Työelämän nopeatempoisuuden ja jatkuvan muutoksen vuoksi organisaatioiden on tärkeää huolehtia henkilöstön osaamisesta, jatkuvasta oppimisesta ja osaamisen päivittämisestä. Digitalisoituvassa yhteiskunnassa tämä tarkoittaa uusien, innovatiivisten ja kustannustehokkaiden ratkaisujen etsimistä. Tays Sydänsairaalan sairaanhoitaja Niina Kivistö-Rahnaston YAMK-opinnäytetyön ”Sairaanhoitajien kokemuksia pelialustan käytöstä osana osaamisen varmistamista” (hyvinvoinnin digitaaliset palvelut ja prosessit, ylempi tutkinto-ohjelma, Hämeen ammattikorkeakoulu) tavoitteena oli mm. tutkia sairaanhoitajien kokemuksia pelialustan hyödyllisyydestä osaamisen mittaamisen ja lisäämisen työvälineenä sekä tuottaa tietoa sairaanhoitajien odotuksista ja asenteista pelipohjaisia oppimisvälineitä kohtaan.

Tulosten mukaan Sydänsairaalassa vallitsee myönteinen ja kannustava ilmapiiri osaamisen kehittämiseen. Nykyaikaisiin ja toimiviin ratkaisuihin ollaan valmiita panostamaan, ja toimintaa kehitetään henkilökuntaa kuunnellen. Digitaalinen Seppo-oppimispeli auttoi tunnistamaan osaamista ja osaamisvajeita. Peli koettiin innostavana tapana uuden oppimiseen, potilascaset vastasivat käytännön hoitotyötä ja pelaaminen koettiin mieluisana oppimismuotona. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmässä yhdistyy laadullinen ja määrällinen tutkimus. Aineisto kerättiin lähettämällä pilottiryhmän jäsenille kyselytutkimus, johon he saivat vastata heti oppimispelin pelattuaan.

Lue lisää opinnäytetyöstä (linkki: Theseus.fi)

Tays Sydänsairaalassa toteutettu tuore tutkimus osoittaa, että sydämen oikean sepelvaltimon (RCA) ahtaumaan liittyy poikkeuksellisen korkea äkkikuoleman riski. Havainto haastaa aiempaa käsitystä siitä, mitkä sepelvaltimoahtaumat ovat vaarallisimpia.

Sepelvaltimotaudin arvioidaan aiheuttavan jopa 80 % sydänperäisistä äkkikuolemista. Sepelvaltimotaudissa valtimoihin kertyy ateroskleroottista plakkia, joka ahtauttaa sepelvaltimoa, heikentää sydänlihaksen verenkiertoa ja voi laukaista hengenvaarallisia rytmihäiriöitä. Perinteisesti vasemman puolen sepelvaltimoiden ahtaumia on pidetty vaarallisimpina niiden laajan suonitusalueen vuoksi, mutta sepelvaltimoiden ahtaumien tarkan sijainnin merkitys äkkikuolemariskille on ollut epäselvä.

Nyt julkaistu suomalainen tutkimus osoittaa, että oikean sepelvaltimon (RCA) ahtaumaan liittyy aiemmin arvioitua suurempi äkkikuoleman riski. Tutkimus perustuu yli 22 000 Tays Sydänsairaalassa varjoainekuvatun potilaan rekisteriaineistoon. Tutkimustulokset on juuri julkaistu toimenpidekardiologian alan arvostetussa kansainvälisessä JACC: Cardiovascular Interventions -julkaisussa.

Uutta tietoa riskinarvioon

Tuloksia tarkasteltaessa huomioitiin sepelvaltimotaudin laajuus, hoitomuoto ja muut äkkikuolemalle altistavat riskitekijät. Tästä huolimatta oikean sepelvaltimon ahtaumaan liittyi muita sepelvaltimoita suurempi riski, mikä oli tutkijoille yllättävä löydös.

– Tulokset viittaavat siihen, että oikean sepelvaltimon ahtauman merkitystä sydänperäiseen äkkikuolemaan on aiemmin aliarvioitu, kertoo tutkimuksen vastuullinen tutkija, kardiologian erikoislääkäri Jani Rankinen Tays Sydänsairaalasta.

Tays Sydänsairaalan potilasaineiston tutkimustulokset myös vahvistavat käsitystä aiemmin tunnetun korkean riskin ahtauman merkityksestä. Vasemman päärungon tai eteen laskevan haaran ahtaumaa on kutsuttu “leskentekijäksi”, koska sen äkillinen tukkeutuminen estää veren pääsyn suureen osaan sydänlihasta. Tutkimuksessa havaittiin, että poikkeustilanteissa toimenpiteellä hoitamatta jääneeseen vasemman päärungon ahtaumaan liittyy korkea äkkikuoleman riski. Tämän vuoksi ahtautunut vasen päärunko pyritään hoitamaan toimenpiteellä (ohitusleikkauksella tai pallolaajennuksella) aina kun se on mahdollista.

Mitä potilaan tulisi tehdä?

– Sepelvaltimoiden tutkiminen on aiheellista, jos rasituksessa ilmenee puristavaa rintakipua tai hengenahdistusta – erityisesti jos oire heikentää rasituksensietoa. Jos varjoainekuvauksessa todetaan sepelvaltimotauti, hoitava kardiologi suunnittelee hoitolinjan yhdessä potilaan kanssa. Mahdollisen toimenpidehoidon lisäksi keskeinen osa hoitoa on lääkehoito, jonka hyvä toteutuminen hidastaa taudin etenemistä ja vähentää sydänperäisen kuoleman riskiä, Rankinen kertoo.

Sepelvaltimotaudin hoidon vaikuttavuus Tays Sydänsairaalassa

Tays Sydänsairaalassa seurataan aktiivisesti hoitosuositusten mukaisen lääkehoidon toteutumista. Keskeinen riskitekijä on kohonnut LDL-kolesteroli, joka vaikuttaa suoraan valtimotaudin syntyyn. Veren LDL-tasoa seurataan järjestelmällisesti kaikilta varjoainekuvauksessa käyneiltä potilailta. Jo kolmen kuukauden kuluttua toimenpiteestä yli puolet potilaista saavuttaa suositusten mukaisen LDL-tason alle 1,4 mmol/l.

– Sepelvaltimotaudissa riskitekijöihin vaikuttaminen on tehokkainta hoitoa ja siksi seuraamme hoidon vaikuttavuutta jatkuvasti. Tavoitteenamme on tarjota jokaiselle potilaalle mahdollisimman hyvät mahdollisuudet onnistua tässä sekä lääkehoidolla että elämäntapamuutoksilla. Näin saamme varmistettua muun muassa äkkikuolemien vähäisen määrän potilaillemme, toteaa kardiologian professori ja tutkimuspäällikkö Jussi Hernesniemi Tays Sydänsairaalasta.

Lisätietoa

Jani Rankinen, kardiologian erikoislääkäri (LT), Tays Sydänsairaala, p. 03 311 611 (vaihde), jani.rankinen@sydansairaala.fi

Jussi Hernesniemi, kardiologian professori, tutkimuspäällikkö, Tays Sydänsairaala, p. 041 732 2932, jussi.hernesniemi@sydansairaala.fi

JACC: Cardiovascular Interventions; Coronary Stenosis Location, Revascularization Strategy, and Sudden Cardiac Death in Chronic and Acute Coronary Syndromes (linkki)

Kanta-Hämeen keskussairaalan toiminta siirtyy vaiheittain uuteen Ahveniston sairaalaan eli Assi-sairaalaan maaliskuussa 2026. Hämeenlinnan Sydänsairaalassa muutto koskee sydänpoliklinikkaa, toimenpidesalia ja seurantayksikköä sekä sydänosasto 3C:tä (entinen sydänosasto 6BK).

Kanta-Hämeen sydänpotilaiden erikoissairaanhoito jatkuu Assissa vastaavilla palveluilla kuin ennenkin.

• Sydänpoliklinikka, toimenpidesali ja seuranta muuttavat Assiin torstaina 12.3.2026, ja toiminta käynnistyy 18.3.2026.
• Sydänpoliklinikka, toimenpidesali ja seuranta sijaitsevat Assissa K-talon 3. kerroksessa.
• Sydänosasto 3C sijaitsee Assissa O-talon 3. kerroksessa, C-siivessä (Sairaalakatu 1–3).

Muuton vuoksi Hämeenlinnan Sydänsairaalan kiireettömässä poliklinikka- ja salitoiminnassa on katkos 12.–17.3.2026. Muuttokatkon aikana kiireelliset, päivystykselliset sydäntoimenpiteet tehdään väliaikaisesti Tays Sydänsairaalassa Tampereella.

Muuton myötä Hämeenlinnan Sydänsairaalan nimeksi vaihtuu Sydänsairaala Assi.

Kuva: Assi-sairaalan mediapankki (linkki omahame.fi)

Sydänsairaalan uusin vastuullisuusraportti on julkaistu. Raportissa esitellään keskeiset vastuullisuuden osa-alueet ja miten olemme onnistuneet toteuttamaan strategisia tavoitteitamme sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristövastuun osalta vuoden 2025 aikana.

Tutustu vastuullisuusraporttiin

Lääketieteen lisensiaatti Matilda Hurskaisen lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja ”Stroke after Acute Coronary Syndrome” tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa Kaupin kampuksen Arvo-rakennuksessa perjantaina 13.2.2026 kello 12.00 alkaen. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä (linkki)

Matilda Hurskainen tutki väitöskirjassaan sepelvaltimotautikohtauksen ja sen jälkeisen aivoverenkiertohäiriön yhteyttä. Aivoverenkiertohäiriö (AVH) on tunnettu akuutin sepelvaltimotautikohtauksen jälkeinen komplikaatio, johon liittyy merkittävä neurologisen vammautumisen, heikentyneen elämänlaadun ja kuolleisuuden riski. Tässä tutkimuksessa AVH:n määritelmä sisältää aivoinfarktin ja aivoverenvuodon. Varsinkin aivoinfarktin ilmaantuvuus on arvioitu erityisen korkeaksi pian sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen ja se säilyy koholla pitkäkestoisesti, jopa vuosia.

Tulokset osoittivat, että aivoverenkiertohäiriön riski on suurimmillaan ensimmäisen kuukauden aikana sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen. Korkeaa riskiä ennustivat aiemmin sairastettu aivoverenkiertohäiriö, sydämen vajaatoiminta, sepelvaltimotaudin vaikeusaste sekä sydämen eteisten ja vasemman kammion sairastavuutta kuvaavat sydänfilmimuuttujat. Tutkimuksen löydökset auttavat tunnistamaan potilaita, jotka voisivat jatkossa hyötyä tehostetusta seurannasta sekä kohdennetusta ennaltaehkäisystä. Näin voidaan parantaa hoitoa ja vähentää sepelvaltimotautikohtauksen jälkeisiä vakavia komplikaatioita.

Vastaväittäjänä toimii neurologian professori Jukka Putaala Helsingin yliopistosta ja kustoksena kardiologian professori Jussi Hernesniemi Tampereen yliopistosta.

Lue lisää tutkimuksesta Tampereen yliopiston sivuilta (linkki)

Keski-Suomen hyvinvointialue yhtenäistää sydänpotilaiden hoitoa terveysasemilla. Sydänsairaala Novan erikoislääkäri vastaanottaa potilaita osassa Keski-Suomen terveysasemia tammikuusta 2026 alkaen. Terveysaseman kardiologivastaanotto maksaa potilaalle saman verran kuin poliklinikkakäynti Sairaala Novassa, mutta potilas välttyy matkustamiselta sairaalaan.

Keski-Suomen hyvinvointialue on sopinut sydänpotilaiden avohoidon yhtenäisistä käytännöistä yhdessä erikoissairaanhoidosta vastaavan Sydänsairaala Novan kanssa. Potilaat ohjautuvat kardiologin vastaanotolle terveysaseman yleislääkärin lähetteellä.

Sydänsairaalan kardiologi eli sydänhoidon erikoislääkäri aloittaa vastaanotot Viitasaaren, Saarijärven, Keuruun, Laukaan ja Joutsan terveysasemilla 1.1.2026 alkaen. Jyväskylä ja Äänekoski ovat vuorossa 1.3.2026 alkaen. Jämsässä on jo käytössä vastaava lähikardiologipalvelu.

– Sydänsairaalan kardiologit pitävät vastaanottoa kullakin terveysasemalla 1–2 päivänä kuukaudessa. Kardiologit tutkivat ja hoitavat laajasti yleisimpiä sydänsairauksia. Kardiologin vastaanotto tuodaan lähelle asukkaita ilman, että täytyy matkustaa Sairaala Novaan saman tutkimuksen takia, kertoo kardiologian ylilääkäri, palvelujohtaja Kai Nyman Sydänsairaala Novasta.

Jos potilaan on muutettava sovittua lähikardiologiaikaa terveysasemalla, jatkossa yhteyttä on otettava terveysaseman sijaan Sydänsairaala Novan kardiologian avohoitopalveluiden numeroon 014 269 5425 (maanantaista torstaihin kello 8–13 ja perjantaisin kello 8–12).

Lisätietoja

Kai Nyman, palvelujohtaja, kardiologian ylilääkäri, p. 041 730 8151, kai.nyman@sydansairaala.fi

Keski-Suomen hyvinvointialueen tiedote 11.12.2025: Keski-Suomen hyvinvointialue yhtenäistää sydänpotilaiden hoitokäytännöt terveysasemilla

Kardiologian erikoislääkäri Teemu Kiljanderin sisätautien ja kardiologian alaan kuuluva väitöskirja ”Bicuspid aortic valve and associated risk factors for acute aortic events, a four-dimensional flow magnetic resonance imaging study” tarkastetaan julkisesti Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella perjantaina 19.12.2025 kello 12.00 alkaen.

Lääketieteen lisensiaatti Teemu Kiljander on tutkinut virtausolosuhteita kaksiliuskaisen aorttaläpän omaavien potilaiden nousevassa aortassa. Kaksiliuskainen aorttaläppä on yleisin synnynnäinen sydänvika, sen ilmaantuvuus väestössä on noin 1–2 %. Näillä potilailla aortan laajentumisen ja repeämän riski on muuta väestöä suurempi.

Nousevan aortan dissekaatio on äkillinen hätätilanne, johon liittyy hoidettunakin merkittävä kuolleisuus. Dissekaatiota lähestulkoon aina edeltää aortan laajentuminen. Potilaita, joiden nouseva aortta on todettu laajentuneeksi, tulee seurata terveydenhuollossa läpi elämän. Seurannan ensisijainen tarkoitus on ennaltaehkäisevän aorttakirugian oikea ajoitus. Osalla potilaista dissekaatio kuitenkin tapahtuu, ennen kuin nykyiset leikkauskriteerit täyttyvät.

Teemu Kiljanderin tutkimuksessa potilaiden kuvantamiseen käytettiin uudentyyppistä neliulotteista eli 4D-virtausmagneettikuvausta. Tutkimuksen perimmäinen tarkoitus oli pyrkiä selvittämään aortan repeämän riskitekijöitä uudesta lähestymiskulmasta. Tutkimus on osa professori Marja Hedmanin vetämää DilAo -projektia, jossa pyritään selvittämään aortan laajentumista ja repeämistä ennustavia tekijöitä.

Vastaväittäjänä toimii professori Tiina Ojala Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Marja Hedman Itä-Suomen yliopistosta.

Lue lisää tutkimuksesta Itä-Suomen yliopiston sivuilta (linkki)

Sydänsairaalan tytäryhtiö SK Hankintapalvelut Oy:lle on myönnetty sertifikaatti varmentamaan, että Sydänsairaalassa käytössä oleva ympäristöjärjestelmä täyttää kansainvälisen standardin vaatimukset.

Marraskuussa 2025 myönnetty ISO 14001:2015 -sertifikaatti kattaa kaikki Tays Sydänsairaalan kliinisten palveluprosessien tukipalvelut eli välinehuolto-, materiaali- ja logistiikkapalvelut sekä majoitus-, ateria- ja sairaalahuoltopalvelut.

– Ympäristövastuun parissa tekemämme työ on osa Sydänsairaalan laadun ja vastuullisuuden kehittämistä. Tällä hetkellä ympäristöjärjestelmä kattaa SK Hankintapalvelut Oy:n toiminnan Tampereella, mutta sen vaikutukset näkyvät koko Sydänsairaalassa. Jatkossa ympäristöjärjestelmä tulee kattamaan myös Sydänsairaala Novan ja Hämeenlinnan Sydänsairaalan, kertoo kehityspäällikkö Janne Björkengren SK Hankintapalveluista.

Ympäristöjärjestelmä auttaa Sydänsairaalaa hallitsemaan, kehittämään ja seuraamaan sairaalan toiminnan tuottamia ympäristövaikutuksia.

– Olemme toteuttaneet useita käytännön ratkaisuja muun muassa energiatehokkuuden, hävikin hallinnan, jätteiden lajittelun ja kierrätyksen sekä digitaalisten palveluiden saralla. Sertifioitu järjestelmä auttaa systemaattisesti vähentämään toiminnasta aiheutuvaa ilmastokuormaa ja parantaa toimintamme ympäristövastuullisuutta, toteaa Sydänsairaalan varatoimitusjohtaja Aki Haukilahti.

Sertifikaatin on auditoinnin perusteella myöntänyt Aurevia Oy (nyk. Labquality Oy), joka vastaa myös Sydänsairaalan laadunhallintajärjestelmälle myönnettyjen ISO 9001- ja EN 15224 -standardien auditoinneista. Ympäristöjärjestelmää ja sen vaikuttavuutta arvioidaan auditoinneilla vuosittain. Sertifikaatti on voimassa kolme vuotta.

Lisätietoja

Janne Björkengren, kehityspäällikkö, SK Hankintapalvelut, p. 050 327 2440, janne.bjorkengren@sydansairaala.fi

Aki Haukilahti, Sydänsairaalan varatoimitusjohtaja ja SK Hankintapalvelut Oy:n toimitusjohtaja, p. 050 526 5466, aki.haukilahti@sydansairaala.fi

Verisuonikirurgian erikoislääkäri Matti Hokkasen sydän- ja rintaelinkirurgiaan alaan kuuluva väitöskirja ”Coronary Artery Bypass Grafting and Health-related Quality of Life” tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa Kaupin kampuksen Arvo-rakennuksessa perjantaina 12.12.2025 kello 13.00 alkaen. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä (linkki)

Lääketieteen lisensiaatti Matti Hokkanen on tutkinut sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen pitkäaikaisvaikutuksia potilaiden elämänlaatuun. Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä kansanterveysongelmista myös kansainvälisesti.

Ohitusleikkaus on vakiintunut hoitomuoto, kun sepelvaltimot ovat laaja-alaisesti ahtautuneet, mutta leikkauksen pitkän aikavälin vaikutuksista elämänlaatuun on ollut niukasti tutkimusnäyttöä. Matti Hokkasen tutkimuksen tulokset osoittavat, että suurin osa potilaista kokee merkittävää elämänlaadun parantumista vielä 12 vuotta leikkauksen jälkeen, vaikka elämänlaatu laskee jonkin verran ajan myötä.

Tutkimus tuo uutta tietoa siitä, miten ikä, ylipaino, diabetes ja leikkauksen jälkeiset komplikaatiot vaikuttavat elämänlaadun säilymiseen vuosien kuluessa. Tutkimuksessa seurattiin 508 potilasta, joille tehtiin suunniteltu tai kiireellinen sepelvaltimoiden ohitusleikkaus Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa (nyk. Tays Sydänsairaala) vuosina 1999–2000. Terveyteen liittyvää elämänlaatua mitattiin ennen leikkausta, vuoden kuluttua ja 12 vuoden jälkeen.

Potilaiden elämänlaatu parani merkittävästi ensimmäisen vuoden aikana leikkauksesta ja pysyi kohentuneena vielä 12 vuoden kuluttua verrattuna leikkausta edeltävään tilanteeseen. Nuoremmilla potilailla hyödyt säilyivät parhaiten, kun taas iäkkäämpien potilaiden elämänlaatu laski seurannan aikana jyrkemmin.

Tutkimus auttaa tunnistamaan potilasryhmiä, jotka saavat sepelvaltimoiden ohitusleikkauksesta elämänlaadullista hyötyä eri tavoin. Lisääntynyt tieto edesauttaa kohdentamaan hoitoresurssia tarkemmin ja parantaa siten hoidon vaikuttavuutta.

Vastaväittäjänä toimii Kuopion yliopistollisen sairaalan sydänkeskuksen vastaava ylilääkäri, dosentti Antti Valtola Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Ari Mennander Tampereen yliopistosta.

Lue lisää tutkimuksesta Tampereen yliopiston sivuilta (linkki)

Matti Hokkasen kuva: Elina Hokkanen

Vaikuttavuusseura ry palkitsi sydänsairauksien hoitoon kehitetyt vaikuttavuuden tilannekuvat Vuoden vaikuttavuustekona.

Vaikuttavuusseura ry:n Vuoden vaikuttavuusteko -palkinnot jaettiin Helsingissä 4. joulukuuta 2025. Kilpailussa palkittiin kaksi tekoa ja yksi sai kunniamaininnan.

Palkintoraadin perustelujen mukaan Sydänsairaalassa kehitettyjen reaaliaikaisten hoidon vaikuttavuuden tilannekuvien avulla sydänsairauksien hoitoa johdetaan ja parannetaan näyttöön perustuen: ”Tilannekuvat kokoavat kliiniset mittarit, potilaskokemukset ja elämänlaadun muutokset, tehden vaikuttavuuden näkyväksi arjessa. Tulokset ovat jo konkreettisia: LDL-tavoitteet saavutetaan merkittävästi aiempaa useammin 3 kk sisällä ja sydämen vajaatoiminnan hoitosuositusten mukainen lääkehoito toteutuu nyt yli 70 %:lla potilaista, mikä on vähentänyt sairaalaan uudelleen joutumisia. Teko on esimerkki tietoon perustuvasta johtamisesta, joka parantaa hoidon laatua, tehostaa resurssien käyttöä ja olisi skaalattavissa koko terveydenhuoltoon.”

Toinen palkituista vaikuttavuusteoista on ZekkiPro, digitaalinen työkalu sosiaalihuollon vaikuttavuuden ja asiakkaan hyvinvoinnin seurantaan. Kunniamaininnan sai suomalainen mielenterveystyön innovaatio Avoin dialogi.

Taustalla tarve saada tietoa sydänhoidon hyödyistä

Sydän- ja verisuonitaudit ovat suomalaisten yleisin kuolinsyy, ja niiden hoitoon käytetään merkittävä osa terveydenhuollon resursseista. Vaikka hoitosuosituksia on laadittu laajasti, niiden toteutumisesta arjessa ei ole aiemmin ollut kattavaa ja reaaliaikaista tietoa.

– Vuonna 2022 Sydänsairaala käynnisti hankkeen, jossa päätettiin määritellä vaikuttavuuden mittaamisen periaatteet omassa toiminnassa. Tavoitteena oli rakentaa systemaattinen tapa mitata hoidon vaikuttavuutta sekä tuottaa tietoa, joka hyödyttää potilaita, ammattilaisia, palveluiden johtamista ja koko yhteiskuntaa. Hoidon vaikuttavuuden mittaamisesta haluttiin tehdä jokapäiväinen osa kliinistä työtä ja vaikuttavuuden johtamista, kertoo palkinnon vastaanottanut Sydänsairaalan lääketieteellinen johtaja Markku Eskola.

Reaaliaikaiset tilannekuvat mahdollistavat nopean reagoinnin: jos hoitotulokset eivät vastaa odotettua, voidaan muuttaa hoitokäytäntöjä, lisätä henkilöstön koulutusta tai suunnata sairaalan resursseja uudelleen.

– Kyseessä on merkittävä askel kohti aidosti vaikuttavuusperustaista terveydenhuoltoa ja mallia, joka on monistettavissa myös muihin sairauksiin ja terveydenhuollon yksiköihin. Tilannekuvat tekevät näkyväksi, mitkä ovat hoidon todelliset vaikutukset potilaille, ja antavat välineitä kehittää hoitoa entistä potilaskeskeisemmäksi ja kustannustehokkaammaksi, toteaa toimitusjohtaja Pasi Lehto Sydänsairaalasta.

Sydänsairaala edistää hoidon vaikuttavuuden läpinäkyvyyttä ja avoimuutta julkaisemalla tulokset verkkosivuillaan, jonne ne päivitetään neljä kertaa vuodessa. Sepelvaltimotaudin ja sydämen vajaatoiminnan hoidon vaikuttavuuden tulokset on julkaistu Sydänsairaalan verkkosivuilla. Joulukuussa 2025 julkaistaan eteisvärinän hoidon tulokset. Aorttaläpän ahtauman tilannekuva valmistuu julkaistavaksi vuoden 2026 aikana.

Lisätietoa

Markku Eskola, lääketieteellinen johtaja, ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 494 0512, markku.eskola@sydansairaala.fi
Pasi Lehto, toimitusjohtaja, johtava ylilääkäri, Sydänsairaala, p. 050 555 7740, pasi.lehto@sydansairaala.fi

Linkki: Vaikuttavuusseura ry:n tiedote: Vuoden vaikuttavuusteot 2025

Tahdistinpotilaiden määrä kasvaa jatkuvasti väestön ikääntyessä. Etäseuranta on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi seurata tahdistinpotilaita tiiviimmin ja parantaa potilasturvallisuutta. Tays Sydänsairaalan sairaanhoitaja Vilma Multisillan YAMK-opinnäytetyön ”Datatyökalun hyödyntäminen etävastaanoton kehittämisessä ja tiedolla johtamisen työvälineenä” (dataosaamisen ja tekoälyn ylempi tutkinto-ohjelma, Tampereen ammattikorkeakoulu) tavoitteena oli kehittää datatyökalu, jonka avulla Sydänsairaalassa voidaan tunnistaa etävastaanotolle soveltuvat tahdistinpotilaat ja kohdentaa resurssit tehokkaammin potilaille, jotka hyötyvät perinteisestä poliklinikkakäynnistä.

Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena ja tutkimuksellisena kehittämistyönä. Datatyökalun avulla Sydänsairaalan tahdistinpotilaat, jotka eivät tuota hälytyksiä etäseurantajärjestelmään, voidaan tunnistaa luotettavasti ilman manuaalista työtä. Tämä mahdollistaa tahdistinkontrollikäyntien tarkemman kohdentamisen ja vapautuvaa hoitohenkilökunnan työaikaa voidaan hyödyntää muihin kliinisiin tehtäviin. Datatyökalun kehittämisprosessi ja periaatteet ovat sovellettavissa myös muihin sairaaloihin ja hyvinvointialueille. Työkalun käyttö lisää päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja tukee tiedolla johtamista, kun eri lähteistä kerätty tieto kootaan ja yhdistetään yhdelle alustalle.

Lue lisää opinnäytetyöstä (linkki: Theseus.fi)

Nykyinen työelämä vaatii työntekijältä riittävää työkykyä, jotta hän kykenee suoriutumaan työtehtävistään liiaksi kuormittumatta. Tays Sydänsairaalan palveluvastaava Sanna Niemelän ja fysioterapeutti Sofia Vernikosin YAMK-opinnäytetyön ”Henkilöstön työkyvyn tukeminen Sydänsairaalassa esihenkilön näkökulmasta” (hyvinvointipalvelujen johtamisen ja kehittämisen ylempi tutkinto-ohjelma, Tampereen ammattikorkeakoulu) tarkoituksena oli selvittää Sydänsairaalan palvelupäälliköiden ja palveluvastaavien valmiuksia ja koulutustarvetta tukea henkilöstön työkykyä sekä esihenkilöiden omaa työstä palautumista ja työkykyä.

Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Sydänsairaalan kanssa ja osittain Työterveyslaitoksen JACARDI-hankkeen kanssa. Tutkimuksen mukaan työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö, organisaation tarjoama tuki ja päivittäisen johtamisen merkitys edistävät esihenkilöitä henkilöstön työkyvyn tukemisessa. Esihenkilöt kokivat tarvitsevansa lisää koulutusta työkykyjohtamiseen ja työyhteisötaitojen vahvistamiseen, jotta voivat tukea henkilöstön työkykyä paremmin. Tulevaisuudessa olisi tärkeää selvittää, miten aivoergonomian osuutta voitaisiin jatkossa vahvistaa esihenkilötyössä sekä miten esihenkilön oma työkyky vaikuttaa työkykyjohtamiseen ja hyvinvoivan työyhteisön muodostumiseen.

Lue lisää opinnäytetyöstä (linkki: Theseus.fi)