuttavuuteen ja sisältää takuun

Perinteisesti erikoissairaanhoidon palvelujen laskutus perustuu sairauden hoitoon liittyviin erilaisiin suoritteisiin. Sydänsairaalan uudessa mallissa aorttatekoläppä laskutetaan läpän elinkaareen sidottuna kuukausimaksuna, joka jatkuu niin kauan, kun tekoläppä tuottaa potilaalle terveyshyötyä. Lisäksi vaikuttavuusmalliin sisältyy Sydänsairaalassa tehdyn toimenpiteen lisäksi myös takuu, joka kattaa potilaalle asennettuun TAVI-tekoläppään mahdollisesti liittyvän korjaus- tai uusintatoimenpiteen kustannukset takuuajan.

Tampereen kaupunki on tehnyt pitkään kehitysyhteistyötä Sydänsairaalan kanssa ja lähti innostuneena mukaan uuden elinkaarimallin pilottiin.

– Tampereen kaupunki on aiemmin pilotoinut Sydänsairaalan ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa mm. tahdistinpotilaiden elinkaaripalvelumallia, joka on laajentunut koko Pirkanmaan alueelle. Kuntalaskutuksen perustuminen vaikuttavuuteen on toivottua kehitystä, sillä vaikuttavuudesta puhutaan paljon, mutta käytännön toteutusmallit ovat vielä harvassa, jatkaa Tampereen kaupungin hallintoylilääkäri Sanna Määttänen.

Lisätietoja

Markku Eskola, sairaalajohtaja, Sydänsairaala, p. 03 311 66080, markku.eskola@sydansairaala.fi
Aki Haukilahti, varatoimitusjohtaja, Sydänsairaala, p. 050 526 5466, aki.haukilahti@sydansairaala.fi

Etäseurantapalvelu on nyt tarjolla kaikille Sydänsairaalan vajaatoimintapotilaille

Lääkäri käyttää tietokonetta

Uusien etäseurantapalvelujen avulla sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden vointia voidaan seurata aiempaa paremmin Sydänsairaalassa. Perinteisiä kontrollikäyntejä aktiivisemman etäyhteyden tärkeimpänä tavoitteena on ehkäistä potilaan voinnin huononeminen ja sen aiheuttama sairaalahoitoon joutuminen. Vajaatoimintapotilaat ovat ottaneet tyytyväisenä vastaan sairauden aiempaa monipuolisemman seurannan.

Sydänsairaalassa on tarjolla kolme erilaista etäseurantamallia vajaatoimintapotilaan tarpeista riippuen.

– Potilaat ovat suhtautuneet positiivisesti etäseurantaan ja hoitohenkilökunnan aiempaa aktiivisempaan yhteydenpitomalliin. Etäseurannan tavoitteena on tunnistaa sairauden mahdolliset pahenemisvaiheet hyvissä ajoin, jolloin potilas välttyy ensiapukäynneiltä ja raskailta sairaalahoitojaksoilta. Yhteydenpito voi myös vähentää sairauteen liittyvää huolta, kertoo kardiologian avohoidon toimintopäällikkö Tero Penttilä Tays Sydänsairaalasta.

Digimittauksia ja videopuheluja

Jos potilaalle on asennettu Sydänsairaalassa vajaatoimintatahdistin, se on ensisijainen ja vaivaton työkalu myös etäseurantaan. Tahdistin ennakoi hyvin sairauden mahdollisia pahenemisvaiheita. Toinen vaihtoehtoinen etäseurantapalvelu perustuu potilaan päivittäiseen painon mittaamiseen ja oirekyselyihin.

– Tässä mallissa etäseurantapotilas saa käyttöönsä tablettitietokoneen ja digitaalisen vaa’an, sillä painon vaihtelun seuranta on tärkeää sydämen vajaatoiminnan oireiden havainnoinnissa ja hoidon suunnittelussa. Tabletilla onnistuu myös videoyhteys poliklinikalle, Penttilä tarkentaa.

Kolmas vaihtoehto on perinteisempi puhelinetäseuranta, jossa potilas saa suoran palvelunumeron poliklinikalle. Tavoitteena on matalampi kynnys yhteydenottoon oireiden mukaan.

Myös vastaanottokäyntejä tarvitaan

Vajaatoimintapotilaiden aktiivinen rooli oman hoidon toteuttamisessa motivoi myös sydänhoidon ammattilaisia. Etäseuranta ei poista kokonaan säännöllisten vastaanottokäyntien tarvetta.

– Vajaatoimintahoitajan vastaanotolla säädetään lääkitystä ja arvioidaan yksilöllisesti muuta hoidon tarvetta. Etäseurannassa vajaatoimintahoitajat pääsevät käyttämään erikoisosaamistaan aiempaa monipuolisemmin, Penttilä toteaa.

Tays Sydänsairaala otti käyttöön sydämen vajaatoimintapotilaiden etäseurantapalvelun ensimmäisenä Suomessa syksyllä 2020.

Lisätietoja

Tero Penttilä, kardiologian avohoidon toimintopäällikkö, Tays Sydänsairaala, p. 03 311 716 (vaihde), tero.penttila@sydansairaala.fi

Työtaistelutoimenpiteet eivät vaikuta toistaiseksi Sydänsairaalan toimintaan

Sydänsairaalan ja Taysin päärakennuksen etupiha

Pääosin hoitohenkilökuntaa koskeva ammattijärjestöjen SuPer ry:n ja Tehy ry:n lakko, joka on ilmoitettu alkavaksi 1.4.2022, ei vaikuta Sydänsairaalan toimintaan toistaiseksi. Sydänsairaalan hoitohenkilökunta kuuluu yksityisen puolen Terveyspalvelualan työehtosopimuksen piiriin, ja sopimus on voimassa 30.4.2022 saakka.

Suunniteltuja kiireettömiä vastaanotto-, tutkimus- ja leikkausaikoja ei ole siirretty. Potilaat voivat saapua Sydänsairaalaan normaalisti, kutsukirjeen mukaisesti. Tämä koskee kaikkia Sydänsairaalan toimipisteitä (Helsinki, Hämeenlinna, Valkeakoski, Tampere, Jyväskylä/Nova, Riihimäki).

Jos kiireettömiä hoito- ja tutkimusaikoja tulisi tarve siirtää työtaistelutoimenpiteistä tai muista syistä johtuen, otamme yhteyttä suoraan kutsuttaviin potilaisiimme.

Päivitetty 31.3.2022

Tays Sydänsairaalan Ari Mennander on valittu Tampereen yliopiston kliiniseksi tutkimusjohtajaksi

Lääkärit ja hoitaja leikkaussalissa

Tampereen yliopiston kliinisen tutkimusjohtajan tehtävään on nimitetty Tays Sydänsairaalan sydän- ja rintaelinkirurgian erikoislääkäri, dosentti Ari Mennander. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin lahjoituksen turvin perustettuun tutkimusjohtajan tehtävään liittyy olennaisesti myös Tays Sydänsairaalan sydän- ja rintaelinkirurgian osastonylilääkärin tehtävä (50 %). Määräaikainen sopimus yliopistolla jatkuu vuoden 2025 loppuun saakka.

Tutkimus vahvistaa käytännön työtä sairaalassa

Ari Mennander on jo vuosia toiminut myös tutkijana leikkaus- ja osastotyön rinnalla. Jatkossa tutkimusjohtajan roolissa hän haluaa osaltaan lisätä Sydänsairaalan ja yliopiston välistä yhteistyötä.

– Uudessa tehtävässä on välttämätöntä kehittyä tutkimustyön harjoittamisessa ja tieteen kehityksen seuraamisessa osana kliinistä työtä. Kliininen työ edellyttää aktiivista osallistumista kliiniseen tutkimukseen, ja tehtävät tukevat toisiaan. Käytännössä olen parittomat viikot sairaalassa ja parilliset viikot yliopistolla, Mennander tarkentaa.

– Kliinisenä tutkimusjohtajana tavoitteenani on paitsi hakea ratkaisuja tutkimuksen kautta, myös herättää uusia ajatuksia ja tukea sairaalan arkirutiineja. Lääkärin työssä löytää uusia tutkimuskohteita ja toisaalta voi arvioida käytännössä, miten hoidon merkittävyys toteutuu arjessa. Hyvänä esimerkkinä on sairaalassamme suoritettu aortta- ja aorttaläppäkudoksen kudostutkimus, minkä avulla voi ohjata ja vaikuttaa potilaan jatkohoitoon ja seurantaan tarvittaessa.

– Leikkaus- ja hoitomenetelmät kehittyvät jatkuvasti. Tutkimuksen avulla varmistetaan, ovatko käytettävät menetelmät potilaan ja esimerkiksi komplikaatioriskien välttämisen kannalta hyödyllisiä.

Odotukset kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä

Yliopistolla tutkimusjohtajan odotetaan osallistuvan kansallisen ja kansainvälisen yhteistyöverkoston rakentamiseen ja tukevan alan kehitystyötä. Tavoitteena on myös sujuvoittaa muiden tutkimusryhmien työtä jo olemassa olevia verkostoja hyödyntämällä. Ari Mennander toimii aktiivisesti muun muassa osana pohjoismaista tutkimusryhmää.

– Näen Tampereen Sydänsairaalan osana pohjoismaiden sydänkirurgista yhteisöä. Pohjoismainen monikeskustutkimus jatkuu ja laajenee esimerkiksi aorttakirurgian lisätutkimuksella kattaen merkittävät pohjoismaiden sydänkirurgiset yksiköt. Toinen tutkimusyhteistyö liittyy rekisteritutkimukseen, jossa on mukana yhdeksän sydänkirurgista keskusta. Pohjoismaisia, tutkimusta tekeviä sairaaloita yhdistää samanlainen hoitomentaliteetti, yhteiskunta ja sosiaalihuolto, Mennander kertoo.

– Osan ajasta vie alan julkaisuyhteistyö, kuten Associate Editor -rooli (Interactive Cardiovascular and Thoracic Surgery), Transfer Editor -rooli (European Journal of Cardio-Thoracic Surgery) ja Reviewer Board (Journal of Thoracic and Cardiovascular Surgery), sekä aktiivinen alan järjestötyö (European Association for Thoracic Surgery, American Association for Thoracic Surgery, Society for Thoracic Surgery).

Mennanderin mukaan tutkimus ja lääkärin työ perustuvat molemmat luottamukseen, ratkaisukeskeisyyteen ja aktiivisen osallistumiseen.

– Motivaatio tutkimustyöhön kliinisen työn rinnalla löytyy ajatuksesta, että potilaiden hyvä hoito ja sairaalan toiminta perustuu tutkimukseen. Tietyllä tavalla tämä tehtävä mahdollistaa paluun juurille.

Lisätietoja

Ari Mennander, kliininen tutkimusjohtaja ja osastonylilääkäri, Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta / Tays Sydänsairaala, p. 03 311 716 (vaihde), ari.mennander@sydansairaala.fi

Kuva: Tays Sydänsairaalan sydän- ja rintaelinkirurgi Ari Mennander leikkaussalissa (kuvassa vas.).

Uusi sydänläppäpotilaiden hoitotoimenpide käytössä ensimmäistä kertaa Suomessa Tays Sydänsairaalassa

Lääkäreitä ja sairaanhoitajia seisoo ryhmässä sydäntoimenpidesalissa

Tays Sydänsairaalassa on tehty Suomen ensimmäiset tekoläpän asennukset katetritekniikalla, jossa tekoläppä viedään hiippaläppään sydämen kärjen kautta (Tendyne-tekoläppä). Tänään 9.3.2022 käyttöön otettu uusi toimenpide on kehitetty hiippaläppävuotopotilaille, joille muut toimenpidehoidot eivät sovellu. Uuden toimenpiteen käyttöönotto on hyvä esimerkki kardiologian ja sydänkirurgian tiiviistä yhteistyöstä Tays Sydänsairaalassa.

Hiippaläppävuoto on toiseksi yleisin hoitoa vaativa sydämen läppävika. Tavallisin tapa hoitaa hiippaläppävuoto on avosydänleikkaus, joka ei kuitenkaan sovi kaikille potilaille leikkausriskistä johtuen. Vaihtoehtoisen, katetrilla tehtävän toimenpiteen voivat estää potilaan anatomiset syyt.

– Tähän saakka osalle hiippaläppävuotopotilaita ei ole voitu tarjota lääkityksen lisäksi mitään korjaavaa hoitomuotoa. Uudella sydämen kärjen kautta vietävällä katetritekoläpällä voimme saada näille potilaille hyvän hoitotuloksen. Toimenpiteen onnistuminen vaatii kardiologian ja sydänkirurgian sekä sydänanestesiologian tiimien tiivistä yhteistyötä, kertoo interventiokardiologian toimintopäällikkö Anna Tahvanainen Tays Sydänsairaalasta.

Ennen mahdollista toimenpidettä tehdään kattavat esitutkimukset sen soveltuvuuden selvittämiseksi. Toimenpide tehdään nukutuksessa, ultraääni- ja röntgenläpivalaisuohjauksessa.

– Rakenteellisten sydänsairauksien toimenpidehoidoissa tapahtuu jatkuvaa kehitystä. Uusien toimenpidetyyppien käyttöönotolla pyrimme vastaamaan sydänpotilaiden kasvavaan hoidontarpeeseen, Tahvanainen toteaa.

Lisätietoja

Anna Tahvanainen, toimintopäällikkö, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, Tays Sydänsairaala, p. 03 311 716 (vaihde), anna.tahvanainen@sydansairaala.fi

Kuva: Tays Sydänsairaalassa ensimmäisen Tendyne-toimenpiteen tehnyt tiimi 9.3.2022

Sepelvaltimopotilaat kutsutaan uudelle ohjauspoliklinikalle Sydänsairaala Novassa

Sydänsairaalan Novan poliklinikan käytävä

Sydänsairaala Nova avaa ohjauspoliklinikan sepelvaltimotautiin vastasairastuneille potilaille, jotka ovat kotiutuneet sairaalasta sydäntoimenpiteen jälkeen. Ohjauspoliklinikan tavoitteena on tarjota sydänpotilaille henkilökohtaisempaa tukea elinikäisen sairauden kanssa pärjäämiseen. Ohjaukselle on tarvetta, sillä tasapainoinen arki on elintärkeä osa sepelvaltimotaudin hoitoa.

Helmikuussa 2022 avattava Novan ohjauspoliklinikka keskittyy sepelvaltimotautipotilaisiin, joita on suurin osa keskisuomalaisista sydänpotilaista.

– Kutsumme potilaat maksuttomalle ohjauspoliklinikalle 2–3 viikkoa kotiutumisen jälkeen. Vastaanotolla puhutaan muun muassa sairaalassa tehdyistä tutkimuksista, lääkehoidon merkityksestä ja jatkohoidosta sekä rohkaistaan liikuntaan ja aktiiviseen arkeen, kertoo kardiologian ylilääkäri, toimintojohtaja Kai Nyman Sydänsairaala Novasta.

– Potilaat saavat toki ohjeita jo osastolla, mutta ympäristö voi olla hektinen ja samassa tilassa muitakin potilaita. Myös tuore tieto sairastumisesta voi vaatia sulattelua. Poliklinikalla on mahdollista antaa henkilökohtaisempaa ja monipuolisempaa tukea sepelvaltimotaudin kanssa elämiseen, sillä kyseessä on elinikäinen, parantumaton sairaus. Myös potilaan läheinen on tervetullut mukaan vastaanotolle.

Ohjauspoliklinikka on tarkoitettu työikäisille ja hyvän toimintakyvyn omaaville eläkeläisille. Ohjauspoliklinikalla työskentelee sairaanhoitaja ja fysioterapeutti. Tarpeen mukaan tukena ovat muun muassa lääkärit, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sosiaalityöntekijä ja farmaseutti. Jatkokäynnin voi varata esimerkiksi sydänpotilaiden seksuaalineuvontaan.

Ohjauspoliklinikan avaaminen parantaa potilaan hoitoon liittyvää yhteistyötä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, työterveyshuollon ja järjestöjen välillä, mikä tukee osaltaan tulevan hyvinvointialueen toimintaa. Vastaava ohjauspoliklinikka on toiminut Tays Sydänsairaalassa Tampereella jo lähes kymmenen vuoden ajan.

Keski-Suomessa Saarijärven, Karstulan, Kannonkosken, Kivijärven ja Kyyjärven kotiutuneet sydänpotilaat eivät kuulu ohjauspoliklinikan piiriin, sillä Saarikka järjestää vastaanotot omana toimintanaan. Linkki Saarikan sivuille

Lisätietoja

Kai Nyman, Sydänsairaala Novan toimintojohtaja, ylilääkäri, p. 041 730 8151, kai.nyman@sydansairaala.fi

Sydänsairaala Nova avasi olohuoneen kotiutuville toimenpidepotilaille

Sydänsairaala Novan toimenpideosaston olohuonetila potilaille. Tilassa on sohva, kaksi nojatuoli, kaksi pientä pöytää, maisemataulu ja televisio.

Sairaala Novan tiloissa toimivan Sydänsairaalan toimenpideosaston yhteyteen on avattu viihtyisä olohuone kotiutuville potilaille. Tavoitteena on tehdä sydänpotilaan hoitokokemuksesta sujuvampi ja vähemmän sairaalamainen. Samalla toimenpideosastolla vapautuu tilaa kasvavalle potilasmäärälle.

Helmikuussa 2021 avatussa Sydänsairaala Novassa hoidetaan viikoittain lähes 50 kiireetöntä toimenpidepotilasta, joille tehdään esimerkiksi sepelvaltimoiden varjoainekuvaus. Lisäksi päivittäin tehdään kiireellisiä toimenpiteitä ja hoidetaan sydänosastolta tulevia potilaita. Toimenpiteen jälkeen potilaan vointia seurataan toimenpideosastolla, josta hän siirtyy jalkeille päästyään kevyemmän valvonnan olohuoneeseen odottamaan kotiutumista.

– Sydänsairaala Novan avaamisen jälkeen olemme kehittäneet toimintaamme ja voimme tehdä aiempaa enemmän sydäntoimenpiteitä Jyväskylässä. Siitä johtuen toimenpideosastolla on tullut tarve lisätilalle. Uudessa olohuoneessa voimme järjestää esimerkiksi toimenpidepotilaiden ruokailun ja ryhmäohjauksen, jolloin varsinainen osastotila voidaan varata rauhallisemmaksi toipumispaikaksi, kertoo kardiologian ylilääkäri Kai Nyman Sydänsairaala Novasta.

– Esimerkiksi sepelvaltimoiden varjoainekuvaus vaatii vain lyhyen seurannan osastolla. Vain poikkeustapauksessa potilas siirretään sydänvalvontaan tai vuodeosastolle.

Olohuoneessa sairaanhoitaja valvoo potilaiden vointia ja huoneessa on myös hälyttimet.

– Olohuone on tavallaan viihtyisä ja turvallinen kotiutusheräämö, jossa apu on koko ajan lähellä, mutta potilaat eivät enää tarvitse vuodepaikkaa. Olohuoneessa on television lisäksi esimerkiksi jääkaappi, josta potilaat voivat valita itselleen sopivan välipalan ennen kotiin lähtöä, Nyman jatkaa.

Sydänsairaala Nova varautuu hoitamaan yhä enemmän sydänpotilaita myös tulevina vuosina. Olohuoneen käyttöönotto auttaa potilaiden jakautumista toimenpideosaston vaativamman hoidon ja kotiutumista edeltävän seurannan välillä. Olohuonemalli on otettu ensimmäisen kerran käyttöön Tays Sydänsairaalassa Tampereella, missä siitä on positiivisia kokemuksia sekä potilaiden että sairaalan toiminnan näkökulmasta.

Lisätietoja

Kai Nyman, Sydänsairaala Novan toimintojohtaja, ylilääkäri, p. 041 730 8151, kai.nyman@sydansairaala.fi