Usein kysyttyä (ENG)

Kysyttävää valinnanvapaudesta

Voiko kuka tahansa valita hoitopaikakseen Sydänsairaalan?

Kyllä. Potilaan valinnanvapauslain ansiosta sydänhoitoa tarvitseva potilas voi valita Sydänsairaalan erikoissairaanhoidon hoitopaikakseen. Lääkäri päättää kuitenkin aina mahdollisesta potilaan jatkotutkimuksen tai -hoidon tarpeesta. Kun tarve on todettu, hoitava lääkäri voi kirjoittaa lähetteen jatkotutkimuksiin tai -hoitoon. Potilas on kuitenkin se henkilö, joka voi valita erikoissairaanhoitoa koskevan hoitopaikkansa, jos hänen oireensa sitä edellyttävät

Mistä saisin lisätietoa potilaan valinnanvapaudesta?

Lisätietoja erikoissairaanhoidon hoitopaikan valintaoikeudesta saatte Tampereen yliopistollisen sairaalan palveluneuvonnasta numerosta p. 03 311 67 000 arkisin klo 9-11 ja 12-14 välisenä aikana. Lisätietoja löytyy myös potilaan valinnanvapaudesta kertovilta verkkosivuilta osoitteessa www.valinnanvapaus.fi.

Maksaako Kela matkakorvauksia tai taksimatkoja minne tahansa päin Suomea?

Pääsääntöisesti Kela korvaa potilaalle aiheutuneita matkakustannuksia lähimpään tutkimus- tai hoitopaikkaan, jossa potilas voi saada hänen terveydentilansa vaarantumatta tarpeellista tutkimusta tai hoitoa. Jos potilas siirretään lääketieteellisestä tai sairaalan työnjakoon liittyvästä syystä toiseen sairaalaan, matkakorvaus myönnetään toteutuneen hoitopaikan perusteella.

Pääsevätkö oman sairaanhoitopiirin potilaat nopeammin hoitoon kuin muualta tulevat?

Potilaiden kotikunnalla ei ole vaikutusta hoitojärjestykseen. Potilaat hoidetaan lähetteiden saapumisjärjestyksessä ja sen perusteella, kuinka kiireellinen hoidon tarve on. Hoidon tarpeen arviointi ja siihen liittyvät tutkimukset on aloitettava kolmen viikon sisällä lähetteen saapumisesta hoitoyksikköön. Hoitopäätös on tehtävä kolmen kuukauden sisällä lähetteen saapumisesta ja hoito aloitettava puolen vuoden aikana hoitopäätöksestä.

Voiko lähettävä lääkäri kieltäytyä lähettämästä minua haluamaani sairaalaan?

Hoitava lääkäri päättää potilaan lähetteen tarpeesta erikoissairaanhoitoon. Lääkäri myös arvioi, minkä tasoista hoitoa potilas tarvitsee. Potilas ei voi valita hoidon porrastusta ja esimerkiksi yliopistosairaalatasoista hoitoa, jos hänen sairautensa ei sellaista edellytä. Potilas ei myöskään voi valita sairaalaa, jossa hänen tarvitsemaansa hoitoa ei ole lainkaan tarjolla. Jos lääkärin mukaan tarvitset keskussairaalatasoista sydänhoitoa ja haluat tulla hoidetuksi Tays Sydänsairaalassa, lääkärin tulee kirjoittaa sinulle lähete Taysiin.

Kysyttävää oireista

Minulla on kovat rintakivut – Onko minulla sepelvaltimotukos?

Rintakivut kannattaa aina tutkituttaa. Tärkeintä sepelvaltimotaudin hoidossa on saada oikea diagnoosi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Sydänperäisen kivun mahdollisuutta lähdetään selvittämään lääkärin tutkimuksella, sydänfilmillä ja rasituskokeella. Sydänperäisestä rintakivusta kärsivän on myös tärkeä tietää, kuuluuko hän sydäntautien riskiryhmään. Tietyt riskitekijät, kuten diabetes, ylipaino, tupakointi sekä sydäntautien esiintyminen suvussa, lisäävät sepelvaltimotaudin riskiä.

Mitä voin tehdä omahoitona?

Elintavat vaikuttavat hyvin pitkälti sydämenterveyteen. Terveiden elämäntapojen lisäksi jokapäiväiset, pienet valinnat arjessa auttavat pitämään sydämen terveenä. Muutama vinkki ennaltaehkäisyyn: mittauta kolesteroliarvosi tietyn väliajoin, tarkkaile mitä ostamasi ruoka sisältää ja ylläpidä liikuntaa. On tärkeää myös lopettaa tupakointi ja alkoholin käyttö.

Miten toimin sydänoireen yllättäessä?

Sydänoireita ei ole aina helppo tunnistaa, koska oireet ovat hyvin moninaisia ja sydän voi sopeutua pitkällekin kehittyneeseen sydänsairauteen. Tyypillisesti sydänperäinen oire tulee esiin jonkin ylimääräisen tai tavallista kovemman fyysisen tai henkisen ponnistelun yhteydessä tai sen jälkeen. Oire ei ole suinkaan aina rintakipu tai rytmihäiriö. Oireita voivat olla esimerkiksi normaalista poikkeava väsymys, huimaus, heikotus, hengenahdistus, rintakivut, painontunne rintakehällä, pahoinvointi, huulien sinerrys tai leukaperien, käsien, lapojen tai vatsanalueen kivut. Joskus vaikkapa tajunnan menetys urheilusuorituksen aikana voi olla ensioire läppäviasta. On kuitenkin tärkeää muistaa, ettei mikään edellä mainittu oire välttämättä ole sydämestä peräisin! Oireet eivät myöskään välttämättä aina liity rasitukseen. Levossa tuntuva, pitkittynyt rintakipu vaatii aina päivystyksellisen selvittelyn. Epäselvistä oireista kärsivän tulee tarkistuttaa terveydentilansa lääkärin vastaanotolla. Jos oireita ilmaantuu rasituksessa, tulee pitää tauko ja levätä – mikäli oireet jatkuvat niin soitto hätäkeskukseen 112 on tarpeen. Sairaalaan ei epävakaassa tilanteessa saa lähteä omalla autolla. Kovempaa urheilua tulee myös välttää, mikäli tilanne on epäselvä tai epävakaa.

Kysyttävää ennen toimenpidettä

Mitä minun tulee huomioida liikkumisen suhteen odottaessani sydänleikkausta?

On tärkeää pysyä aktiivisena ennen leikkausta, silloin myös leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen on helpompaa. Painopiste on kuntoa ylläpitävässä harjoittelussa, ei niinkään “kovassa urheilussa”. Mikäli lääkäri on ohjannut jotain erityisrajoituksia, niitä tulee noudattaa. Liikkuminen kannattaa ajoittaa ajankohtaan, jolloin on virkeimmillään. Usein hyvä hetki saattaa olla joko ennen ruokailua tai ruokalevon jälkeen, sillä ruoan sulattaminen kuluttaa energiaa. Ääriolosuhteet, kuten kova pakkanen, helle tai tuuli kannattaa huomioida, koska ne lisäävät rasittavuutta. Elimistöä tulee valmistella tulevaan rasitukseen lämmittelemällä, eli aloittamalla liikkuminen rauhallisesti. Lopettaa taas täytyy hitaasti jäähdytellen, koska yhtäkkinen lopettaminen saattaa aiheuttaa verenpaineen laskua ja huonoa oloa. Liikkumista tulee tauottaa tarvittaessa. Liikuntasuoritukset kannattaa jakaa päivän aikana useampiin jaksoihin, esim. 10 minuuttia kerrallaan. Tarvittaessa on otettava nitro ennen rasitusta (sepelvaltimotautipotilas). Sopivia liikuntamuotoja voivat olla mm. kävely, pyöräily, uinti, hiihto ja voimistelu. Rasitus on syytä keskeyttää, mikäli tuntee rintakipua, hengenahdistusta, normaalista poikkeavaa väsymystä, rytmihäiriöitä, pahoinvointia tai huimausta.

Kysyttävää sydänsairauksista ja liikkumisesta

Mitä minun tulee huomioida liikkumisessani, kun minulla on sydämen tahdistin?

Tahdistin mahdollistaa ja turvaa aktiivista elämää ja liikuntaa. Tahdistimen asennuksen jälkeen voi liikkua ja tehdä kevyitä arkiaskareita sydäntilanteen tai – sairauden sallimissa rajoissa heti kotiuduttua. Toimenpidealueen kuormittamista tulee välttää noin kolmen viikon ajan. Tuona aikana haava paranee ja tahdistinjohdot alkavat kiinnittyä sydänlihakseen. Tahdistimen puoleisen olkavarren nostamista yli vaakatason sekä hartiaseudun ja rintakehän voimakasta venytystä tulee välttää tuona aikana. Raskaiden taakkojen nostamista, kantamista tai vetämistä ei suositella tahdistimen puoleisella yläraajalla. Myös toimia, jotka aiheuttavat kovaa tärinää tahdistinalueelle tulee välttää. Nukkuessa tai levätessä voi olla itselleen mieluisassa, rennossa ja kivuttomassa asennossa. Haavan parannuttua, noin kolmen viikon kuluttua, voi käyttää tahdistimen puoleista yläraajaa normaalisti kevyissä toimissa myös yläasennossa. Tahdistinkontrolli on yleensä 1 – 3 kk kuluttua tahdistimen asennuksesta. Siihen asti on hyvä välttää voimakasta rasitusta sekä riuhtaisevia tai toistuvia yläraajan ja ylävartalon ääriliikkeitä. Myös toimia ja harrastuksia, joissa tahdistimeen voi kohdistua mekaaninen isku tai jotka rasittavat voimakkaasti tulee välttää (esim. kontaktilajit, painonnosto, uinti). Lääkärin kanssa tulee keskustella mikäli työ tai harrastukset sisältävät tämän kaltaisia kuormitustekijöitä. Tahdistimen toimiessa moitteettomasti, voi palata kontrollin jälkeen aktiiviseen elämään ja liikuntaharrastuksiin. Tarkempia ohjeita omasta sydäntilanteestasi ja ohjeita yksilölliseen liikuntaan saa hoitavalta lääkäriltä tai fysioterapeutilta.