Asiakaspalvelu 03 311 64145

Hoidon vaikuttavuus

Sydänsairaala haluaa lisätä sepelvaltimotaudin, sydämen vajaatoiminnan ja eteisvärinän ablaatiohoidon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä julkaisemalla tietoja sydänpotilaiden hoidosta hyvinvointialueilla (Pirkanmaa, Keski-Suomi, Kanta-Häme).

  • Hoidon vaikuttavuuden mittaamisessa käytetään kansainvälistä luokittelua (COMET-luokittelu), jossa hoidon vaikuttavuutta mitataan yläkategorioissa 1–5 mittarilla. Yläkategoriat ovat toimintakyky ja elämänlaatu, kliiniset tulosmittarit, resurssien käyttö, haittatapahtumat ja kokonaiskuolleisuus.
  • Mittarit raportoidaan tällä sivulla neljä kertaa vuodessa.
  • Jos raportoitava tieto on saatavilla vain alle 20 potilaalta, emme julkaise vuoden seurantatuloksia.

Sydämen eteisvärinän hoidon vaikuttavuus (tilanne 18.12.2025)

Eteisvärinä on suomalaisten yleisin sydämen rytmihäiriö. Siitä huolimatta Suomesta ei ole aiemmin ollut saatavilla systemaattisesti kerättyä tietoa ablaatiohoidon vaikuttavuudesta. Joulukuussa 2025 Sydänsairaala julkaisee ensimmäistä kertaa eteisvärinän ablaatiohoidon vaikuttavuuden tuloksia verkkosivuillaan.

Sydämen eteisvärinän hoidon vaikuttavuus (pdf)

Liitännäissairauksien osalta verenpainetauti on selvästi yleisin, liki 50 %:lla potilaista. Tulokset osoittavat, että ablaatiohoito on vaikuttava hoitomuoto:

  • Ablaatiohoidon onnistumisprosentti on korkea, 99,1 %.
  • Eteisvärinän uusiutuminen vuoden sisällä toimenpiteestä (ensimmäinen rytminsiirto tai uusinta-ablaatio 91–365 vrk sisällä toimenpiteestä) todetaan 13,7 prosentilla potilaista, mikä on erinomaista kansainvälistä tasoa.
  • Rytminsiirtojen määrä vähenee noin 70 prosenttia vuoden seurannassa verrattuna ablaatiota edeltävään vuoteen.
  • Vaikuttavuustietoa raportoidaan erikseen myös eri ablaatiomodaliteeteista. Tuloksia tarkasteltaessa on kuitenkin huomioitava potilasvalinnan erot.

Raportoitava aktiivisuus OmaSydän-etähoitopalvelussa kuvaa, kuinka moni potilas on vastannut verenpaine- ja painokyselyihin kolmen kuukauden kuluttua ablaatiohoidosta.

Elämänlaatutiedon keruu on aloitettu vuoden 2025 alussa (15D, VAS, tautispesifinen elämänlaatumittari). Potilaiden elämänlaatua arvioivat 15D-mittaukset raportoidaan vuoden 2026 aikana. Riittävä määrä vuoden seurantatietoa eteisvärinän ablaatiohoidon vaikutuksesta elämänlaatuun kertyy ennen kesää 2026. Elämänlaatutiedon keruu on aloitettu vuoden 2025 alussa. Vuoden seurannan täyttyessä saadaan lisäksi täydentävää tietoa muun muassa painonhallinnan onnistumisesta.

Sydämen vajaatoiminnan hoidon vaikuttavuus (tilanne 18.12.2025)

Alla olevasta linkistä pääsee tutustumaan tarkemmin vajaatoiminnan hoidon vaikuttavuuden mittareihin.

Sydämen vajaatoiminnan hoidon vaikuttavuus (pdf)

  • Sydämen vajaatoiminnan yleisimmät liitännäissairaudet ovat verenpainetauti (54 %:lla potilaista) ja eteisvärinä (48 %:lla potilaista).
  • Uuden vajaatoimintadiagnoosin saaneilla potilailla uuden sairaalahoitojakson tarve 30 vuorokauden sisällä on vähäinen (4,8 % potilaista).
  • Hoitosuositusten mukainen hoito toteutuu varsin hyvin. Neloshoito on kotiutusvaiheessa käytössä 71 %:lla Sydänsairaalassa sydämen vajaatoimintadiagnoosin saaneista potilaista.
  • Vajaatoimintapotilaista 6 %:lla todetaan raudanpuute ja heistä 79 %:lle on annettu rautainfuusio. Rautainfuusion saaneista 65 %:lla kyseessä on ollut akuutti vajaatoiminta.
  • Potilasta 94 % on elossa vuoden kuluttua sydämen vajaatoiminnan diagnoosista.
  • Vuonna 2026 Sydänsairaalan tavoitteena on, että yli 80 % potilaista, joilla on todettu uusi sydämen vajaatoiminta, käy vajaatoimintahoitajan poliklinikalla kolmen kuukauden kuluessa diagnoosista. Nyt osuus on 45 %. Sydänsairaala panostaa kyseiseen toimintamalliin ja alkaa raportoiminaan kyseistä mittaria säännöllisesti vuoden 2026 aikana.

Sepelvaltimotaudin hoidon vaikuttavuus (tilanne 18.12.2025)

Alla olevista linkeistä pääsee tutustumaan tarkemmin sepelvaltimotaudin hoidon vaikuttavuuden mittareihin hoitomuodoittain. Raportointi sisältää kaikki sepelvaltimotautidiagnoosin saaneet potilaat (mm. äkilliset sydäninfarktit). Sepelvaltimotauti on todettu kaikilla potilailla varjoainekuvauksella.

Erilaisia hoitovaihtoehtoja ovat optimaalinen lääkehoito, pallolaajennus tai ohitusleikkaus. Optimaalinen lääkehoito tarkoittaa, että sydämen varjoainekuvauksen jälkeen potilaalla ei ole ollut tarvetta pallolaajennukseen tai ohitusleikkaukseen, joten on päädytty tehokkaaseen sepelvaltimotaudin lääkehoitoon.

  • Vuoden kuluttua sepelvaltimotautidiagnoosista 83 %:lla potilaista verenpainetaso on hoitotavoitteessa.
  • 74 % potilaista käyttää aktiivisesti OmaSydän-etähoitopalvelua kolmen (3) kuukauden kohdalla ja ainoastaan 4 % keskeyttää etähoitopalvelun vuoden seurannan aikana.
  • Sepelvaltimotautidiagnoosin jälkeen kolmen kuukauden kuluttua 61 % potilaista ja vuoden kuluttua 67 % potilaista on saavuttanut LDL:n osalta tavoitetason alle 1.4 mmol/l.
  • Ohitusleikkaukseen liittyvät komplikaatiot ovat vähäisiä. Välikarsinan infektioita ei ole todettu viimeisen kuuden (6) kuukauden aikana lainkaan ja jalkahaavainfektioiden lukumäärä on ollut pieni (2,0 %).
  • Vuoden kuluttua toimenpiteestä (pallolaajennus tai ohitusleikkaus) elämänlaatu koetaan paremmaksi kuin ennen toimenpidettä liikuntakyvyn, hengityksen, tavanomaisten toimintojen, ahdistuneisuuden, energisyyden ja sukupuolielämän osa-alueilla.