Etäkonsultaatiopalvelut eteisvärinän diagnosoinnissa
Vaativien potilaiden hoidon lisäksi Sydänsairaala on panostanut sydänpotilaiden hoitoketjua tukevien etäkonsultaatiopalveluiden kehittämiseen. Eteisvärinän diagnostikkaan tarjoamme terveydenhuollon yksiköille ja yksityisille toimijoille rytmirekisteröinnin kokonaispalvelua.
Palvelu sisältää laitteet, automaattisen tiedonsiirron, analysoinnin ja rytmihäiriödiagnostiikkaan perehtyneen kardiologin lausunnon.
Eteisvärinän diagnosointi
Eteisvärinä on yleisin aikuisilla esiintyvä pitkäkestoinen rytmihäiriö. Väestötasolla se lisää aivohalvaus-, dementia- ja sydämen vajaatoimintariskiä sekä kuolleisuutta.
Aivohalvaus voi olla ensioire eteisvärinästä. Korkean aivohalvausriskin potilaiden tunnistaminen on tärkeää paitsi eteisvärinäriskin arvioimiseksi, myös sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hoitamiseksi. Eteisvärinän diagnosointi onkin tärkeää myös oireettomilta suuren aivohalvausriskin potilailta.
Krooninen ja kohtauksittainen eteisvärinä
Kroonisen eteisvärinän diagnoosiin riittää 12-kytkentäinen EKG. Suuri osa eteisvärinästä on kuitenkin kohtauksittaista, jolloin tarvitaan muita diagnostisia apuvälineitä. Rytmin vuorokausirekisteröinnillä (Holter) voidaan päästä diagnoosiin, jos rytmihäiriötä esiintyy päivittäin. Usein rytmihäiriö toistuu harvemmin, jolloin järkevintä on harkita oireisilla potilailla oirerekisteröintiä tai oireettomilla potilailla pidempää rytmirekisteröintiä.
Sydänsairaala tarjoaa etä-Holter-palvelua terveydenhuollon yksiköille. Palveluun kuuluvat Holter-laitteisto (Customed) ja rytmihäiriödiagnostiikkaan perehtyneen kardiologin lausuntapalvelu. Tässä palvelumuodossa tilaava yksikkö tekee Customed-laitteistolla Holter-rekisteröinnin ja lähettää sen Sydänsairaalaan lausuttavaksi.
Viime vuosina käyttöön on tullut useita 1-kanavaista EKG:ta rekisteröiviä diagnoosilaitteita. Potilaalle voidaan antaa tällainen laite käyttöön esim. 1–2 kuukauden ajaksi. Potilas ohjeistetaan tekemään 30 sekunnin kestoinen EKG-rekisteröinti rutiinisti aamuisin, iltaisin ja oireen aikana. Ruotsalaisessa STROKESTOP-tutkimuksessa 1-kanavainen EKG-laite (Zenicor) löysi kahden viikon aikana nelinkertaisen määrän eteisvärinää verrattuna sykkeen tunnusteluun ja 12-kytkentäiseen EKG:hen (1). Sydänsairaalassa on käytössä Zenicor-laitteisto, jolla EKG-rekisteröinti tapahtuu kotioloissa potilaan painaessa peukalot laitteen antureille ja 30 sekunnin EKG välittyy pilvipalvelun avulla kardiologille lausuttavaksi. Tarjolla on myös etä-Zenicor-palvelu, jossa Zenicor-rekisteröinti tehdään tilaavassa yksikössä ja lähetetään Sydänsairaalan kardiologille lausuttavaksi.
Faros-laitteistolla voidaan tehdä pitkäkestoista rytmirekisteröintiä. Tavallisesti tehdään seitsemän (7) vuorokauden rekisteröinti, mutta laitteen muisti tallentaa tietoa potilaan rytmistä tarvittaessa 180 vuorokauteen asti. Laitteisto soveltuu oireettoman eteisvärinän etsimiseen, jos epäilynä on melko usein toistuva lyhytkestoinen eteisvärinä. Sydänsairaalassa on käytössä 3-kanavaista EKG:ta rekisteröivä Faros-laitteisto.
Eteisvärinädiagnoosiin tarvitaan vähintään 1-kanavainen EKG
Markkinoille on viime aikoina tullut myös älypuhelinta ja älykelloa hyödyntäviä eteisvärinän diagnostiikkaan soveltuvia laitteita. Osa näistä laitteista tekee eteisvärinähälytyksiä mm. sykevälivaihteluun perustuen. Osa laitteista antaa lisäksi 1-kanavaista EKG:tä. Hoitosuositusten mukaan eteisvärinädiagnoosiin tarvitaan vähintään 1-kanavainen EKG eli pelkkä sykevälivaihteluun perustuva analyysi ei riitä hoitopäätösten tueksi (2). Mikäli potilas tulee näyttämään vastaanotolle esimerkiksi älykellon rekisteröimää 1-kanavaista EKG:ta, joutuu lääkäri pohtimaan sen teknistä laatua, luotettavuutta ja riittävyyttä hoitopäätösten tueksi. On syytä muistaa, että antikoagulaation aloitus tulee harkittavaksi vain korkean aivohalvausriskin potilaille (CHA2DS2-VASc pisteet >=2), mutta sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät tulisi kartoittaa ja hoitaa kaikilta potilailta.
Teksti: Tero Penttilä, lääketieteen tohtori, kardiologian erikoislääkäri, Tays Sydänsairaala
Viitteet:
1) Svennberg E. et al. Mass Screening for Untreated Atrial Fibrillation. The STROKESTOP Study. Circulation 2015;131:2176–2184.
2) Käypä hoito suositus – Eteisvärinä. Duodecim, 2017.
Jaa sivu:
