Hoidon vaikuttavuus

Sydänsairaala haluaa lisätä sepelvaltimotaudin ja sydämen vajaatoiminnan hoidon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä julkaisemalla tietoja sydänpotilaiden hoidosta hyvinvointialueilla (Pirkanmaa, Keski-Suomi, Kanta-Häme).

• Hoidon vaikuttavuuden mittaamisessa käytetään kansainvälistä luokittelua (COMET-luokittelu), jossa hoidon vaikuttavuutta mitataan yläkategorioissa 1–5 mittarilla. Yläkategoriat ovat toimintakyky ja elämänlaatu, kliiniset tulosmittarit, resurssien käyttö, haittatapahtumat ja kokonaiskuolleisuus.
• Mittarit raportoidaan tällä sivulla neljä kertaa vuodessa.
• Jos raportoitava tieto on saatavilla vain alle 20 potilaalta, emme julkaise vuoden seurantatuloksia.

Sydämen vajaatoiminnan hoidon vaikuttavuus (tilanne 3.4.2025)

Alla olevasta linkistä pääsee tutustumaan tarkemmin vajaatoiminnan hoidon vaikuttavuuden mittareihin.

Sydämen vajaatoiminnan hoidon vaikuttavuus (pdf)

• Sydämen vajaatoiminnan yleisimmät liitännäissairaudet ovat verenpainetauti (53 %:lla) ja eteisvärinä (47 %:lla).
• Uuden diagnoosin saaneista 30 vuorokauden sisällä uuteen sairaalahoidon tarve on vähäinen (5,1 %).
• Hoitosuositusten mukainen hoito toteutuu varsin hyvin. Neloshoito on kotiutusvaiheessa käytössä 68 %:lla Sydänsairaalassa sydämen vajaatoimintadiagnoosin saaneista potilaista.

Sepelvaltimotaudin hoidon vaikuttavuus (tilanne 3.4.2024)

Alla olevista linkeistä pääsee tutustumaan tarkemmin sepelvaltimotaudin hoidon vaikuttavuuden mittareihin hoitomuodoittain. Raportointi sisältää kaikki sepelvaltimotautidiagnoosin saaneet potilaat (mm. äkilliset sydäninfarktit). Sepelvaltimotauti on todettu kaikilla potilailla varjoainekuvauksella.

• Optimaalisen lääkehoidon vaikuttavuus (pdf)
• Pallolaajennustoimenpiteen (PCI) vaikuttavuus (pdf)
• Ohitusleikkauksen (CAGB) vaikuttavuus (huom. ohitusleikkauksia tehdään vain Tampereella) (pdf)

Sepelvaltimotaudin osalta tiedot raportoitiin ensimmäisen kerran vuosi sitten, joulukuussa 2023. Joulukuun 2024 päivityksessä uutuutena ovat tiedot sepelvaltimotaudin riskitekijöiden yleisyydestä, uusintainfarktien määrästä sekä OmaSydämen aktiivikäyttäjien osuus vuoden kohdalla etähoitopalvelun alittamisesta. Erilaisia hoitovaihtoehtoja ovat optimaalinen lääkehoito, pallolaajennus tai ohitusleikkaus. Optimaalinen lääkehoito tarkoittaa, että varjoainekuvauksen jälkeen ei ole ollut tarvetta pallolaajennukseen tai ohitusleikkaukseen, joten on päädytty tehokkaaseen sepelvaltimotaudin lääkehoitoon.

• 69 % potilaista käyttää aktiivisesti OmaSydän-etähoitopalvelua 3 kuukauden kohdalla ja ainoastaan 6 % keskeyttää etähoitopalvelun vuoden seurannan aikana.
• Sepelvaltimotautidiagnoosin jälkeen kolmen kuukauden kuluttua 58 % potilasta on saavuttanut LDL:n osalta tavoitetason alle 1.4 mmol/l.
• Ohitusleikkaukseen liittyvät komplikaatiot ovat vähäisiä, välikarsinan infektio todetaan 1,5 %:lla eikä jalkahaavainfektioita ole ollut viimeisen 12 kuukauden aikana lainkaan.
• Kolmen kuukauden kuluttua ohitusleikkauksesta 80 % potilaista kokee elämänlaatunsa paremmaksi kuin ennen leikkausta.