EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti eli Holter-tutkimus on yleinen lisätutkimus, kun lääkäri epäilee potilaalla rytmihäiriötä. Hämeenlinnan, Forssan ja Lammin terveysasemilla potilaille on tarjolla vaivattomampi koti-Holter, joka ei vaadi matkustamista terveysasemalle. Uusi palvelu on otettu käyttöön kesäkuussa 2024.

Kun potilaalla epäillään rytmihäiriötä, terveydenhuollossa tehtävien tutkimusten lisäksi tarvitaan usein pitempiaikaista sydänfilmin eli EKG:n seurantaa. Perinteisesti tutkimus aloitetaan Holter-laitteen kiinnittämisellä terveysasemalla, jonne potilas myös palaa laitteen poistamiseen muutamaa päivää myöhemmin.

– Koti-Holter on potilaalle vaivaton ja mukavampi tutkimus kuin perinteinen Holter. Laitteen kiinnittäminen on helppoa kotona ja se onnistuu potilaalta itseltään. Laitteessa ei ole johtoja, eikä sen käyttö estä suihkussa käymistä, kertoo kardiologian palvelujohtaja, ylilääkäri Kai Nyman Hämeenlinnan Sydänsairaalasta.

– Koti-Holterin käyttö ei vaadi potilaalta matkustamista tai sopivan käyntiajan varaamista. Potilailta saadun palautteen perusteella laitteen käyttö on ollut sujuvaa.

Posti kuljettaa ja Sydänsairaala lausuu

Sydänsairaala on kehittänyt koti-Holter-palvelun yhteistyössä laboratoriopalveluja tuottavan Fimlabin kanssa. Fimlab vastaa laitteiden lähettämisestä, vastaanottamisesta ja tietojen purkamisesta. Sydänsairaalalla on tutkimuksen ja potilashoidon lääketieteellinen vastuu.

– Koti-Holter mahdollistaa rytmihäiriötutkimuksen tasapuolisesti ja kätevästi Kanta-Hämeen hyvinvointialueen asukkaille, kun palvelu tuodaan kotiin Sydänsairaalan ja Fimlabin yhteistyönä, sanoo fysiologian palveluiden kehittämispäällikkö Sari Paukku-Sani Fimlabista.

– Uusi palvelu on myös hyvä esimerkki siitä, miten terveydenhuollon eri toimijat voivat pohtia työnjakoa uudella tavalla ja hyödyntää omia kyvykkyyksiään, kuten Fimlabin logistiikka- ja IT-osaamista, Paukku-Sani jatkaa.

Terveysasemien arkea helpottaa, kun tutkimuslaitteen asentaminen ja tutkimustietojen lähettäminen poistuvat työlistalta. Samalla hoitajien työaikaa vapautuu muuhun potilastyöhön.

Lisätietoja

Kai Nyman, kardiologian palvelujohtaja, Hämeenlinnan ja Riihimäen Sydänsairaalat, p. 041 730 8151, kai.nyman@sydansairaala.fi
Sari Paukku-Sani, fysiologian palvelujen kehittämispäällikkö, Fimlab Laboratoriot Oy, p. 041 732 5178, sari.paukku-sani@fimlab.fi

Suomen Sairaanhoitajat on palkinnut Vuoden työyhteisön 2024 ja jakoi myös viisi erityismainintaa työyhteisöille, joissa sairaanhoitajat voivat hyvin. Tays Sydänsairaalan toimenpideosasto on yksi Hyvä työyhteisö -erityismaininnalla palkituista. Vuoden työyhteisö -kilpailuun osallistui sata työyhteisöä.

Valitsijaraatiin teki vaikutuksen, että toimenpideosastolta tuli kaksi hakemusta: sekä työntekijöiden että esihenkilöiden. Valintaperusteissa mainitaan: ”Sydänsairaalan toimenpideosaston hakemuksesta kautta linjan välittyy positiivinen kiinnostus omaan työhön ja ammatillisuuden suuri arvostus. Se näkyy työyhteisössä muun muassa henkilökunnan osaamisen hyödyntämisessä.” Perusteissa on huomioitu myös hyvä palaute opiskelijaohjauksesta ja kiitettävät potilaspalautteet.

Lue lisää Suomen Sairaanhoitajien tiedotteesta (linkki Sairaanhoitajat.fi-sivuille)

Tays Sydänsairaalassa kardiologiaan erikoistuvan lääkäri Joonas Leivon kardiologian oppialaan kuuluva väitöskirja Use of the 12-Lead Electrocardiogram in Risk Assessment and in Selecting Thrombectomy for ST-Elevation Myocardial Infarction tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 26.4.2024 kello 12 Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Väitöstä on mahdollista seurata etäyhteydellä (linkki)

Lääketieteen lisensiaatti Joonas Leivo selvitti väitöstutkimuksessaan, miten sydänsähkökäyrästä eli EKG:stä nähtäviä muutoksia voi käyttää sydäninfarktipotilaan ennusteen arvioinnissa. Sydänsähkökäyrä eli EKG on rintakipupotilaan rutiinitutkimus, joka on nopeasti saatavilla eri terveydenhuollon yksiköissä. Joonas Leivo havaitsi väitöstutkimuksessaan, että diagnoosivaiheessa otetun EKG:n eri muuttujiin (Q-aalto, T-inversio ja iskemia-aste) perustuvalla luokittelulla STEMI-potilaat voidaan jakaa eri ennusteen mukaisiin ryhmiin. Tutkimus tehtiin TAYS Sydänsairaalassa osana monikansallista tutkimusta, jossa oli mukana 10 732 potilasta. Tutkimus oli yksi suurimmista STEMI-EKG-tutkimuksista, joita koskaan on tehty.

Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Tuomas Kiviniemi Turun yliopistosta ja kustoksena professori Jussi Hernesniemi Tampereen yliopistosta.

Lue lisää Tampereen yliopiston sivuilta (linkki)

Kuva: Tampereen yliopisto / Elina Leivo

Sairaaloiden tuottama jätemäärä ja ilmastokuorma on huomattava. Esimerkiksi päivittäin useita kertoja toistuvan sepelvaltimoiden varjoainekuvauksen ilmastokuorma vastaa 49 kilometrin ajoa polttomoottoriautolla. Sydänsairaalan hiilijalanjälki on laskettu ensimmäisen kerran, ja tavoitteet sen pienentämiseksi ovat korkealla.

Vuonna 2023 Tays Sydänsairaalassa toteutettiin laaja ympäristövastuullisuuden kehittämiskohteiden arviointi. Esimerkiksi sairaalan toiminnassa syntyvä jätemäärä mitattiin. Myös Sydänsairaalan kaikkien yksiköiden vuodessa tuottama suora ja välillinen ilmastokuorma laskettiin ensimmäisen kerran. Sydänsairaalan hiilidioksipäästö 670 tCO₂e vastaa noin 65 suomalaisen vuosittain tuottamaa ilmastokuormaa.

– Terveyspalveluiden kokonaisilmastokuorma on huomattava. Sydänsairaalassa suurin ilmastokuorma aiheutuu hankituista ja kuljetetuista tavaroista ja palveluista sekä syntyneestä jätteestä. Hävikin määrää on vähennettävä, kierrätystä on tehostettava entisestään ja hankinnoissa on haettava ekologisempia ratkaisuja, toteaa toimitusjohtaja Pasi Lehto Sydänsairaalasta.

– Perustehtävämme on sydänpotilaiden hyvä hoito, mutta toiminnallamme on monia vaikutuksia ympäröivään yhteiskuntaan ja ilmastoon. Ekologinen vastuullisuus vaatii meiltäkin lisätyötä.

Tavoitteena hiilineutraalius

Vuonna 2023 Sydänsairaalan hiilijalanjälki laskettiin ensimmäisen kerran hiilijalanjälkilaskurilla, joka pohjautuu maailmanlaajuisesti käytettyyn GHG (Green House Gas Protocol) -standardiin ja sisältää laskentaan tarvittavat päästökertoimet.

– Vuonna 2024 tavoitteenamme on tehdä ympäristösuunnitelma Sydänsairaalan tukipalveluihin, kuten hankintoihin liittyen. Tavoitteenamme on myös todentaa positiivinen hiilikädenjälki vähintään yhdestä Sydänsairaalan tuottamasta etähoitopalvelusta, esimerkiksi sydämentahdistimien etäseurannasta, varatoimitusjohtaja Aki Haukilahti toteaa.

Vuoteen 2030 mennessä Sydänsairaalan tavoite on olla hiilineutraali oman toiminnan ja välillisten päästöjen osalta. Toiminnassa pyritään vähentämään epäsuoraa ilmastokuormaa mm. hankittavien tavaroiden ja palvelujen hiilijalanjälkeä pienentämällä. Sydänsairaalan vuoden 2023 vastuullisuusraportissa ekologinen vastuullisuus on huomioitu aiempaa kattavammin.

Lisätietoja

Pasi Lehto, toimitusjohtaja ja johtava ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, pasi.lehto@sydansairaala.fi
Aki Haukilahti, varatoimitusjohtaja, Sydänsairaala, p. 050 526 5466, aki.haukilahti@sydansairaala.fi

Sydänsairaalan vastuullisuusraportti vuodelta 2023 on julkaistu. Raportissa esitellään keskeiset vastuullisuuden osa-alueet ja miten olemme onnistuneet toteuttamaan strategiamme tavoitteita sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristövastuun osalta vuoden 2023 aikana.

Tutustu vastuullisuusraporttiin

Sydänsairaala haluaa lisätä sepelvaltimotaudin hoidon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä julkaisemalla verkkosivuillaan tietoja sydänpotilaiden hoidosta Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueilla. Vaikuttavuustiedot päivitetään verkkosivuille neljä kertaa vuodessa.

Sydänsairaalassa käytetään kansainvälistä COMET-luokittelua, joka arvioi hoidon vaikuttavuutta viidessä yläkategoriassa: toimintakyky ja elämänlaatu, kliiniset tulosmittarit, resurssien käyttö, haittatapahtumat ja kokonaiskuolleisuus.

– Käytössä olevat mittarit antavat kokonaisvaltaisen kuvan sepelvaltimotaudin hoidon onnistumisesta. Verkkosivuilla julkaistavat tiedot perustuvat Sydänsairaalan omaan sydäntietoaltaaseen, johon on integroitu mm. Sydänsairaalassa kehitetty OmaSydän-etähoitopalvelu ja potilastietojärjestelmät. Näin saamme reaaliaikaisen tilannekuvan sepelvaltimotautipotilaiden hoidon vaikuttavuudesta kolmella omistajahyvinvointialueellamme, kertoo lääketieteellinen johtaja Markku Eskola Sydänsairaalasta.

Sepelvaltimotauti on suomalaisten yleisin kuolinsyy. Taudin hoitoa koskevien tietojen järjestelmällinen kerääminen vakioidulla tavalla auttaa tunnistamaan kliinisessä työssä tapahtuvia vaihteluita ja niiden vaikutuksia potilashoitoon. Sydänsairaalassa hoidon tilannekuva mahdollistaa myös hyvinvointialueiden vertaisarvioinnin.

– Julkisesti ja avoimesti jaettavat tiedot antavat potilaille, heidän läheisilleen ja terveydenhuollon ammattilaisille mahdollisuuden seurata sepelvaltimotaudin hoidon vaikuttavuutta. Haluamme kannustaa potilaita hakeutumaan ja sitoutumaan hoitoon, Eskola toteaa.

Sepelvaltimotaudin hoidon vaikuttavuus Sydänsairaalassa (linkki)

Lisätietoja

Markku Eskola, lääketieteellinen johtaja, ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 494 0512, markku.eskola@sydansairaala.fi

Potilaiden ammattimainen kuntoutus on tärkeä osa potilashoitoa Sydänsairaalassa. Kuntoutuspalvelujen määrä on lisääntynyt viime vuosina ja samalla kuntoutuksen asiantuntijoiden johtamisen merkitys on korostunut. Sydänsairaalassa tarjotaan kuntoutuspalveluja kaikissa yksiköissä. Kuntoutuspalveluilla tarkoitetaan tässä työssä fysioterapia- ja kuntoutusohjauspalveluja.

Tays Sydänsairaalan kuntoutusyksikön palveluvastaava Heidi Mahrbergin YAMK-opinnäytetyön (sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen ylempi tutkinto-ohjelma) tavoitteena oli selvittää sekä Sydänsairaalan kuntoutushenkilöstön näkemyksiä johtamisen onnistumisesta ja kehittämistarpeista että johtamisen kehitystarpeita yhdenvertaisempien kuntoutuspalveluiden varmistamiseksi.

Opinnäytetyön tutkimustulosten mukaan Sydänsairaalan kuntoutushenkilöstön lähijohtamisessa onnistutaan erityisesti vastuun antamisessa, rehellisyydessä ja itseohjautuvuuden tukemisessa. Konsernitasolla johtamisessa onnistutaan erityisesti positiivisen organisaatiokulttuurin luomisessa ja organisaation arvopohjasta viestimisessä. Kuntoutushenkilöstö kertoo johtamisessa merkityksellisimmäksi oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden. Johtamisen kehitystarpeet yhdenvertaisempien kuntoutuspalveluiden toteutumiseksi liittyvät kuntoutushenkilöstön mielestä resurssien varmistamiseen, yhdenvertaisiin toimintatapoihin, onnistuneeseen viestintään ja vuorovaikutukseen, johtajuuden vahvistamiseen ja esihenkilön läsnäoloon. Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena.

Lue lisää opinnäytetyöstä Tampereen ammattikorkeakoulun sivuilta (linkki)

Nokian terveysasema saa asiantuntijatueksi Tays Sydänsairaalan lähikardiologin 13.12.2023 alkaen. Kun lähikardiologi tekee sydämen perustutkimukset terveysaseman vastaanotolla, potilas välttyy matkustamiselta sairaalaan Tampereelle.

Tays Sydänsairaalan vastaava lähikardiologipalvelu on käytössä jo ennestään Pirkkalan, Sastamalan ja Ylöjärven terveysasemilla. Nokia tulee mukaan uutena alueena.

– Sydänsairaalan lähikardiologit pitävät vastaanottoa kullakin terveysasemalla 1–4 päivänä kuukaudessa. Potilaat ohjautuvat lähikardiologin arvioon terveysaseman yleislääkärin lähetteellä. Vastaanotolla tutkitaan ja hoidetaan laajasti yleisimpiä sydänsairauksia. Lisäksi lähikardiologi antaa konsultaatio- ja koulutusapua perusterveydenhuollon lääkäreille, kertoo kardiologian avohoidon toimintojohtaja Tero Penttilä Tays Sydänsairaalasta.

–Potilaiden kannalta on hyvä, että voimme tarjota hyvinvointialueella laadukasta hoitoa, josta vastaavat tiiviissä yhteistyössä oman alueen erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto. Sydänsairaalan ja terveysasemien yhteistyön kehittäminen palvelee molempia osapuolia.

Lisätietoja

Tero Penttilä, kardiologian toimintojohtaja, osastonylilääkäri, p. 041 732 1103, tero.penttila@sydansairaala.fi

Vaikuttavuusseura ry palkitsi sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden OmaSydän-etähoitopalvelun Vuoden vaikuttavuustekona. Raati kiitti Sydänsairaalan kehittämää palvelua kansanterveydellisesti ja kansantaloudellisesti merkittäväksi sekä vahvaan vaikuttavuusnäyttöön perustuvaksi teoksi.

Vaikuttavuusseura ry:n Vuoden vaikuttavuusteko -palkinnot jaettiin Helsingissä 12. joulukuuta 2023. Vuoden vaikuttavuusteot jakautuivat kolmeen kategoriaan, joista Sydänsairaala palkittiin Palvelut-kategoriassa.

Palkinnon perustelujen mukaan Sydänsairaalan ”teko hidastaa systemaattisesti sepelvaltimotaudin etenemistä hyödyntäen modernia digitaalista teknologiaa mobiilisovelluksen avulla etähoidon muodossa – tavoitteena valtimosairauden riskitekijöiden kokonaisvaltainen hoito. Teko on kansanterveydellisesti sekä kansantaloudellisesti merkittävä, vahvaan vaikuttavuusnäyttöön perustuva ja kansallisesti skaalattavissa oleva, mikä osaltaan helpottaa henkilöstöpulan painetta ja parantaa järjestelmän integraatiota.”

Taustalla sepelvaltimotaudin riskitekijöiden huonosti toteutuva hoito

Sepelvaltimotauti on suomalaisten yleisin kuolinsyy: tautiin kuolee vuosittain noin 10 000 suomalaista. Potilaat sitoutuvat elinikäisen sairauden hoitoon heikosti ja heidän on haastavaa tehdä pysyviä elintapamuutoksia.

– Sepelvaltimotaudin sekundaaripreventio ja sydänkuntoutus toteutuvat Euroopassa pääosin huonosti eikä Suomi ole poikkeus. Huonolla tasolla oleva riskitekijöiden hoito lisää uusintainfarkteja, sairaalahoidon tarvetta, kuolleisuutta ja terveydenhuollon kustannuksia, jotka olisivat osittain vältettävissä panostamalla sairauden etenemisen ehkäisyyn. OmaSydän-etähoitopalvelun ja -mobiilisovelluksen kehitystyö pohjautuu Sydänsairaalassa tehtyyn pilottiin, jossa osoitettiin sekä toimintamallin toimivuus että sen vaikuttavuus, kertoo palkinnon vastaanottanut Sydänsairaalan lääketieteellinen johtaja Markku Eskola.

OmaSydän-palvelu on käytössä Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Kanta-Hämeessä. OmaSydämen avulla potilaat osallistuvat Sydänsairaalan suunnittelemaan 12 kuukauden etähoito-ohjelmaan, joka on kansallisten hoitosuositusten mukainen. Tällä hetkellä lähes 70 % kaikista sepelvaltimotautidiagnoosin saaneista Sydänsairaalan potilasta ottaa OmaSydän-mobiilisovelluksen käyttöön ja sitoutuu etähoitoon.

– Etähoitopalvelun hoitotapahtumat, kuten lääkärin tai sairaanhoitajan antama etähoito ja -kontrollit kirjataan normaaliin tapaan hyvinvointialueen potilastietojärjestelmään. OmaSydämen käyttö korvaa ensidiagnoosin ja sydäninfarktin jälkeiset kolmen kuukauden ja vuoden kontrollikäynnit sote-keskuksessa, Eskola jatkaa.

– OmaSydämen käyttöönotto vastaa myös osaltaan sote-uudistuksen tavoitteisiin perus- ja erityistason palvelujen yhteentoimivuudesta, sähköisten palvelujen käytön lisäämisestä ja paremmasta saavutettavuudesta. Digitaalisena palveluna se on yhdenvertaisesti käytettävissä potilaan asuinpaikasta riippumatta, toteaa Sydänsairaalan toimitusjohtaja Pasi Lehto.

Lisätietoa

Markku Eskola, lääketieteellinen johtaja, ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 494 0512, markku.eskola@sydansairaala.fi
Pasi Lehto, toimitusjohtaja, johtava ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, pasi.lehto@sydansairaala.fi

Vaikuttavuusseura ry:n tiedote: Vuoden vaikuttavuusteot 2023

Sydänsairaala läpäisi kiitettävin tuloksin uudelleensertifioinnin, jossa sairaalalle myönnettiin päivitetyt laatusertifikaatit. Laatusertifiointi kattaa sekä kardiologisten että sydän- ja rintaelinkirurgisten potilaiden tutkimukset, hoidon ja vastaanottopalvelut Sydänsairaalan kaikissa toimipisteissä Pirkanmaalla, Keski-Suomessa ja Kanta-Hämeessä. SFS-EN 15224 -laatustandardi on kehitetty erityisesti terveydenhuollon organisaatioiden toiminnan arvioimiseen.

Vuonna 2020 Sydänsairaala oli ensimmäinen ja on edelleen ainoa erikoissairaanhoidossa toimiva suuri organisaatio, jolle on myönnetty terveydenhuollon SFS-EN 15224 -laatusertifikaatti. Toinen uudelleen myönnetty sertifikaatti perustuu tunnetumpaan ISO 9001 -standardiin, joka kattaa myös tytäryhtiö SK Hankintapalvelut Oy:n tuottamat tukipalvelut. Sertifikaatit ovat voimassa kolme vuotta.

– Laatu ei liity vain yhteen tuottamaamme palveluun, kuten sydänleikkaukseen, vaan siihen sisältyy Sydänsairaalan kyky täyttää laadulle asetetut korkeat vaatimukset koko hoitopolulla ja kaikissa toimintayksiköissä. Sujuva ja laadukas hoitoprosessi lisää potilasturvallisuutta, selkiyttää toimintatapoja ja parantaa työhyvinvointia. Korkeatasoinen hoito on myös vastuullista: se säästää kustannuksia, kun samaa ongelmaa ei tarvitse korjata uudelleen, toteaa Sydänsairaalan toimitusjohtaja Pasi Lehto.

Uudelleensertifioinnissa auditoivana tahona toimineen Labquality Oy:n mukaan Sydänsairaalassa on menty systemaattisesti ja suunnitellusti eteenpäin sekä laadun että sen johtamisen suhteen kuluneen kolmen vuoden aikana.

– Laatu näyttäytyy vahvana ohjenuorana kaikkien ammattiryhmien työssä. Myös sairaalan johto on vahvasti sitoutunut laadun sekä asiakas -ja potilasturvallisuuden varmistamiseen. Toimintaa halutaan aktiivisesti kehittää ja myös auditoinneissa näkyy sitoutuminen sekä aito halu toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Auditointilöydöksiin reagointi on ollut vaikuttavaa ja organisaatiossa on selkeät menettelyt parantamista vaativien asioiden käsittelyyn ja hyödyntämiseen, kertoo Labqualityn johtava auditoija Merja Himanto.

Sertifikaatit ovat osa Sydänsairaalan laadunhallintajärjestelmää.

– Potilaan kokemus Sydänsairaalassa annetun hoidon laadusta on keskeisessä roolissa myös jokapäiväisessä laadunhallinnassamme, kertoo laatupäällikkö Matti Ollila Sydänsairaalasta.

Lisätietoja

Pasi Lehto, toimitusjohtaja ja johtava ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, pasi.lehto@sydansairaala.fi

Tays Sydänsairaalan osastonsihteerit pääsivät muokkaamaan työnkuvansa uusiksi, kun uuden tekniikan myötä lähes 60 000 sanelutekstiä jää purkamatta vuosittain. Puheentunnistusteknologia korvaa yhä useammin lääkärien tekemän sanelun, jonka kirjaaminen potilaskertomukseen on perinteisesti osastonsihteerien työtä. Onnistuneella sihteerien työnkuvien suunnittelulla vapautui aikaa myös hoitotyöhön.

Sairaaloissa yleistynyt puheentunnistusteknologia mahdollistaa lääkäreiden ja muiden asiantuntijoiden puheen dokumentoinnin suoraan potilaskertomukseen.

– Tays Sydänsairaalassa aloitimme puheentunnistusohjelman käytön lokakuussa 2022. Tuossa vaiheessa 40 osastonsihteeriä kirjoitti vielä yli 58 000 sanelua vuodessa, joten sihteerien työnkuvaan oli odotettavissa iso muutos. Tärkein tavoite oli, että voisimme hyödyntää monipuolisesti sihteerien ammattitaitoa, kertoo henkilöstöjohtaja Katja Hautamäki-Lamminen Sydänsairaalasta.

– Osastonsihteereillä on työn kautta laaja osaaminen terveydenhuollosta ja lääketieteen sanastosta. Sydänsairaalan hoitajilla, fysioterapeuteilla ja lääkäreillä oli tiedossa useampia työtehtäviä, joita voisi päivittää sihteerien tehtäväksi ja samalla vapauttaa hoitohenkilökunnan aikaa potilastyöhön.

Sihteerien osaaminen monipuoliseen käyttöön

Osastonsihteeritiimin palveluvastaava Jenni Helenius teki opinnäytetyönä kyselyn sihteerien työnkuviin ja osaamisvahvuuksiin liittyen. Kyselyn vastausprosentti oli korkea (83 %). Kyselyn tavoitteena oli muun muassa selvittää, miten osastonsihteerit suhtautuivat työnkuvien muutokseen, ja vastaajien kokemus muutoksesta oli erittäin hyvä (keskiarvo 8.6 asteikolla 1–10). Tuloksissa korostuivat vahvasti osastonsihteerien asiakaspalvelualttius, IT-taidot, itseohjautuvuus, yhteistyö- ja tiimityötaidot, hyvä paineensietokyky, ongelmanratkaisutaidot ja kehityshalukkuus.

Osastonsihteerien kanssa käytiin kehityskeskustelut työnkuvamuutoksista ja samalla selvitettiin halukkuus ottaa kehitettäväksi ihan uusia työnkuvia.

– Puheentunnistus on vapauttanut työaikaa muuhun kuin kirjoittamiseen, mikä on lisännyt työn mielekkyyttä ja sihteerien osaamisen monipuolista hyödyntämistä. Esimerkiksi vuodeosastoilla ja poliklinikoilla potilaiden jatkokäyntien ja -tutkimusten ajanantoa on lisätty sihteerityöksi. Osastotyössä työtehtävien siirrot ovat olleet pienempiä osuuksia, poliklinikalla suurempia yksittäisiä kokonaisuuksia. Puheentunnistuksen myötä seitsemän sihteerien työpanosta vapautui muihin työtehtäviin. Saneluiden purkaminen on jäänyt suurimmalta osalta pois, mutta sihteerit kirjoittavat vielä pienen määrän pääsääntöisesti lausuntoja, todistuksia ja erilaisia pyyntöjä, toteaa osastonsihteerien palvelupäällikkö Pirjo Kosonen.

Sydänsairaalan iso muutosprojekti on johtanut osastonsihteerien aiempaa korkeampaan työtyytyväisyyteen.

– Suhtautuminen työnkuvien muutokseen on ollut esimerkillistä ja innostunutta koko Tays Sydänsairaalan sihteeritiimillä. Muutoksen myötä osastonsihteerit kokevat, että yhteistyö sairaalan sisällä on syventynyt entisestään ja osastonsihteerit ovat aidosti osa moniammatillisia tiimejä, Kosonen kiittää.

Lisätietoja

Katja Hautamäki-Lamminen, henkilöstöjohtaja, Sydänsairaala, p. 050 351 4854, katja.hautamaki-lamminen@sydansairaala.fi
Pirjo Kosonen, osastonsihteeritiimin palvelupäällikkö, Tays Sydänsairaala, p. 041 731 4189, pirjo.kosonen@sydansairaala.fi

Vuoden 2024 Newsweekin listauksessa Sydänsairaala on parantanut sijoitustaan entisestään aiempiin vuosiin verrattuna ja on nyt listalla Suomen paras.

Newsweekin listaus maailman parhaista erikoissairaaloista perustuu terveydenhuollon asiantuntijoiden tekemiin vertaissuosituksiin. Sydänsairaala nousi listalle ainoana suomalaisena sydänhoitoa tarjoavana sairaalana vuonna 2021 ja sijoitus on parantunut vuosittain.

– Tämä on yksi hieno osoitus erinomaisesta työstä, jota kaikissa yksiköissä teemme. Kiitos menestyksestä kuuluu koko henkilöstöllemme, toteaa toimitusjohtaja Pasi Lehto Sydänsairaalasta.

Yhdysvaltalainen uutislehti Newsweek perustelee vuosittaista sairaalalistaustaan potilaille hyödyllisen, vertailukelpoisen tiedon hajanaisuudella. Sairaaloiden tasoa ja osaamista raportoidaan usein vain eri maiden sisällä. Yksityissairaaloita tai hyvin pieniä sairaaloita ei ole huomioitu listauksessa. “The World’s Best Specialized Hospitals 2024” -listauksessa on eritelty useita erikoisaloja (Cardiology, Endocrinology, Gastroenterology, Oncology, Neurology, Orthopedics, Paediatric & Adolescent Medicine, Cardiac Surgery, Neurosurgery, Pulmonology, Urology, Gynecology).

Lisätietoja

Pasi Lehto, toimitusjohtaja ja johtava ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, pasi.lehto@sydansairaala.fi