Jos olet Tays Sydänsairaalan potilas, tarkista OmaPirhassa, että digitaalisen asioinnin suostumuksesi ovat kunnossa ja yhteystietosi oikein. Näin varmistat, että ajanvarausmuistutukset ja käynteihin liittyvät herätteet tavoittavat sinut.

Tays Sydänsairaalan kutsut ja ohjeet tuleville käynneille lähetetään jatkossa Suomi.fi-viesteinä, minkä lisäksi digitaalinen asiointi siirtyy OmaTaysista OmaPirhaan marraskuussa 2026.

Viranomaisposti muuttui huhtikuussa 2026 lakimuutoksen myötä ensisijaisesti digitaaliseksi. Muutos koskee täysi-ikäisiä henkilöitä, jotka tunnistautuvat vahvasti viranomaisten digitaalisiin asiointipalveluihin. Myös koko Taysin kutsut lähetetään jatkossa Suomi.fi-viestinä.

Lue lisää Pirkanmaan hyvinvointialueen sivuilta

Yhä useampi suomalainen seuraa sydämensä toimintaa älykellolla.

Sydämen rytmissä voi ilmetä erilaisia häiriöitä. Yleisin rytmihäiriö on eteisvärinä eli flimmeri. Sydänfilmillä (EKG, elektrokardiogrammi) saadaan nopeasti paljon tietoa sydämen toiminnasta.

Sydänsairaalan yksityisvastaanoton uudessa verkkopalvelussa voi lähettää kardiologin analysoitavaksi oman sydänfilmin, joka on otettu esimerkiksi älykellolla tai laboratoriossa. Valmis analyysi tulee OmaKanta-palveluun kahden (2) arkipäivän kuluessa tilauksen jättämisestä.

– Älykellon yksikytkentäisestä EKG:stä voidaan arvioida sydämen rytmiä ja sykettä. Se voi tuoda esiin esimerkiksi eteisvärinän ja antaa tietoa myös lisälyönneistä, jos tallenne on riittävän hyvälaatuinen. Tallenne kannattaa näyttää lääkärille, jos siinä näkyy toistuvasti poikkeava rytmi tai jos oireet toistuvat, toteaa kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri Kai Nyman Sydänsairaalasta.

– Tallenne on erityisen hyödyllinen, kun se otetaan oireen aikana, sillä vastaanotolla sydämentykytyksen rytmi tai epäsäännöllinen syke voi olla jo normaali.

Älykellon EKG ei korvaa lääkärin tutkimusta

Jos lääkäri toteaa sydänfilmin analyysin perusteella tarpeen jatkotutkimuksiin, lähetteen voi saada Sydänsairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoidon yksikköön. Lähete vaatii käynnin lääkärin vastaanotolla yksityisellä lääkäriasemalla, työterveyshuollossa tai terveysasemalla.

Sydänfilmin voi lähettää esimerkiksi pdf-tiedostona tai ottaa siitä kuvan tai kuvakaappauksen. Palvelussa vastataan myös lyhyeen esitietokyselyyn.

– Koska kyseessä on uusi palvelu, tarjoamme sydänfilmin analyysin kaikille käyttäjille maksutta lokakuun 2026 ajan. Normaalisti analyysi maksaa 49 euroa, Kai Nyman kertoo.

Yksityisvastaanoton verkkopalveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Sydänfilmin analyysi on tarkoitettu yli 16-vuotiaille.

– Älykellon EKG ei vastaa terveydenhuollossa otettavaa 12-kytkentäistä EKG:tä eikä sen perusteella voida sulkea pois sydänsairautta tai tunnistaa luotettavasti kaikkia rytmihäiriöitä. Lisäksi on tärkeää muistaa, että jos rytmihäiriötuntemukseen liittyy voimakasta rintakipua, vaikeaa hengenahdistusta, pyörtymistä tai halvausoireita, on soitettava hätänumeroon 112, Nyman korostaa.

Tilaa sydänfilmin analyysi (linkki sivulle)

Lisätietoja: Kai Nyman, palvelujohtaja, Sydänsairaala, p. 041 730 8151, kai.nyman@sydansairaala.fi

Lääketieteen lisensiaatti Otto Järvisen kardiologian alaan kuuluva väitöskirja ”Radiologically Derived Psoas Muscle Measurements as Markers of Physiological Vulnerability in Cardiovascular Patients” tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa Kaupin kampuksen Arvo-rakennuksessa perjantaina 4.9.2026 kello 12.00 alkaen. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä (linkki)

Otto Järvinen tutki väitöskirjassaan, voiko tavanomaisissa tietokonetomografia- ja magneettikuvissa näkyvää lihaksiston tilaa hyödyntää sydän- ja verisuonipotilaiden toimenpiteen jälkeisen ennusteen arvioinnissa. Sydän- ja verisuonisairauksien vuoksi tehtävien kajoavien toimenpiteiden määrän odotetaan lisääntyvän edelleen länsimaisen väestön ikääntyessä. Tämän vuoksi tarkka riskinarviointi ja kohdennettu potilasvalinta ovat yhä tärkeämpiä tulevaisuudessa. Sarkopenia, jolle on ominaista luurankolihasmassan ja lihastoiminnan väheneminen, on tunnistettu tärkeäksi heikentyneen fysiologisen reservin ja huonomman ennusteen merkiksi raskaita kajoavia hoitoja läpi käyvillä sydän- ja verisuonitauteja sairastavilla potilailla.

Väitöskirja koostuu kolmesta osajulkaisusta, joiden tavoitteena oli arvioida tietokonetomografia- ja magneettikuvista määritettyjen psoas-lihaksen mittausten ennusteellista merkitystä kajoavasti hoidetuilla sydän- ja verisuonipotilailla. Kuolleisuusriski kasvoi lähes suoraviivaisesti psoas-lihaksen pinta-alan pienentyessä, eikä eri psoas-lihaksen mittausmenetelmistä mikään osoittautunut selvästi muita paremmaksi. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kuvantamisesta johdetut psoas-lihasmittaukset ovat yhteydessä kuolleisuuteen kajoavasti hoidetuilla sydän- ja verisuonipotilailla. Niitä voidaan mahdollisesti hyödyntää potilaiden riskinarviossa ja potilasvalinnassa, mutta niiden kliininen käyttö edellyttää mittausmenetelmien standardointia sekä lisätutkimusta niiden hyödyntämisestä.

Vastaväittäjänä toimii professori Timo Strandberg Helsingin yliopistosta ja kustoksena kardiologian professori Jussi Hernesniemi Tampereen yliopistosta.

Lue lisää tutkimuksesta Tampereen yliopiston sivuilta (linkki)

Kuva: Otto Järvinen

Kotiin vietävä EKG:n pitkäaikaisrekisteröintipalvelu on vähentänyt Kanta-Hämeessä sekä sydänpotilaiden matkustustarvetta että palvelun ympäristökuormaa.

Sydänsairaala on tarjonnut Kanta-Hämeen sydänpotilaille uudenlaista koti-Holter-palvelua kesäkuusta 2024 lähtien. Kun potilaalla epäillään rytmihäiriötä, terveydenhuollossa tehtävien tutkimusten lisäksi tarvitaan usein pitempiaikaista sydänfilmin eli EKG:n seurantaa. Koti-Holter-palvelussa potilas saa seurantalaitteen kotiinsa ilman, että hänen tarvitsee varata aikaa terveysasemalle tai sairaalaan – ja matkustaa tutkimuksen aloittamista ja päättämistä varten.

– Potilaiden palaute koti-Holter-palvelusta on ollut erittäin myönteistä. Monelle on merkittävä helpotus, että koko tutkimus voidaan toteuttaa ilman ylimääräisiä sairaalakäyntejä, kertoo varatoimitusjohtaja Aki Haukilahti Sydänsairaalasta.

Positiivinen hiilikädenjälki – päästövähennys 98 %

Sydänsairaalassa on laskettu koti-Holter-palvelun hiilikädenjälki osana laajempaa ympäristövastuutyötä. Hiilikädenjälki tarkoittaa palvelun tuottamaa ympäristöhyötyä, joka syntyy ennen kaikkea potilaiden matkustamisen vähenemisestä. Vuonna 2025 koti-Holter-palvelun aiheuttamat päästöt olivat noin 98 % pienemmät kuin vastaavassa terveysasemalla tai sairaalassa toteutettavassa palvelussa.

– Koti-Holter-palvelun positiivinen hiilikädenjälki Kanta-Hämeessä vastasi noin 15 000 ajokilometrin vähennystä polttomoottoriautolla. Samalla kun palvelu helpottaa potilaiden arkea, se voi myös vähentää terveydenhuollon ympäristökuormaa, toteaa Sydänsairaalan kehityspäällikkö Janne Björkengren.

– Vaikka koti-Holter-palvelun käyttäjämäärä Kanta-Hämeessä oli vielä suhteellisen pieni, runsaat 300 potilasta vuodessa, ovat tulokset erittäin lupaavia. Ne osoittavat, että kotiin vietävillä digitaalisilla palveluilla voidaan samanaikaisesti parantaa palvelujen saavutettavuutta, helpottaa potilaiden ja ammattilaisten arkea sekä vähentää terveydenhuollon ympäristövaikutuksia, Aki Haukilahti jatkaa.

Lisätietoja

Aki Haukilahti, varatoimitusjohtaja, Sydänsairaala, p. 050 526 5466, aki.haukilahti@sydansairaala.fi;
Janne Björkengren, kehityspäällikkö, Sydänsairaala, p. 050 327 2440, janne.bjorkengren@sydansairaala.fi

Työelämän nopeatempoisuuden ja jatkuvan muutoksen vuoksi organisaatioiden on tärkeää huolehtia henkilöstön osaamisesta, jatkuvasta oppimisesta ja osaamisen päivittämisestä. Digitalisoituvassa yhteiskunnassa tämä tarkoittaa uusien, innovatiivisten ja kustannustehokkaiden ratkaisujen etsimistä. Tays Sydänsairaalan sairaanhoitaja Niina Kivistö-Rahnaston YAMK-opinnäytetyön ”Sairaanhoitajien kokemuksia pelialustan käytöstä osana osaamisen varmistamista” (hyvinvoinnin digitaaliset palvelut ja prosessit, ylempi tutkinto-ohjelma, Hämeen ammattikorkeakoulu) tavoitteena oli mm. tutkia sairaanhoitajien kokemuksia pelialustan hyödyllisyydestä osaamisen mittaamisen ja lisäämisen työvälineenä sekä tuottaa tietoa sairaanhoitajien odotuksista ja asenteista pelipohjaisia oppimisvälineitä kohtaan.

Tulosten mukaan Sydänsairaalassa vallitsee myönteinen ja kannustava ilmapiiri osaamisen kehittämiseen. Nykyaikaisiin ja toimiviin ratkaisuihin ollaan valmiita panostamaan, ja toimintaa kehitetään henkilökuntaa kuunnellen. Digitaalinen Seppo-oppimispeli auttoi tunnistamaan osaamista ja osaamisvajeita. Peli koettiin innostavana tapana uuden oppimiseen, potilascaset vastasivat käytännön hoitotyötä ja pelaaminen koettiin mieluisana oppimismuotona. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmässä yhdistyy laadullinen ja määrällinen tutkimus. Aineisto kerättiin lähettämällä pilottiryhmän jäsenille kyselytutkimus, johon he saivat vastata heti oppimispelin pelattuaan.

Lue lisää opinnäytetyöstä (linkki: Theseus.fi)

Tays Sydänsairaalassa toteutettu tuore tutkimus osoittaa, että sydämen oikean sepelvaltimon (RCA) ahtaumaan liittyy poikkeuksellisen korkea äkkikuoleman riski. Havainto haastaa aiempaa käsitystä siitä, mitkä sepelvaltimoahtaumat ovat vaarallisimpia.

Sepelvaltimotaudin arvioidaan aiheuttavan jopa 80 % sydänperäisistä äkkikuolemista. Sepelvaltimotaudissa valtimoihin kertyy ateroskleroottista plakkia, joka ahtauttaa sepelvaltimoa, heikentää sydänlihaksen verenkiertoa ja voi laukaista hengenvaarallisia rytmihäiriöitä. Perinteisesti vasemman puolen sepelvaltimoiden ahtaumia on pidetty vaarallisimpina niiden laajan suonitusalueen vuoksi, mutta sepelvaltimoiden ahtaumien tarkan sijainnin merkitys äkkikuolemariskille on ollut epäselvä.

Nyt julkaistu suomalainen tutkimus osoittaa, että oikean sepelvaltimon (RCA) ahtaumaan liittyy aiemmin arvioitua suurempi äkkikuoleman riski. Tutkimus perustuu yli 22 000 Tays Sydänsairaalassa varjoainekuvatun potilaan rekisteriaineistoon. Tutkimustulokset on juuri julkaistu toimenpidekardiologian alan arvostetussa kansainvälisessä JACC: Cardiovascular Interventions -julkaisussa.

Uutta tietoa riskinarvioon

Tuloksia tarkasteltaessa huomioitiin sepelvaltimotaudin laajuus, hoitomuoto ja muut äkkikuolemalle altistavat riskitekijät. Tästä huolimatta oikean sepelvaltimon ahtaumaan liittyi muita sepelvaltimoita suurempi riski, mikä oli tutkijoille yllättävä löydös.

– Tulokset viittaavat siihen, että oikean sepelvaltimon ahtauman merkitystä sydänperäiseen äkkikuolemaan on aiemmin aliarvioitu, kertoo tutkimuksen vastuullinen tutkija, kardiologian erikoislääkäri Jani Rankinen Tays Sydänsairaalasta.

Tays Sydänsairaalan potilasaineiston tutkimustulokset myös vahvistavat käsitystä aiemmin tunnetun korkean riskin ahtauman merkityksestä. Vasemman päärungon tai eteen laskevan haaran ahtaumaa on kutsuttu “leskentekijäksi”, koska sen äkillinen tukkeutuminen estää veren pääsyn suureen osaan sydänlihasta. Tutkimuksessa havaittiin, että poikkeustilanteissa toimenpiteellä hoitamatta jääneeseen vasemman päärungon ahtaumaan liittyy korkea äkkikuoleman riski. Tämän vuoksi ahtautunut vasen päärunko pyritään hoitamaan toimenpiteellä (ohitusleikkauksella tai pallolaajennuksella) aina kun se on mahdollista.

Mitä potilaan tulisi tehdä?

– Sepelvaltimoiden tutkiminen on aiheellista, jos rasituksessa ilmenee puristavaa rintakipua tai hengenahdistusta – erityisesti jos oire heikentää rasituksensietoa. Jos varjoainekuvauksessa todetaan sepelvaltimotauti, hoitava kardiologi suunnittelee hoitolinjan yhdessä potilaan kanssa. Mahdollisen toimenpidehoidon lisäksi keskeinen osa hoitoa on lääkehoito, jonka hyvä toteutuminen hidastaa taudin etenemistä ja vähentää sydänperäisen kuoleman riskiä, Rankinen kertoo.

Sepelvaltimotaudin hoidon vaikuttavuus Tays Sydänsairaalassa

Tays Sydänsairaalassa seurataan aktiivisesti hoitosuositusten mukaisen lääkehoidon toteutumista. Keskeinen riskitekijä on kohonnut LDL-kolesteroli, joka vaikuttaa suoraan valtimotaudin syntyyn. Veren LDL-tasoa seurataan järjestelmällisesti kaikilta varjoainekuvauksessa käyneiltä potilailta. Jo kolmen kuukauden kuluttua toimenpiteestä yli puolet potilaista saavuttaa suositusten mukaisen LDL-tason alle 1,4 mmol/l.

– Sepelvaltimotaudissa riskitekijöihin vaikuttaminen on tehokkainta hoitoa ja siksi seuraamme hoidon vaikuttavuutta jatkuvasti. Tavoitteenamme on tarjota jokaiselle potilaalle mahdollisimman hyvät mahdollisuudet onnistua tässä sekä lääkehoidolla että elämäntapamuutoksilla. Näin saamme varmistettua muun muassa äkkikuolemien vähäisen määrän potilaillemme, toteaa kardiologian professori ja tutkimuspäällikkö Jussi Hernesniemi Tays Sydänsairaalasta.

Lisätietoa

Jani Rankinen, kardiologian erikoislääkäri (LT), Tays Sydänsairaala, p. 03 311 611 (vaihde), jani.rankinen@sydansairaala.fi

Jussi Hernesniemi, kardiologian professori, tutkimuspäällikkö, Tays Sydänsairaala, p. 041 732 2932, jussi.hernesniemi@sydansairaala.fi

JACC: Cardiovascular Interventions; Coronary Stenosis Location, Revascularization Strategy, and Sudden Cardiac Death in Chronic and Acute Coronary Syndromes (linkki)

Kanta-Hämeen keskussairaalan toiminta siirtyy vaiheittain uuteen Ahveniston sairaalaan eli Assi-sairaalaan maaliskuussa 2026. Hämeenlinnan Sydänsairaalassa muutto koskee sydänpoliklinikkaa, toimenpidesalia ja seurantayksikköä sekä sydänosasto 3C:tä (entinen sydänosasto 6BK).

Kanta-Hämeen sydänpotilaiden erikoissairaanhoito jatkuu Assissa vastaavilla palveluilla kuin ennenkin.

• Sydänpoliklinikka, toimenpidesali ja seuranta muuttavat Assiin torstaina 12.3.2026, ja toiminta käynnistyy 18.3.2026.
• Sydänpoliklinikka, toimenpidesali ja seuranta sijaitsevat Assissa K-talon 3. kerroksessa.
• Sydänosasto 3C sijaitsee Assissa O-talon 3. kerroksessa, C-siivessä (Sairaalakatu 1–3).

Muuton vuoksi Hämeenlinnan Sydänsairaalan kiireettömässä poliklinikka- ja salitoiminnassa on katkos 12.–17.3.2026. Muuttokatkon aikana kiireelliset, päivystykselliset sydäntoimenpiteet tehdään väliaikaisesti Tays Sydänsairaalassa Tampereella.

Muuton myötä Hämeenlinnan Sydänsairaalan nimeksi vaihtuu Sydänsairaala Assi.

Kuva: Assi-sairaalan mediapankki (linkki omahame.fi)

Sydänsairaalan uusin vastuullisuusraportti on julkaistu. Raportissa esitellään keskeiset vastuullisuuden osa-alueet ja miten olemme onnistuneet toteuttamaan strategisia tavoitteitamme sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristövastuun osalta vuoden 2025 aikana.

Tutustu vastuullisuusraporttiin

Lääketieteen lisensiaatti Matilda Hurskaisen lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja ”Stroke after Acute Coronary Syndrome” tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa Kaupin kampuksen Arvo-rakennuksessa perjantaina 13.2.2026 kello 12.00 alkaen. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteydellä (linkki)

Matilda Hurskainen tutki väitöskirjassaan sepelvaltimotautikohtauksen ja sen jälkeisen aivoverenkiertohäiriön yhteyttä. Aivoverenkiertohäiriö (AVH) on tunnettu akuutin sepelvaltimotautikohtauksen jälkeinen komplikaatio, johon liittyy merkittävä neurologisen vammautumisen, heikentyneen elämänlaadun ja kuolleisuuden riski. Tässä tutkimuksessa AVH:n määritelmä sisältää aivoinfarktin ja aivoverenvuodon. Varsinkin aivoinfarktin ilmaantuvuus on arvioitu erityisen korkeaksi pian sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen ja se säilyy koholla pitkäkestoisesti, jopa vuosia.

Tulokset osoittivat, että aivoverenkiertohäiriön riski on suurimmillaan ensimmäisen kuukauden aikana sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen. Korkeaa riskiä ennustivat aiemmin sairastettu aivoverenkiertohäiriö, sydämen vajaatoiminta, sepelvaltimotaudin vaikeusaste sekä sydämen eteisten ja vasemman kammion sairastavuutta kuvaavat sydänfilmimuuttujat. Tutkimuksen löydökset auttavat tunnistamaan potilaita, jotka voisivat jatkossa hyötyä tehostetusta seurannasta sekä kohdennetusta ennaltaehkäisystä. Näin voidaan parantaa hoitoa ja vähentää sepelvaltimotautikohtauksen jälkeisiä vakavia komplikaatioita.

Vastaväittäjänä toimii neurologian professori Jukka Putaala Helsingin yliopistosta ja kustoksena kardiologian professori Jussi Hernesniemi Tampereen yliopistosta.

Lue lisää tutkimuksesta Tampereen yliopiston sivuilta (linkki)

Keski-Suomen hyvinvointialue yhtenäistää sydänpotilaiden hoitoa terveysasemilla. Sydänsairaala Novan erikoislääkäri vastaanottaa potilaita osassa Keski-Suomen terveysasemia tammikuusta 2026 alkaen. Terveysaseman kardiologivastaanotto maksaa potilaalle saman verran kuin poliklinikkakäynti Sairaala Novassa, mutta potilas välttyy matkustamiselta sairaalaan.

Keski-Suomen hyvinvointialue on sopinut sydänpotilaiden avohoidon yhtenäisistä käytännöistä yhdessä erikoissairaanhoidosta vastaavan Sydänsairaala Novan kanssa. Potilaat ohjautuvat kardiologin vastaanotolle terveysaseman yleislääkärin lähetteellä.

Sydänsairaalan kardiologi eli sydänhoidon erikoislääkäri aloittaa vastaanotot Viitasaaren, Saarijärven, Keuruun, Laukaan ja Joutsan terveysasemilla 1.1.2026 alkaen. Jyväskylä ja Äänekoski ovat vuorossa 1.3.2026 alkaen. Jämsässä on jo käytössä vastaava lähikardiologipalvelu.

– Sydänsairaalan kardiologit pitävät vastaanottoa kullakin terveysasemalla 1–2 päivänä kuukaudessa. Kardiologit tutkivat ja hoitavat laajasti yleisimpiä sydänsairauksia. Kardiologin vastaanotto tuodaan lähelle asukkaita ilman, että täytyy matkustaa Sairaala Novaan saman tutkimuksen takia, kertoo kardiologian ylilääkäri, palvelujohtaja Kai Nyman Sydänsairaala Novasta.

Jos potilaan on muutettava sovittua lähikardiologiaikaa terveysasemalla, jatkossa yhteyttä on otettava terveysaseman sijaan Sydänsairaala Novan kardiologian avohoitopalveluiden numeroon 014 269 5425 (maanantaista torstaihin kello 8–13 ja perjantaisin kello 8–12).

Lisätietoja

Kai Nyman, palvelujohtaja, kardiologian ylilääkäri, Sydänsairaala Nova, p. 041 730 8151, kai.nyman@sydansairaala.fi

Keski-Suomen hyvinvointialueen tiedote 11.12.2025: Keski-Suomen hyvinvointialue yhtenäistää sydänpotilaiden hoitokäytännöt terveysasemilla

Kardiologian erikoislääkäri Teemu Kiljanderin sisätautien ja kardiologian alaan kuuluva väitöskirja ”Bicuspid aortic valve and associated risk factors for acute aortic events, a four-dimensional flow magnetic resonance imaging study” tarkastetaan julkisesti Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella perjantaina 19.12.2025 kello 12.00 alkaen.

Lääketieteen lisensiaatti Teemu Kiljander on tutkinut virtausolosuhteita kaksiliuskaisen aorttaläpän omaavien potilaiden nousevassa aortassa. Kaksiliuskainen aorttaläppä on yleisin synnynnäinen sydänvika, sen ilmaantuvuus väestössä on noin 1–2 %. Näillä potilailla aortan laajentumisen ja repeämän riski on muuta väestöä suurempi.

Nousevan aortan dissekaatio on äkillinen hätätilanne, johon liittyy hoidettunakin merkittävä kuolleisuus. Dissekaatiota lähestulkoon aina edeltää aortan laajentuminen. Potilaita, joiden nouseva aortta on todettu laajentuneeksi, tulee seurata terveydenhuollossa läpi elämän. Seurannan ensisijainen tarkoitus on ennaltaehkäisevän aorttakirugian oikea ajoitus. Osalla potilaista dissekaatio kuitenkin tapahtuu, ennen kuin nykyiset leikkauskriteerit täyttyvät.

Teemu Kiljanderin tutkimuksessa potilaiden kuvantamiseen käytettiin uudentyyppistä neliulotteista eli 4D-virtausmagneettikuvausta. Tutkimuksen perimmäinen tarkoitus oli pyrkiä selvittämään aortan repeämän riskitekijöitä uudesta lähestymiskulmasta. Tutkimus on osa professori Marja Hedmanin vetämää DilAo -projektia, jossa pyritään selvittämään aortan laajentumista ja repeämistä ennustavia tekijöitä.

Vastaväittäjänä toimii professori Tiina Ojala Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Marja Hedman Itä-Suomen yliopistosta.

Lue lisää tutkimuksesta Itä-Suomen yliopiston sivuilta (linkki)

Sydänsairaalan tytäryhtiö SK Hankintapalvelut Oy:lle on myönnetty sertifikaatti varmentamaan, että Sydänsairaalassa käytössä oleva ympäristöjärjestelmä täyttää kansainvälisen standardin vaatimukset.

Marraskuussa 2025 myönnetty ISO 14001:2015 -sertifikaatti kattaa kaikki Tays Sydänsairaalan kliinisten palveluprosessien tukipalvelut eli välinehuolto-, materiaali- ja logistiikkapalvelut sekä majoitus-, ateria- ja sairaalahuoltopalvelut.

– Ympäristövastuun parissa tekemämme työ on osa Sydänsairaalan laadun ja vastuullisuuden kehittämistä. Tällä hetkellä ympäristöjärjestelmä kattaa SK Hankintapalvelut Oy:n toiminnan Tampereella, mutta sen vaikutukset näkyvät koko Sydänsairaalassa. Jatkossa ympäristöjärjestelmä tulee kattamaan myös Sydänsairaala Novan ja Hämeenlinnan Sydänsairaalan, kertoo kehityspäällikkö Janne Björkengren SK Hankintapalveluista.

Ympäristöjärjestelmä auttaa Sydänsairaalaa hallitsemaan, kehittämään ja seuraamaan sairaalan toiminnan tuottamia ympäristövaikutuksia.

– Olemme toteuttaneet useita käytännön ratkaisuja muun muassa energiatehokkuuden, hävikin hallinnan, jätteiden lajittelun ja kierrätyksen sekä digitaalisten palveluiden saralla. Sertifioitu järjestelmä auttaa systemaattisesti vähentämään toiminnasta aiheutuvaa ilmastokuormaa ja parantaa toimintamme ympäristövastuullisuutta, toteaa Sydänsairaalan varatoimitusjohtaja Aki Haukilahti.

Sertifikaatin on auditoinnin perusteella myöntänyt Aurevia Oy (nyk. Labquality Oy), joka vastaa myös Sydänsairaalan laadunhallintajärjestelmälle myönnettyjen ISO 9001- ja EN 15224 -standardien auditoinneista. Ympäristöjärjestelmää ja sen vaikuttavuutta arvioidaan auditoinneilla vuosittain. Sertifikaatti on voimassa kolme vuotta.

Lisätietoja

Janne Björkengren, kehityspäällikkö, SK Hankintapalvelut, p. 050 327 2440, janne.bjorkengren@sydansairaala.fi

Aki Haukilahti, Sydänsairaalan varatoimitusjohtaja ja SK Hankintapalvelut Oy:n toimitusjohtaja, p. 050 526 5466, aki.haukilahti@sydansairaala.fi