Uusi tekoläppäpotilaiden hoidon vaikuttavuuteen perustuva laskutusmalli käyttöön Tampereella ja Orivedellä

Sydänsairaalan rakennus Taysin alueella.

Vaikeaan aorttaläpän ahtaumaan sairastuneiden potilaiden toimenpidehoito on korkean kuolleisuuden takia välttämätöntä, mutta hoitoon liittyvä kallis TAVI-tekoläppä lisää hoitokustannuksia. Sydänsairaala on kehittänyt hoidon vaikuttavuuteen perustuvan kuukausilaskutusmallin, joka tasaa kustannuksia ja tuo jo ensivaiheessa huomattavia kustannussäästöjä kunnille sekä jatkossa hyvinvointialueille. Vaikuttavuusperusteiseen hinnoitteluun perustuva TAVI-elinkaarimalli on otettu käyttöön Tampereella ja Orivedellä huhtikuussa 2022.

Tays Sydänsairaalassa hoidetaan vuosittain noin 240 TAVI-potilasta, joiden keski-ikä on 81 vuotta. Aorttatekoläpän asentaminen katetrilla (TAVI) on tullut hyväksi hoitovaihtoehdoksi kirurgiselle hoidolle, jossa potilaan toipumisaika on pidempi kuin katetriteitse tehtävässä TAVIssa. Hoidon yleistymistä on kuitenkin osaltaan rajoittanut TAVI-tekoläpän korkea kustannus kirurgisesti asennettavaan tekoläppään verrattuna. Hoidon kustannuksista vastaa potilaan kotikunta ja jatkossa hyvinvointialueet, joiden kustannukset nousevat ikääntyvien sydänpotilaiden määrän kasvaessa.

– Uuteen TAVI-elinkaarimalliimme tulevat ensivaiheessa mukaan kaikki Tampereella ja Orivedellä asuvat potilaat, joille tehdään TAVI-toimenpide Tays Sydänsairaalassa. Odotamme mallin tuovan kunnille satojen tuhansien eurojen kustannussäästön. Toimenpide on hintava – hoitopäivineen noin 25 000 euroa per potilas – joten kuntien maksamat kulut ovat merkittäviä, vaikka potilasmäärä ei vaikuta suurelta, kertoo sairaalajohtaja Markku Eskola Sydänsairaalasta.

– TAVI-toimenpiteellä on kuitenkin elintärkeä rooli sydänpotilaiden hoidossa, sillä oireiseen vaikea-asteiseen aorttaläpän ahtaumaan liittyvä kuolleisuus on jopa 50 % 1–2 vuoden kuluessa, ellei sairautta hoideta operatiivisesti.

Hinnoittelu perustuu hoidon vaikuttavuuteen ja sisältää takuun

Perinteisesti erikoissairaanhoidon palvelujen laskutus perustuu sairauden hoitoon liittyviin erilaisiin suoritteisiin. Sydänsairaalan uudessa mallissa aorttatekoläppä laskutetaan läpän elinkaareen sidottuna kuukausimaksuna, joka jatkuu niin kauan, kun tekoläppä tuottaa potilaalle terveyshyötyä. Lisäksi vaikuttavuusmalliin sisältyy Sydänsairaalassa tehdyn toimenpiteen lisäksi myös takuu, joka kattaa potilaalle asennettuun TAVI-tekoläppään mahdollisesti liittyvän korjaus- tai uusintatoimenpiteen kustannukset takuuajan.

Tampereen kaupunki on tehnyt pitkään kehitysyhteistyötä Sydänsairaalan kanssa ja lähti innostuneena mukaan uuden elinkaarimallin pilottiin.

– Tampereen kaupunki on aiemmin pilotoinut Sydänsairaalan ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa mm. tahdistinpotilaiden elinkaaripalvelumallia, joka on laajentunut koko Pirkanmaan alueelle. Kuntalaskutuksen perustuminen vaikuttavuuteen on toivottua kehitystä, sillä vaikuttavuudesta puhutaan paljon, mutta käytännön toteutusmallit ovat vielä harvassa, jatkaa Tampereen kaupungin hallintoylilääkäri Sanna Määttänen.

Lisätietoja

Markku Eskola, sairaalajohtaja, Sydänsairaala, p. 03 311 66080, markku.eskola@sydansairaala.fi
Aki Haukilahti, varatoimitusjohtaja, Sydänsairaala, p. 050 526 5466, aki.haukilahti@sydansairaala.fi

Etäseurantapalvelu on nyt tarjolla kaikille Sydänsairaalan vajaatoimintapotilaille

Lääkäri käyttää tietokonetta

Uusien etäseurantapalvelujen avulla sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden vointia voidaan seurata aiempaa paremmin Sydänsairaalassa. Perinteisiä kontrollikäyntejä aktiivisemman etäyhteyden tärkeimpänä tavoitteena on ehkäistä potilaan voinnin huononeminen ja sen aiheuttama sairaalahoitoon joutuminen. Vajaatoimintapotilaat ovat ottaneet tyytyväisenä vastaan sairauden aiempaa monipuolisemman seurannan.

Sydänsairaalassa on tarjolla kolme erilaista etäseurantamallia vajaatoimintapotilaan tarpeista riippuen.

– Potilaat ovat suhtautuneet positiivisesti etäseurantaan ja hoitohenkilökunnan aiempaa aktiivisempaan yhteydenpitomalliin. Etäseurannan tavoitteena on tunnistaa sairauden mahdolliset pahenemisvaiheet hyvissä ajoin, jolloin potilas välttyy ensiapukäynneiltä ja raskailta sairaalahoitojaksoilta. Yhteydenpito voi myös vähentää sairauteen liittyvää huolta, kertoo kardiologian avohoidon toimintopäällikkö Tero Penttilä Tays Sydänsairaalasta.

Digimittauksia ja videopuheluja

Jos potilaalle on asennettu Sydänsairaalassa vajaatoimintatahdistin, se on ensisijainen ja vaivaton työkalu myös etäseurantaan. Tahdistin ennakoi hyvin sairauden mahdollisia pahenemisvaiheita. Toinen vaihtoehtoinen etäseurantapalvelu perustuu potilaan päivittäiseen painon mittaamiseen ja oirekyselyihin.

– Tässä mallissa etäseurantapotilas saa käyttöönsä tablettitietokoneen ja digitaalisen vaa’an, sillä painon vaihtelun seuranta on tärkeää sydämen vajaatoiminnan oireiden havainnoinnissa ja hoidon suunnittelussa. Tabletilla onnistuu myös videoyhteys poliklinikalle, Penttilä tarkentaa.

Kolmas vaihtoehto on perinteisempi puhelinetäseuranta, jossa potilas saa suoran palvelunumeron poliklinikalle. Tavoitteena on matalampi kynnys yhteydenottoon oireiden mukaan.

Myös vastaanottokäyntejä tarvitaan

Vajaatoimintapotilaiden aktiivinen rooli oman hoidon toteuttamisessa motivoi myös sydänhoidon ammattilaisia. Etäseuranta ei poista kokonaan säännöllisten vastaanottokäyntien tarvetta.

– Vajaatoimintahoitajan vastaanotolla säädetään lääkitystä ja arvioidaan yksilöllisesti muuta hoidon tarvetta. Etäseurannassa vajaatoimintahoitajat pääsevät käyttämään erikoisosaamistaan aiempaa monipuolisemmin, Penttilä toteaa.

Tays Sydänsairaala otti käyttöön sydämen vajaatoimintapotilaiden etäseurantapalvelun ensimmäisenä Suomessa syksyllä 2020.

Lisätietoja

Tero Penttilä, kardiologian avohoidon toimintopäällikkö, Tays Sydänsairaala, p. 03 311 716 (vaihde), tero.penttila@sydansairaala.fi

Työtaistelutoimenpiteet eivät vaikuta toistaiseksi Sydänsairaalan toimintaan

Sydänsairaalan ja Taysin päärakennuksen etupiha

Pääosin hoitohenkilökuntaa koskeva ammattijärjestöjen SuPer ry:n ja Tehy ry:n lakko, joka on ilmoitettu alkavaksi 1.4.2022, ei vaikuta Sydänsairaalan toimintaan toistaiseksi. Sydänsairaalan hoitohenkilökunta kuuluu yksityisen puolen Terveyspalvelualan työehtosopimuksen piiriin, ja sopimus on voimassa 30.4.2022 saakka.

Suunniteltuja kiireettömiä vastaanotto-, tutkimus- ja leikkausaikoja ei ole siirretty. Potilaat voivat saapua Sydänsairaalaan normaalisti, kutsukirjeen mukaisesti. Tämä koskee kaikkia Sydänsairaalan toimipisteitä (Helsinki, Hämeenlinna, Valkeakoski, Tampere, Jyväskylä/Nova, Riihimäki).

Jos kiireettömiä hoito- ja tutkimusaikoja tulisi tarve siirtää työtaistelutoimenpiteistä tai muista syistä johtuen, otamme yhteyttä suoraan kutsuttaviin potilaisiimme.

Päivitetty 31.3.2022

Tays Sydänsairaalan Ari Mennander on valittu Tampereen yliopiston kliiniseksi tutkimusjohtajaksi

Lääkärit ja hoitaja leikkaussalissa

Tampereen yliopiston kliinisen tutkimusjohtajan tehtävään on nimitetty Tays Sydänsairaalan sydän- ja rintaelinkirurgian erikoislääkäri, dosentti Ari Mennander. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin lahjoituksen turvin perustettuun tutkimusjohtajan tehtävään liittyy olennaisesti myös Tays Sydänsairaalan sydän- ja rintaelinkirurgian osastonylilääkärin tehtävä (50 %). Määräaikainen sopimus yliopistolla jatkuu vuoden 2025 loppuun saakka.

Tutkimus vahvistaa käytännön työtä sairaalassa

Ari Mennander on jo vuosia toiminut myös tutkijana leikkaus- ja osastotyön rinnalla. Jatkossa tutkimusjohtajan roolissa hän haluaa osaltaan lisätä Sydänsairaalan ja yliopiston välistä yhteistyötä.

– Uudessa tehtävässä on välttämätöntä kehittyä tutkimustyön harjoittamisessa ja tieteen kehityksen seuraamisessa osana kliinistä työtä. Kliininen työ edellyttää aktiivista osallistumista kliiniseen tutkimukseen, ja tehtävät tukevat toisiaan. Käytännössä olen parittomat viikot sairaalassa ja parilliset viikot yliopistolla, Mennander tarkentaa.

– Kliinisenä tutkimusjohtajana tavoitteenani on paitsi hakea ratkaisuja tutkimuksen kautta, myös herättää uusia ajatuksia ja tukea sairaalan arkirutiineja. Lääkärin työssä löytää uusia tutkimuskohteita ja toisaalta voi arvioida käytännössä, miten hoidon merkittävyys toteutuu arjessa. Hyvänä esimerkkinä on sairaalassamme suoritettu aortta- ja aorttaläppäkudoksen kudostutkimus, minkä avulla voi ohjata ja vaikuttaa potilaan jatkohoitoon ja seurantaan tarvittaessa.

– Leikkaus- ja hoitomenetelmät kehittyvät jatkuvasti. Tutkimuksen avulla varmistetaan, ovatko käytettävät menetelmät potilaan ja esimerkiksi komplikaatioriskien välttämisen kannalta hyödyllisiä.

Odotukset kansainvälisessä tutkimusyhteistyössä

Yliopistolla tutkimusjohtajan odotetaan osallistuvan kansallisen ja kansainvälisen yhteistyöverkoston rakentamiseen ja tukevan alan kehitystyötä. Tavoitteena on myös sujuvoittaa muiden tutkimusryhmien työtä jo olemassa olevia verkostoja hyödyntämällä. Ari Mennander toimii aktiivisesti muun muassa osana pohjoismaista tutkimusryhmää.

– Näen Tampereen Sydänsairaalan osana pohjoismaiden sydänkirurgista yhteisöä. Pohjoismainen monikeskustutkimus jatkuu ja laajenee esimerkiksi aorttakirurgian lisätutkimuksella kattaen merkittävät pohjoismaiden sydänkirurgiset yksiköt. Toinen tutkimusyhteistyö liittyy rekisteritutkimukseen, jossa on mukana yhdeksän sydänkirurgista keskusta. Pohjoismaisia, tutkimusta tekeviä sairaaloita yhdistää samanlainen hoitomentaliteetti, yhteiskunta ja sosiaalihuolto, Mennander kertoo.

– Osan ajasta vie alan julkaisuyhteistyö, kuten Associate Editor -rooli (Interactive Cardiovascular and Thoracic Surgery), Transfer Editor -rooli (European Journal of Cardio-Thoracic Surgery) ja Reviewer Board (Journal of Thoracic and Cardiovascular Surgery), sekä aktiivinen alan järjestötyö (European Association for Thoracic Surgery, American Association for Thoracic Surgery, Society for Thoracic Surgery).

Mennanderin mukaan tutkimus ja lääkärin työ perustuvat molemmat luottamukseen, ratkaisukeskeisyyteen ja aktiivisen osallistumiseen.

– Motivaatio tutkimustyöhön kliinisen työn rinnalla löytyy ajatuksesta, että potilaiden hyvä hoito ja sairaalan toiminta perustuu tutkimukseen. Tietyllä tavalla tämä tehtävä mahdollistaa paluun juurille.

Lisätietoja

Ari Mennander, kliininen tutkimusjohtaja ja osastonylilääkäri, Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta / Tays Sydänsairaala, p. 03 311 716 (vaihde), ari.mennander@sydansairaala.fi

Kuva: Tays Sydänsairaalan sydän- ja rintaelinkirurgi Ari Mennander leikkaussalissa (kuvassa vas.).

Uusi sydänläppäpotilaiden hoitotoimenpide käytössä ensimmäistä kertaa Suomessa Tays Sydänsairaalassa

Lääkäreitä ja sairaanhoitajia seisoo ryhmässä sydäntoimenpidesalissa

Tays Sydänsairaalassa on tehty Suomen ensimmäiset tekoläpän asennukset katetritekniikalla, jossa tekoläppä viedään hiippaläppään sydämen kärjen kautta (Tendyne-tekoläppä). Tänään 9.3.2022 käyttöön otettu uusi toimenpide on kehitetty hiippaläppävuotopotilaille, joille muut toimenpidehoidot eivät sovellu. Uuden toimenpiteen käyttöönotto on hyvä esimerkki kardiologian ja sydänkirurgian tiiviistä yhteistyöstä Tays Sydänsairaalassa.

Hiippaläppävuoto on toiseksi yleisin hoitoa vaativa sydämen läppävika. Tavallisin tapa hoitaa hiippaläppävuoto on avosydänleikkaus, joka ei kuitenkaan sovi kaikille potilaille leikkausriskistä johtuen. Vaihtoehtoisen, katetrilla tehtävän toimenpiteen voivat estää potilaan anatomiset syyt.

– Tähän saakka osalle hiippaläppävuotopotilaita ei ole voitu tarjota lääkityksen lisäksi mitään korjaavaa hoitomuotoa. Uudella sydämen kärjen kautta vietävällä katetritekoläpällä voimme saada näille potilaille hyvän hoitotuloksen. Toimenpiteen onnistuminen vaatii kardiologian ja sydänkirurgian sekä sydänanestesiologian tiimien tiivistä yhteistyötä, kertoo interventiokardiologian toimintopäällikkö Anna Tahvanainen Tays Sydänsairaalasta.

Ennen mahdollista toimenpidettä tehdään kattavat esitutkimukset sen soveltuvuuden selvittämiseksi. Toimenpide tehdään nukutuksessa, ultraääni- ja röntgenläpivalaisuohjauksessa.

– Rakenteellisten sydänsairauksien toimenpidehoidoissa tapahtuu jatkuvaa kehitystä. Uusien toimenpidetyyppien käyttöönotolla pyrimme vastaamaan sydänpotilaiden kasvavaan hoidontarpeeseen, Tahvanainen toteaa.

Lisätietoja

Anna Tahvanainen, toimintopäällikkö, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, Tays Sydänsairaala, p. 03 311 716 (vaihde), anna.tahvanainen@sydansairaala.fi

Kuva: Tays Sydänsairaalassa ensimmäisen Tendyne-toimenpiteen tehnyt tiimi 9.3.2022

Sepelvaltimopotilaat kutsutaan uudelle ohjauspoliklinikalle Sydänsairaala Novassa

Sydänsairaalan Novan poliklinikan käytävä

Sydänsairaala Nova avaa ohjauspoliklinikan sepelvaltimotautiin vastasairastuneille potilaille, jotka ovat kotiutuneet sairaalasta sydäntoimenpiteen jälkeen. Ohjauspoliklinikan tavoitteena on tarjota sydänpotilaille henkilökohtaisempaa tukea elinikäisen sairauden kanssa pärjäämiseen. Ohjaukselle on tarvetta, sillä tasapainoinen arki on elintärkeä osa sepelvaltimotaudin hoitoa.

Helmikuussa 2022 avattava Novan ohjauspoliklinikka keskittyy sepelvaltimotautipotilaisiin, joita on suurin osa keskisuomalaisista sydänpotilaista.

– Kutsumme potilaat maksuttomalle ohjauspoliklinikalle 2–3 viikkoa kotiutumisen jälkeen. Vastaanotolla puhutaan muun muassa sairaalassa tehdyistä tutkimuksista, lääkehoidon merkityksestä ja jatkohoidosta sekä rohkaistaan liikuntaan ja aktiiviseen arkeen, kertoo kardiologian ylilääkäri, toimintojohtaja Kai Nyman Sydänsairaala Novasta.

– Potilaat saavat toki ohjeita jo osastolla, mutta ympäristö voi olla hektinen ja samassa tilassa muitakin potilaita. Myös tuore tieto sairastumisesta voi vaatia sulattelua. Poliklinikalla on mahdollista antaa henkilökohtaisempaa ja monipuolisempaa tukea sepelvaltimotaudin kanssa elämiseen, sillä kyseessä on elinikäinen, parantumaton sairaus. Myös potilaan läheinen on tervetullut mukaan vastaanotolle.

Ohjauspoliklinikka on tarkoitettu työikäisille ja hyvän toimintakyvyn omaaville eläkeläisille. Ohjauspoliklinikalla työskentelee sairaanhoitaja ja fysioterapeutti. Tarpeen mukaan tukena ovat muun muassa lääkärit, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sosiaalityöntekijä ja farmaseutti. Jatkokäynnin voi varata esimerkiksi sydänpotilaiden seksuaalineuvontaan.

Ohjauspoliklinikan avaaminen parantaa potilaan hoitoon liittyvää yhteistyötä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, työterveyshuollon ja järjestöjen välillä, mikä tukee osaltaan tulevan hyvinvointialueen toimintaa. Vastaava ohjauspoliklinikka on toiminut Tays Sydänsairaalassa Tampereella jo lähes kymmenen vuoden ajan.

Keski-Suomessa Saarijärven, Karstulan, Kannonkosken, Kivijärven ja Kyyjärven kotiutuneet sydänpotilaat eivät kuulu ohjauspoliklinikan piiriin, sillä Saarikka järjestää vastaanotot omana toimintanaan. Linkki Saarikan sivuille

Lisätietoja

Kai Nyman, Sydänsairaala Novan toimintojohtaja, ylilääkäri, p. 041 730 8151, kai.nyman@sydansairaala.fi

Sydänsairaala Nova avasi olohuoneen kotiutuville toimenpidepotilaille

Sydänsairaala Novan toimenpideosaston olohuonetila potilaille. Tilassa on sohva, kaksi nojatuoli, kaksi pientä pöytää, maisemataulu ja televisio.

Sairaala Novan tiloissa toimivan Sydänsairaalan toimenpideosaston yhteyteen on avattu viihtyisä olohuone kotiutuville potilaille. Tavoitteena on tehdä sydänpotilaan hoitokokemuksesta sujuvampi ja vähemmän sairaalamainen. Samalla toimenpideosastolla vapautuu tilaa kasvavalle potilasmäärälle.

Helmikuussa 2021 avatussa Sydänsairaala Novassa hoidetaan viikoittain lähes 50 kiireetöntä toimenpidepotilasta, joille tehdään esimerkiksi sepelvaltimoiden varjoainekuvaus. Lisäksi päivittäin tehdään kiireellisiä toimenpiteitä ja hoidetaan sydänosastolta tulevia potilaita. Toimenpiteen jälkeen potilaan vointia seurataan toimenpideosastolla, josta hän siirtyy jalkeille päästyään kevyemmän valvonnan olohuoneeseen odottamaan kotiutumista.

– Sydänsairaala Novan avaamisen jälkeen olemme kehittäneet toimintaamme ja voimme tehdä aiempaa enemmän sydäntoimenpiteitä Jyväskylässä. Siitä johtuen toimenpideosastolla on tullut tarve lisätilalle. Uudessa olohuoneessa voimme järjestää esimerkiksi toimenpidepotilaiden ruokailun ja ryhmäohjauksen, jolloin varsinainen osastotila voidaan varata rauhallisemmaksi toipumispaikaksi, kertoo kardiologian ylilääkäri Kai Nyman Sydänsairaala Novasta.

– Esimerkiksi sepelvaltimoiden varjoainekuvaus vaatii vain lyhyen seurannan osastolla. Vain poikkeustapauksessa potilas siirretään sydänvalvontaan tai vuodeosastolle.

Olohuoneessa sairaanhoitaja valvoo potilaiden vointia ja huoneessa on myös hälyttimet.

– Olohuone on tavallaan viihtyisä ja turvallinen kotiutusheräämö, jossa apu on koko ajan lähellä, mutta potilaat eivät enää tarvitse vuodepaikkaa. Olohuoneessa on television lisäksi esimerkiksi jääkaappi, josta potilaat voivat valita itselleen sopivan välipalan ennen kotiin lähtöä, Nyman jatkaa.

Sydänsairaala Nova varautuu hoitamaan yhä enemmän sydänpotilaita myös tulevina vuosina. Olohuoneen käyttöönotto auttaa potilaiden jakautumista toimenpideosaston vaativamman hoidon ja kotiutumista edeltävän seurannan välillä. Olohuonemalli on otettu ensimmäisen kerran käyttöön Tays Sydänsairaalassa Tampereella, missä siitä on positiivisia kokemuksia sekä potilaiden että sairaalan toiminnan näkökulmasta.

Lisätietoja

Kai Nyman, Sydänsairaala Novan toimintojohtaja, ylilääkäri, p. 041 730 8151, kai.nyman@sydansairaala.fi

Tays Sydänsairaalassa tehtiin yli 1000 ablaatiotoimenpidettä vuonna 2021

Kardiologi tekee rytmihäiriötoimenpidettä Tays Sydänsairaalan toimenpidesalissa

Sydämen ablaatiohoito on katetritekniikalla tehtävä rytmihäiriön hoitotoimenpide. Rytmihäiriöpotilaiden määrän kasvaessa myös Tays Sydänsairaalassa tehtyjen ablaatiotoimenpiteiden määrä on noussut jopa kymmeniä prosentteja viimeisen viiden vuoden aikana. 1000 vuosittaisen ablaatiotoimenpiteen raja ylittyi joulukuussa 2021 (1002 toimenpidettä).

Tays Sydänsairaala on toimenpidemäärillä arvioituna yksi Suomen ja Pohjoismaiden huippuyksiköistä.

– Potilasmäärän kasvusta huolimatta hoitoonpääsyajat ovat pysyneet kohtuullisina ja olemme pystyneet hyödyntämään kahden toimenpidesalin resurssin tehokkaasti, toteaa rytmikardiologi, elektrofysiologian toimintopäällikkö Jaakko Inkovaara.

Viime vuonna tehdyistä ablaatioista suurin osa eli 415 oli eteisvärinäablaatioita. Eteisvärinä on yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö.

Tays Sydänsairaalan Jussi Hernesniemi on nimitetty kardiologian professoriksi

Kardiologi Jussi Hernesniemi

Tays Sydänsairaalan kardiologian erikoislääkäri, dosentti, LT Jussi Hernesniemi aloittaa Tampereen yliopiston kardiologian professorina 1.1.2022.

Jussi Hernesniemi toimii kardiologian erikoisalan kouluttajana lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa. Hänen tutkimusalansa on kliininen kardiologia, jossa hänen tutkimusryhmänsä erikoistuu sepelvaltimotautikohtausten ja rytmihäiriöiden tutkimukseen. Hernesniemi toimii myös Tays Sydänsairaalassa kardiologina toimenpideyksikössä ja sydänsairauksien poliklinikalla.

– Professorina pyrin ylläpitämään ja kehittämään kardiologian jo entuudestaan korkealaatuista opetus- ja tutkimustoimintaa, Hernesniemi toteaa.

Lisätietoja

Jussi Hernesniemi, kardiologian erikoislääkäri, Tays Sydänsairaala, p. 03 311 716 (vaihde), jussi.hernesniemi@sydansairaala.fi

Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

Sydänsairaala on toistamiseen mukana Newsweekin listalla maailman parhaista sydänsairaaloista

Sydänsairaalan ja Taysin päärakennuksen etupiha

Sydänsairaala on jo toisen kerran listattu maailman parhaiden sydänsairaaloiden joukkoon. Newsweekin listaus perustuu terveydenhuollon asiantuntijoiden tekemiin vertaissuosituksiin. Sydänsairaala nousi listalle ainoana suomalaissairaalana 2021. Vuoden 2022 listalla on huomioitu myös Helsingin yliopistollisen sairaalan sydän- ja keuhkokeskus.

Yhdysvaltalaisen uutislehti Newsweekin sairaalalistaus perustuu maailmanlaajuiseen, monivaiheiseen kyselyyn ja arviointiin, jota varten otettiin yhteyttä yli 40 000 terveydenhuollon asiantuntijaan. “The World’s Best Specialized Hospitals 2022” -listauksessa on tänä vuonna eritelty aiempaa useampia erikoisaloja (Cardiology, Endocrinology, Gastroenterology, Oncology, Neurology, Orthopedics, Paediatric & Adolescent Medicine, Cardiac Surgery, Neurosurgery, Pulmonology).

– Newsweekin listalla pysyminen vahvistaa Sydänsairaalan asemaa asiantuntijoiden arvostamana sydänpotilaiden hoitopaikkana. Haasteellisena koronavuonna olemme onnistuneet säilyttämään asemamme kansainvälisessä vertailussa, toteaa toimitusjohtaja Pasi Lehto.

Newsweek perustelee sairaalalistaustaan potilaille hyödyllisen, vertailukelpoisen tiedon hajanaisuudella. Sairaaloiden tasoa ja osaamista raportoidaan usein vain eri maiden sisällä. Yksityissairaaloita tai hyvin pieniä sairaaloita ei ole huomioitu listauksessa.

Lisätietoja

Newsweek: The world’s best specialized hospitals 2022 (linkki)

Pasi Lehto, toimitusjohtaja ja johtava ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, pasi.lehto@sydansairaala.fi

Sydänsairaalan poliklinikoilla kysytään tekstiviestipalautetta

Potilas, hoitaja ja lääkäri keskustelevat aulassa

Helsingin Sydänsairaalassa ja osassa Tampereen Sydänsairaalan poliklinikoista otetaan käyttöön potilaiden tekstiviestipalaute maanantaina 14.6.2021.

Automaattisella palauteviestillä kysytään, kuinka tyytyväisiä potilaat ovat käyntiinsä Sydänsairaalassa. Viestiin vastaaminen on maksutonta, mutta edellyttää älypuhelinta.

Kysely aukeaa, kun klikkaa tekstiviestissä olevaa linkkiä. Potilaiden antamien arvioiden pohjalta saamme tärkeää tietoa Sydänsairaalan toiminnasta, jolloin toimintaamme voidaan seurata ja kehittää.

Palautetekstiviesti lähetetään vain potilaille, jotka ovat antaneen luvan sähköiseen asiointiin ja tekstiviestin lähettämiseen. Viestiä ei lähetetä klo 22–08. Kyselyä ei lähetetä alle 18-vuotiaille eikä sellaisille ihmisille, joilla on turvakielto. Kyselyyn ei yhdistetä henkilötietoja, ja potilas voi itse päättää, haluaako vastata vai ei.

Asiakaskokemusmittauksen suunnittelusta vastaa Tays Kehitysyhtiö Oy.

Lisätietoja

Markku Eskola, sairaalajohtaja, Tampereen Sydänsairaala, p. 03 311 66080, markku.eskola@sydansairaala.fi
Vesa Virtanen, aluepalvelujen palvelujohtaja (ml. Helsingin Sydänsairaala), p. 03 311 64139, vesa.virtanen@sydansairaala.fi

Väitös: Katetrimenetelmällä ja kirurgisesti hoidetuilla aorttaläpän ahtaumapotilailla samanlainen lähivuosien ennuste

Marko Virtanen

Tays Sydänsairaalan kardiologi Marko Virtasen väitöskirja ”Treatment of Severe Aortic Stenosis with a Transcatheter or Surgical Bioprosthesis : Results from the FinnValve Registry” tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 21.5.2021 klo 12 Arvo-rakennuksen auditoriossa F115, Arvo Ylpön katu 34, Tampere. Väitöstä on mahdollista seurata etäyhteydellä (linkki)

Tutkimuksen tarkoituksena oli verrata katetrimenetelmällä tai kirurgisesti hoidettujen, aorttaläpän ahtaumaa sairastavien matalan leikkausriskin omaavien potilaiden selviytymistä 3–4 vuotta toimenpiteen jälkeen. Tutkimuksessa verrattiin myös toimenpiteiden turvallisuutta. Tutkimustulos puoltaa näkemystä, että myös matalan leikkausriskin omaavilla potilailla katetrimenetelmällä voidaan saavuttaa samankaltainen lähivuosien ennuste kuin kirurgisen hoidon jälkeen. Optimaalinen hoitomuoto matalan leikkausriskin potilaalle pystytään parhaiten valitsemaan kardiologien ja sydänkirurgien yhteistyönä.

Vastaväittäjänä toimii dosentti Heikki Miettinen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Kjell Nikus.

Lue lisää Tampereen yliopiston sivuilta (linkki)