Sydäninfarktipotilaiden etäseurantapalvelu otettiin hyvin vastaan Pirkanmaalla

Kyltti Sydänsairaalan rakennuksen seinässä

Tays Sydänsairaala aloitti äkillisen sydäninfarktin sairastaneiden potilaiden etäseurantapalvelun vuosi sitten. Sepelvaltimotautipotilaiden riskitekijöiden hoito toteutuu Suomessa huonosti. Uuden palvelun tavoitteena oli muun muassa sitouttaa potilaat itsensä hoitamiseen aiempaa paremmin ja tehostaa sepelvaltimotaudin hoitoa. Testikäytössä ollut palvelu keräsi potilailta hyvin positiivista palautetta, joten etäseuranta on tarkoitus laajentaa myös muiden Sydänsairaalan potilasryhmien käyttöön.

Sydäninfarktipotilaiden etäseurantapalvelua on testattu Tays Sydänsairaalassa perinteisten vastaanottokäyntien ja tutkimusten rinnalla keväästä 2020 alkaen. Mukana on ollut yhteensä 115 pirkanmaalaista potilasta, joiden keski-ikä on 60 vuotta. Etäseurantamallissa potilaisiin on pidetty aktiivisesti yhteyttä etävastaanotoilla.

– Palautteen perusteella etäseurantapotilaat ovat aiempaa motivoituneempia hoitamaan itseään, mikä on elintärkeää sydäninfarktin taustalla olevan sepelvaltimotaudin hoidossa. Etävastaanotoilla potilaat ovat kertoneet avoimesti voinnistaan ja kiittäneet, kun heitä ei ole jätetty yksin. Meille myös selvisi, että potilaiden verenpaine- ja kolesterolilääkitys on usein puutteellinen vielä kolme kuukautta sydäninfarktin sairastamisen jälkeen. Yli puolelle potilaista lääkitystä tehostettiin etäkardiologin toimesta, kertoo kardiologian ylilääkäri Erkki Ilveskoski Tays Sydänsairaalasta.

Suurin osa potilaista on kokenut etävastaanoton ja Tays Sydänsairaalan kokoaman digitaalisen ohjausmateriaalin riittäväksi tueksi.

– Toisaalta videovastaanottoa on toivottu ja sitä pyrimme nyt kehittämään, samoin erilaisten kännykkäpohjaisten sovellusten hyödyntämistä. Palvelusta halutaan myös aiempaa yksilöllisempää, Ilveskoski jatkaa.

Hoitohenkilökunta valmentajana

Uuden digitaalisen palvelun käyttöönotto ja koronavirusvuosi kannustivat Tays Sydänsairaalan hoitohenkilökuntaa suunnittelemaan potilashoitoa eri tavalla. Etäseuranta on koettu tarpeelliseksi lisäksi potilaiden hoitopolulla.

– Elintapojen muutoksiin liittyvät tavoitteet suunnitellaan yhdessä potilaan kanssa. Henkilökuntaa on koulutettu etäpalvelun käyttöön siinä missä potilaitakin, toteaa Erkki Ilveskoski.

Etäseurantapalvelun malli on saatu alun perin Oulun yliopistollisesta sairaalasta, jossa on käytössä useita digitaalisia hoitopolkuja.

Lisätietoja

Erkki Ilveskoski, kardiologian toimintojohtaja, ylilääkäri, Tays Sydänsairaala, p. 03 311 69485, erkki.ilveskoski@sydansairaala.fi