Sydänsairaalaan eteisvärinän ablaatiotoimenpiteeseen kutsuttavat potilaat saavat käyttöönsä Omasydän-etähoitopalvelun, joka ohjeistaa paitsi ennen sairaalaan saapumista, myös kannustaa jälkihoidossa sairaalakäynnin jälkeen. Sydänsairaalassa tehdään vuosittain noin 400 eteisvärinän ablaatiotoimenpidettä.

Sydämen eteisvärinää sairastavat potilaat ovat suurin ablaatiotoimenpideryhmä Sydänsairaalassa. Ablaatiotoimenpiteen tarkoituksena on eristää ablaatiolinjoilla eteisvärinää aiheuttavat häiriöpesäkkeet sydämen muusta eteiskudoksesta. Eteisvärinän hoidossa pelkkä toimenpide ei riitä, vaan potilaan pitää sitoutua riskitekijöiden hoitoon myös jatkossa. Potilaat ovat pääosin työikäisiä.

– Ablaatiotoimenpiteeseen valmistautuvat potilaat saavat etähoitopalvelun kautta ohjeet toimenpiteeseen valmistautumiseen, itse toimenpiteeseen ja sen jälkihoitoon. Toimenpidettä seuraavan vuoden ajan potilas saa vastattavakseen eteisvärinän riskitekijöihin liittyviä kyselyjä ja tarvittaessa yksilöllisiä hoito-ohjeita. Sairaudesta paraneminen edellyttää säännölliseen lääkehoitoon sitoutumista ja usein myös elämäntapamuutosta, kertoo elektrofysiologian toimintopäällikkö, kardiologi Jaakko Inkovaara Tays Sydänsairaalasta.

Omasydän-etähoitopalvelu kehitettiin alun perin sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden hoidon tueksi. Jatkossa Sydänsairaala saa palvelun kautta tärkeää tietoa myös eteisvärinäpotilaiden elämänlaadusta, mikä on oleellinen osa hoidon vaikuttavuuden arviointia.

– Omasydän on potilaalle maksuton etähoitopalvelu. Sepelvaltimotautipotilaiden hoidossa Omasydän on jo osoittautunut tutkitusti tehokkaaksi tueksi, joka on aina mukana puhelimessa, toteaa lääketieteellinen johtaja Markku Eskola Sydänsairaalasta.

Vaikuttavuusseura ry. palkitsi Omasydän-etähoitopalvelun Vuoden vaikuttavuustekona vuonna 2023. Yksi palvelun eduista on sen skaalattavuus eri potilasryhmiin.

Lisätietoja

Jaakko Inkovaara, elektrofysiologian toimintopäällikkö, apulaisylilääkäri, p. 03 311 64145, jaakko.inkovaara@sydansairaala.fi
Markku Eskola, lääketieteellinen johtaja, Sydänsairaala, p. 050 494 0512, markku.eskola@sydansairaala.fi

Sydänsairaala jatkaa hoidon vaikuttavuustietojen julkaisemista verkkosivuillaan. Nyt vuorossa on sydämen vajaatoiminta, jonka hoitotietojen taustalla on Suomen ensimmäinen vajaatoiminnan laaturekisteri. Suomessa ei ole aiemmin ollut saatavilla ajantasaista vaikuttavuustietoa sydämen vajaatoiminnan hoidosta. Sydänsairaalan sivuilla on jo aiemmin julkaistu vastaavia tietoja sepelvaltimotaudin hoidosta. Tavoitteena on lisätä erikoissairaanhoidon läpinäkyvyyttä ja avoimuutta sekä varmistaa hoidon vaikuttavuus.

Sydänsairaala on kehittänyt sydämen vajaatoiminnan laaturekisterin, jonka tietoihin perustuen verkkosivuilla voidaan julkaista ajantasaisia tietoja hoidon vaikuttavuudesta. Vaikuttavuustiedot päivitetään verkkosivuille neljä kertaa vuodessa.

– Sydämen vajaatoiminta on yli 65-vuotiaiden suomalaisten yleisin sairaalahoitoa vaativa sairaus, joka aiheuttaa merkittäviä kustannuksia terveydenhuollolle. Hoidon reaaliaikainen tilannekuva tarjoaa arvokasta tietoa hoitosuositusten mukaisen lääkityksen toteutumisesta ja auttaa tehostamaan potilaiden hoitoa. Lisäksi saamme uutta tietoa esimerkiksi vajaatoiminnan liitännäissairauksista, kertoo toimitusjohtaja Pasi Lehto Sydänsairaalasta.

Vajaatoiminnan hoidon vaikuttavuutta raportoidaan potilaiden toimintakyvyn, kliinisten tulosmittareiden, sairaalan resurssien käytön, haittatapahtumien ja potilaskuolleisuuden osalta.

– Käytössä olevat mittarit antavat kokonaisvaltaisen kuvan hoidon onnistumisesta Sydänsairaalassa. Näemme reaaliaikaisesti potilashoidon tilanteen kolmella omistajahyvinvointialueellamme, mikä mahdollistaa myös vertaisarvioinnin parantaen hoidon yhtenäisyyttä. Sepelvaltimotaudin ja sydämen vajaatoiminnan hoidon vaikuttavuustietojen julkaisu osoittaa Sydänsairaalan sitoutumista kehittää toimintansa avoimuutta pitkäjänteisesti, kertoo lääketieteellinen johtaja Markku Eskola Sydänsairaalasta.

Vaikuttavuustieto julkaistaan Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueiden potilaista.

Lisätietoja

Pasi Lehto, toimitusjohtaja, johtava ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, pasi.lehto@sydansairaala.fi
Markku Eskola, lääketieteellinen johtaja, ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 494 0512, markku.eskola@sydansairaala.fi

Linkki: Sydämen vajaatoiminnan hoidon vaikuttavuus Sydänsairaalassa

Osana vastuullisuustyötä valmistaudumme Sydänsairaalassa EU:n CSRD-direktiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive) vaatimuksiin, jotka koskevat kestävän kehityksen raportointia. CSRD-direktiivi tulee velvoittamaan myös Sydänsairaalan toimintaa vuodesta 2025 alkaen.

Kyselyyn osallistuminen on tärkeä osa tämän valmistelun tueksi kerättävää tietoa. Pyydämme kaikilta sidosryhmiltämme näkemyksiä Sydänsairaalan vastuullisen toiminnan painopisteistä.

Alla on linkki vastuullisuuskyselyyn, joka on suunnattu ulkoisille sidosryhmillemme:

Linkki vastuullisuuskyselyyn

Tuloksia käytetään Sydänsairaalan julkisissa vastuullisuustyöhön liittyvissä materiaaleissa, kuten vastuullisuusraportissa. Tulokset käsitellään ja raportoidaan anonyymisti eli yksittäistä vastaajaa ei voi tunnistaa vastauksista.

Kyselyyn vastataan nimettömästi, ja vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Vastaamiseen kuluu aikaa n. 10 min. Jokainen vastaus on arvokas, joten lämmin kiitos vastauksistanne.

Kyselyyn voi vastata 13.1.2025 saakka.

Kyselyn toteutuksesta vastaa Kierivä Oy. Lisätietoa CSRD eli kestävyysraportoinnista (linkki Kierivän verkkosivulle)

Vaikuttavuusseura ry palkitsi aorttaläppäahtauman TAVI-hoitoon kehitetyn elinkaaripalvelun Vuoden vaikuttavuusteko -kilpailun jaetulla ensimmäisellä palkinnolla.

Vaikuttavuusseura ry:n Vuoden vaikuttavuusteko -palkinnot jaettiin Helsingissä 5. joulukuuta 2024. Kilpailussa palkittiin viisi tekoa.

Palkintoraadin perustelujen mukaan Sydänsairaalan ”vaikuttavuusperusteinen TAVI-elinkaaripalvelu tuo näyttöön perustuen kustannussäästöjä hyvinvointialueille ja mahdollistaa laadun ja terveyshyödyn seuraamisen, sitoen laskutuksen potilaiden terveyshyötyyn. Teko on esimerkki edistyksellisestä tavasta rakentaa riskinjakoa, se on skaalattavissa yli potilasryhmien ja sillä on kansantaloudellinen merkitys”.

Taustalla TAVI-toimenpidehoidon saatavuushaasteet

Aorttaläpän ahtauma eli aorttastenoosi on suomalaisten yleisin sydänläppäsairaus. Erikoissairaanhoidossa joka toinen läppäsairauden tutkimus- ja hoitotoimenpide tehdään aorttastenoosin vuoksi. Ilman toimenpidehoitoa vaikean aorttaläppäahtauman ennuste on erittäin huono.

Väestön ikääntyessä potilaiden määrä tulee kasvamaan tuntuvasti. Läppäahtauma huonontaa potilaan toimintakykyä ja elämänlaatua sekä vaikuttaa heikentävästi moneen muuhun samanaikaiseen sairauteen. Aorttaläpän ahtautumista ei ole pystytty estämään tai hidastamaan lääkehoidon keinoin.

Aorttaläppäahtauman yleinen hoito on ahtautuneen läpän korvaaminen uudella tekoläpällä joko avosydänleikkauksessa tai katetritekniikkaan perustuvalla TAVI-toimenpiteellä (Transcatheter Aortic Valve Implantation). Vuodesta 2016 alkaen TAVI on ollut Suomessa avosydänkirurgiaa yleisempi aorttaläppäahtauman hoitomuoto. TAVI-toimenpide hoitopäivineen maksaa noin 25 000 euroa. Kustannuksista vastaavat hyvinvointialueet.

– Sydänsairaalan palvelumallissa aorttatekoläppä laskutetaan läpän elinkaareen sidottuna kuukausimaksuna, joka jatkuu vain niin kauan, kun tekoläppä tuottaa potilaalle terveyshyötyä. Palvelu sisältää myös määräaikaisen takuun, jonka aikana korjaus- tai uusintatoimenpiteistä ei laskuteta hyvinvointialuetta, kertoo toimitusjohtaja Pasi Lehto Sydänsairaalasta.

– Innovatiivinen palvelumalli luo sairaalalle kannusteen entistä parempaan potilashoitoon ja mahdollisimman pitkäaikaiseen terveyshyötyyn. Elinkaaripalvelu sisältää ensimmäistä kertaa potilaan kokeman muutoksen elämänlaadussa yhtenä laskutusperusteena. Arvioimme potilaan elämänlaatua kokonaisuutena eikä ainoastaan sydänoireita lievittävänä vaikuttavuutena, toteaa palkinnon vastaanottanut Sydänsairaalan lääketieteellinen johtaja Markku Eskola.

Elinkaaripalvelu otettiin käyttöön Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueilla lokakuussa 2024. TAVI-elinkaaripalvelu tuo jo yhden hoitomuodon osalta merkittävän kustannussäästön hyvinvointialueille. Vuoden 2025 aikana saatava 3 miljoonan euron säästö ja 2020-luvun loppuun mennessä syntyvä 6,3 miljoonan euron säästö on otettu kiitellen vastaan hyvinvointialueilla.

Lisätietoa

Markku Eskola, lääketieteellinen johtaja, ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 494 0512, markku.eskola@sydansairaala.fi
Pasi Lehto, toimitusjohtaja, johtava ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, pasi.lehto@sydansairaala.fi

Linkki: Vaikuttavuusseura ry:n tiedote: Vuoden vaikuttavuusteot 2024

Suomessa potilaalla on oikeus valita hoitopaikkansa, kun hän tarvitsee kiireetöntä erikoisairaanhoitoa. Eri sairaaloiden laadun vertailuun on saatavilla vain rajatusti tietoa ja on epäselvää, kuinka potilaat tulevat tietoisiksi hoitopaikan valinnan mahdollisuudesta.

Diplomi-insinööri Anssi Tölön opinnäytetyön (Master of Business Administration, Health Business Management, Metropolia Ammattikorkeakoulu) tarkoituksena oli selvittää, miten ja mistä potilaat saavat tietoa hoitopaikan valinnasta. Tavoitteena oli tunnistaa tekijät, jotka vaikuttavat potilaan päätöksentekoon hoitopaikan valinnassa ja tuoda esiin hyötyjä, joita potilaat kokevat vapaaseen valintaan liittyvän.

Tutkimus noudatti poikkileikkaustutkimuksen menetelmää, ja aineisto kerättiin verkkokyselyllä. Vastaajina olivat potilaita, jotka olivat valinneet hoitopaikakseen Pirkanmaan hyvinvointialueen, ja jotka olivat tulleet hoidetuksi Tays Sydänsairaalassa.

Tutkimuksen tulokset korostavat terveydenhuollon ammattilaisten merkittävää roolia potilaiden oikeuksista tiedottamisessa. Lähes 60 % vastaajista sai tietoa potilaan valinnanvapaudesta terveydenhuollon henkilöstöltä. Kuitenkin vain 60,6 % vastaajista koki, että terveydenhuollon henkilöstö antoi sekä tietoa että tukea hoitopaikan valinnassa.

Johtopäätösten mukaan valinnanvapaus on erittäin arvostettu ja sen koetaan parantavan hoitoon pääsyä, hoidon laatua ja potilaskokemusta, mutta asiasta viestimiseen tarvitaan johdonmukaisempia ja tehokkaampia tiedonjakokäytäntöjä.

Lue lisää opinnäytetyöstä (huom. tutkimus on tehty englanniksi ja tiivistelmä on suomeksi)

Aorttaläpän ahtaumaan sairastuneiden sydänpotilaiden toimenpidehoito on kallista, mutta vakavan sairauden takia välttämätöntä. Sydänsairaalan kehittämä elinkaaripalvelu tuo erikoissairaanhoitoon kustannussäästöjä Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Kanta-Hämeessä. Uusi laskutusperuste on potilaan elämänlaatu.

Aorttaläpän ahtauma eli aorttastenoosi on suomalaisten yleisin sydänläppäsairaus, jonka ennuste on huono. Erikoissairaanhoidossa joka toinen läppäsairauden tutkimus- ja hoitotoimenpide tehdään aorttastenoosin vuoksi. Sairauden yleinen hoito on ahtautuneen läpän korvaaminen tekoläpällä, jolloin sairaalassa tehtävä TAVI-toimenpide (Transcatheter Aortic Valve Implantation) hoitopäivineen maksaa noin 25 000 euroa. Kustannuksista vastaavat hyvinvointialueet. Sydänsairaalassa hoidetaan TAVI-toimenpiteellä noin 300 potilasta vuosittain.

– Aorttatekoläppä laskutetaan läpän elinkaareen sidottuna kuukausimaksuna, joka jatkuu vain niin kauan, kun tekoläppä tuottaa potilaalle terveyshyötyä. Palvelu sisältää myös määräaikaisen takuun, jonka aikana korjaus- tai uusintatoimenpiteistä ei laskuteta hyvinvointialuetta, kertoo toimitusjohtaja Pasi Lehto Sydänsairaalasta.

Mikäli potilas kokee elämänlaatunsa vuoden kuluttua TAVI-hoidosta paljon paremmaksi kuin ennen toimenpidettä, Sydänsairaala saa hyvinvointialueelta kannustimen. Vastaavasti Sydänsairaala maksaa sanktion hyvinvointialueelle, jos potilaan elämänlaatu on syystä riippumatta paljon huonompi kuin ennen hoitoa.

– Uusi elinkaaripalvelu sisältää ensimmäistä kertaa potilaan kokeman muutoksen elämänlaadussa yhtenä laskutusperusteena. Arvioimme potilaan elämänlaatua kokonaisuutena eikä ainoastaan sydänoireita lievittävänä vaikuttavuutena. Elämänlaatua mitataan potilaskyselyllä, joka perustuu yleiseen terveydentilaan liittyvään 15D-elämänlaatukyselyyn, toteaa Sydänsairaalan lääketieteellinen johtaja Markku Eskola.

Perinteisesti erikoissairaanhoidon laskutus perustuu sairauden hoitoon liittyviin suoritteisiin, kuten toimenpide-, hoitopäivä- ja käyntimääriin.

Lisätietoja

Pasi Lehto, toimitusjohtaja, johtava ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, pasi.lehto@sydansairaala.fi
Markku Eskola, lääketieteellinen johtaja, Sydänsairaala, p. 050 494 0512, markku.eskola@sydansairaala.fi

Työntekijän laadukas perehdyttäminen ja ammatillisen kehittymisen tukeminen ovat merkittäviä tekijöitä organisaatioon sitoutumisessa sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta. Yksi vanhimpia kehittämisen keinoja on mentorointi.

Tays Sydänsairaalan sydänosasto 2:n palveluvastaava Tiina Lindemanin YAMK-opinnäytetyön (sosiaali- ja terveysalan uudistava johtaminen -tutkinto, LAB-ammattikorkeakoulu) tarkoituksena oli selvittää Tampereen Sydänsairaalassa mentoreina tai aktoreina toimineilta sairaanhoitajilta mentorointiprosessin nykyiset käytännöt ja kartoittaa kiinnostusta vertaisryhmämentorointia kohtaan.

Opinnäytetyön tulosten mukaan Sydänsairaalan nykyinen mentorointimalli oli koettu toimivaksi ja osallistujat olivat kokeneet hyötyneensä osallistumisestaan. Mentorointi vahvisti aktoreiden ammatillista itsetuntoa ja syvensi osaamista sydänpotilaiden hoitotyöstä. Tulosten perusteella Sydänsairaalan mentorointiprosessin kehittämisen kohteeksi nousi tiedon lisääminen mentoroinnista ja mentorointiprosessista. Opinnäytetyön tulosten mukaan positiivisten kokemusten vuoksi mentoroinnin toivotaan lisääntyvän Sydänsairaalan eri yksiköissä. Opinnäytetyö toteutettiin soveltavana laadullisena tutkimuksena.

Lue lisää opinnäytetyöstä (linkki)

Tays Sydänsairaalan lääkäri Antti Lehtomäen sydän- ja rintaelinkirurgian alaan kuuluva väitöskirja Pleural Infection in Finland tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 27.9.2024 kello 12 Arvo-rakennuksen auditoriossa F115 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Väitöstä on mahdollista seurata etäyhteydellä (linkki)

Lääketieteen lisensiaatti Antti Lehtomäki selvitti väitöstutkimuksessaan keuhkopussin infektion ilmaantuvuuden, kuolleisuuden, etiologian ja hoidon kehitystä Suomessa. Keuhkopussin infektio on vakava sairaus, johon liittyy korkea kuolleisuus. Keuhkopussin infektio aiheuttaa usein myös merkittävää kärsimystä potilaille, pitkiä sairaalahoitojaksoja sekä korkeita terveydenhuollon kustannuksia. Suurin osa keuhkopussin infektioista aiheutuu keuhkokuumeen jälkeisestä komplikaatiosta. Keuhkopussin infektiota on tutkittu Pohjois-Euroopassa vain vähän, eikä siitä ole Suomessa kansallista hoitosuositusta.

Antti Lehtomäki havaitsi tutkimuksessaan, että keuhkopussin infektio on lisääntynyt Suomessa merkittävästi. Väestön ikääntyessä keuhkopussin infektion ilmaantuvuus todennäköisesti jatkaa kasvuaan ja lisää osaltaan terveydenhuollon kuormitusta. Lehtomäen tutkimus antaa lisätietoa sairaudesta, ja auttaa terveydenhuollon ammattilaisia keuhkopussin infektion tunnistamisessa ja potilasta parhaiten auttavan hoidon aloittamisessa ajoissa.

Vastaväittäjänä toimii professori Jarmo Gunn Turun yliopistosta ja kustoksena toimii professori Jari Laurikka Tampereen yliopisto.

Lue lisää Tampereen yliopiston sivuilta (linkki)

Tays Sydänsairaalan kardiologi Olli Kajander on mukana yhteispohjoismaisessa tutkimuksessa, jossa tutkitaan sepelvaltimotaudin pallolaajennushoitoa sydämen vaikean aorttaläpän ahtauman korjaustoimenpiteen yhteydessä. Tutkimuksen tuloksia on juuri julkaissut The New England Journal of Medicine, joka on maailmanlaajuisesti arvostetuin lääketieteen julkaisu.

Tays Sydänsairaalan kardiologi Olli Kajanderin erikoisalaa ovat sepelvaltimotaudin ja aorttaläpän ahtauman kajoavat katetrihoidot. Kardiologian dosentti Kajander toimii myös tutkijana Tampereen yliopistossa. Aorttaläpän ahtauma on erityisesti ikääntyneiden vakava sydänsairaus. Vaikea-asteisen ja oireita aiheuttavan aorttaläpän ahtauman ennuste ilman hoitoa on huono.

– Sairauteen ei ole tehokasta lääkehoitoa. Kardiologin tekemä TAVI-toimenpide on erittäin tehokas hoitomuoto kaikille potilaille ja varsinkin heille, joille ei voi tehdä avosydänleikkausta. TAVI-toimenpiteessä ahtautunut sydämen aorttaläppä voidaan korvata katetriteitse laitettavalla tekoläpällä, Kajander kertoo.

Tähän saakka asiantuntijoille on ollut epäselvää, kannattaako aorttaläpän ahtauman lisäksi sepelvaltimotautia sairastavia potilaita hoitaa sepelvaltimosuonten pallolaajennuksella joko etukäteen tai TAVI-toimenpiteen yhteydessä, mikäli sepelvaltimotauti on havaittu esitutkimuksissa.

Koskettaa tuhansia suomalaisia

Aihe on erittäin ajankohtainen, sillä väestön ikääntyessä TAVI-hoitoon tulevien potilaiden määrä on kasvanut viime vuosina ja monelta potilaalta löytyy tutkimuksissa myös sepelvaltimotauti. Tays Sydänsairaalassa tehdään vuosittain yli 1300 pallolaajennusta ja lähes 300 TAVI-toimenpidettä.

– Sepelvaltimotaudin perinteisiä toimenpidehoitoja ovat sepelvaltimosuonten pallolaajennus tai ohitusleikkaus, mutta varsinkin läppäpotilailla hoitoihin liittyy riskejä. Samalla on huomioitava, että myös aorttaläpän ahtauman hoitamatta jättäminen on vaarallista, Kajander muistuttaa.

Kansainvälisen yhteistyön tulos

Tanskasta johdettu NOTION-3-monikeskustutkimus* käynnistyi Suomen osalta vuonna 2017. Tays Sydänsairaalan lisäksi mukana ovat Helsingin, Turun, Oulun ja Kuopion yliopistollisten sairaaloiden kardiologiset yksiköt. Olli Kajander vastaa tutkimuksesta Suomessa.

Tutkimuksessa vertailtiin satunnaistamisen kautta kahta eri hoitostrategiaa. Toisessa ryhmässä läppäpotilaiden sepelvaltimotautia hoidettiin ensisijaisesti lääkehoidolla ja toisessa ryhmässä läppätoimenpiteen ohella tehtiin tarvittaessa pallolaajennushoito, mikäli sepelvaltimoissa havaittiin verenkiertoon merkittävästi rasituksessa vaikuttava ahtauma.

– Tutkimuksen seuranta-aikana havaitsimme, että sepelvaltimotautia kannattaa hoitaa pallolaajennuksella ennen TAVI-toimenpidettä. Etukäteen pallolaajennetuilla potilailla havaittiin vähemmän merkittäviä haittatapahtumia, kuten sydäninfarkteja, kuolemia ja kiireellisiä uusintatoimenpiteitä, Kajander kertoo.

Edelleen käynnissä oleva NOTION-3 on jo kolmas Kajanderin ja sitä kautta Tays Sydänsairaalan huippututkimus, joka on julkaistu The New England Journal of Medicine’issä vuoden aikana. Laadukkaan tutkimuksen taustalla on potilastyössä toimien ammattilaisten kansainvälinen yhteistyö. Tays Sydänsairaalassa on juuri alkanut potilasrekrytointi uuteen kansainväliseen hankkeeseen, jossa tutkitaan sepelvaltimotaudin hoitoa sydäninfarktipotilailla.

– Kansainvälisten huippututkimusten kautta pysymme tieteen kärjessä ja voimme jatkossakin taata potilaillemme vaikuttavaa hoitoa, toteaa Tays Sydänsairaalan tutkimuspäällikkö, kardiologian professori Jussi Hernesniemi.

Linkki tutkimusjulkaisuun “PCI in Patients Undergoing Transcatheter Aortic-Valve Implantation”

Lisätietoa

Olli Kajander, kardiologian erikoislääkäri, dosentti, Tays Sydänsairaala, p. 03 311 64145, olli.kajander@sydansairaala.fi
Jussi Hernesniemi, tutkimuspäällikkö, kardiologian professori, p. 041 732 2932, jussi.hernesniemi@sydansairaala.fi

*) Pohjoismainen satunnaistettu tutkimus sepelvaltimotaudin pallolaajennushoidosta ennen katetritekniikalla (TAVI) tapahtuvaa aorttaläpän ahtauman hoitoa (Notion-3: Routine revascularization with percutaneous coronary intervention in patients with coronary artery disease undergoing transcatheter aortic valve implantation – the Nordic Aortic Valve Intervention-3 Trial)

EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti eli Holter-tutkimus on yleinen lisätutkimus, kun lääkäri epäilee potilaalla rytmihäiriötä. Hämeenlinnan, Forssan ja Lammin terveysasemilla potilaille on tarjolla vaivattomampi koti-Holter, joka ei vaadi matkustamista terveysasemalle. Uusi palvelu on otettu käyttöön kesäkuussa 2024.

Kun potilaalla epäillään rytmihäiriötä, terveydenhuollossa tehtävien tutkimusten lisäksi tarvitaan usein pitempiaikaista sydänfilmin eli EKG:n seurantaa. Perinteisesti tutkimus aloitetaan Holter-laitteen kiinnittämisellä terveysasemalla, jonne potilas myös palaa laitteen poistamiseen muutamaa päivää myöhemmin.

– Koti-Holter on potilaalle vaivaton ja mukavampi tutkimus kuin perinteinen Holter. Laitteen kiinnittäminen on helppoa kotona ja se onnistuu potilaalta itseltään. Laitteessa ei ole johtoja, eikä sen käyttö estä suihkussa käymistä, kertoo kardiologian palvelujohtaja, ylilääkäri Kai Nyman Hämeenlinnan Sydänsairaalasta.

– Koti-Holterin käyttö ei vaadi potilaalta matkustamista tai sopivan käyntiajan varaamista. Potilailta saadun palautteen perusteella laitteen käyttö on ollut sujuvaa.

Posti kuljettaa ja Sydänsairaala lausuu

Sydänsairaala on kehittänyt koti-Holter-palvelun yhteistyössä laboratoriopalveluja tuottavan Fimlabin kanssa. Fimlab vastaa laitteiden lähettämisestä, vastaanottamisesta ja tietojen purkamisesta. Sydänsairaalalla on tutkimuksen ja potilashoidon lääketieteellinen vastuu.

– Koti-Holter mahdollistaa rytmihäiriötutkimuksen tasapuolisesti ja kätevästi Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asukkaille, kun palvelu tuodaan kotiin Sydänsairaalan ja Fimlabin yhteistyönä, sanoo fysiologian palveluiden kehittämispäällikkö Sari Paukku-Sani Fimlabista.

– Uusi palvelu on myös hyvä esimerkki siitä, miten terveydenhuollon eri toimijat voivat pohtia työnjakoa uudella tavalla ja hyödyntää omia kyvykkyyksiään, kuten Fimlabin logistiikka- ja IT-osaamista, Paukku-Sani jatkaa.

Terveysasemien arkea helpottaa, kun tutkimuslaitteen asentaminen ja tutkimustietojen lähettäminen poistuvat työlistalta. Samalla hoitajien työaikaa vapautuu muuhun potilastyöhön.

Lisätietoja

Kai Nyman, kardiologian palvelujohtaja, Hämeenlinnan ja Riihimäen Sydänsairaalat, p. 041 730 8151, kai.nyman@sydansairaala.fi
Sari Paukku-Sani, fysiologian palvelujen kehittämispäällikkö, Fimlab Laboratoriot Oy, p. 041 732 5178, sari.paukku-sani@fimlab.fi

Suomen Sairaanhoitajat on palkinnut Vuoden työyhteisön 2024 ja jakoi myös viisi erityismainintaa työyhteisöille, joissa sairaanhoitajat voivat hyvin. Tays Sydänsairaalan toimenpideosasto on yksi Hyvä työyhteisö -erityismaininnalla palkituista. Vuoden työyhteisö -kilpailuun osallistui sata työyhteisöä.

Valitsijaraatiin teki vaikutuksen, että toimenpideosastolta tuli kaksi hakemusta: sekä työntekijöiden että esihenkilöiden. Valintaperusteissa mainitaan: ”Sydänsairaalan toimenpideosaston hakemuksesta kautta linjan välittyy positiivinen kiinnostus omaan työhön ja ammatillisuuden suuri arvostus. Se näkyy työyhteisössä muun muassa henkilökunnan osaamisen hyödyntämisessä.” Perusteissa on huomioitu myös hyvä palaute opiskelijaohjauksesta ja kiitettävät potilaspalautteet.

Lue lisää Suomen Sairaanhoitajien tiedotteesta (linkki Sairaanhoitajat.fi-sivuille)

Tays Sydänsairaalassa kardiologiaan erikoistuvan lääkäri Joonas Leivon kardiologian oppialaan kuuluva väitöskirja Use of the 12-Lead Electrocardiogram in Risk Assessment and in Selecting Thrombectomy for ST-Elevation Myocardial Infarction tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 26.4.2024 kello 12 Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Väitöstä on mahdollista seurata etäyhteydellä (linkki)

Lääketieteen lisensiaatti Joonas Leivo selvitti väitöstutkimuksessaan, miten sydänsähkökäyrästä eli EKG:stä nähtäviä muutoksia voi käyttää sydäninfarktipotilaan ennusteen arvioinnissa. Sydänsähkökäyrä eli EKG on rintakipupotilaan rutiinitutkimus, joka on nopeasti saatavilla eri terveydenhuollon yksiköissä. Joonas Leivo havaitsi väitöstutkimuksessaan, että diagnoosivaiheessa otetun EKG:n eri muuttujiin (Q-aalto, T-inversio ja iskemia-aste) perustuvalla luokittelulla STEMI-potilaat voidaan jakaa eri ennusteen mukaisiin ryhmiin. Tutkimus tehtiin TAYS Sydänsairaalassa osana monikansallista tutkimusta, jossa oli mukana 10 732 potilasta. Tutkimus oli yksi suurimmista STEMI-EKG-tutkimuksista, joita koskaan on tehty.

Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Tuomas Kiviniemi Turun yliopistosta ja kustoksena professori Jussi Hernesniemi Tampereen yliopistosta.

Lue lisää Tampereen yliopiston sivuilta (linkki)

Kuva: Tampereen yliopisto / Elina Leivo