Sydänsairaalan tarina

Sydänsairaalan ensiaskeleet

Sydänsairaalan tarina sai alkunsa vuonna 2002. Sydämen hoidon eri ammattiryhmät toimivat Tampereen yliopistollisessa sairaalassa useissa eri yksiköissä, jolloin tutkimuksen avulla pyrittiin selvittämään, miten sujuvasti potilaan hoitojakso etenee tässä perinteisessä mallissa.

Selvityksessä kävi ilmi, että esimerkiksi akuutisti rintakipuun sairastunut sepelvaltimokohtauspotilas päätyi vaihtamaan yksikköä tai osastoa jopa yli 15 kertaa yhden sairaalahoitojakson aikana. Tällaiset siirtymiset yksiköstä toiseen puolestaan johtivat viiveisiin hoidossa. Varjoainekuvaukseen pääseminen saattoi aiemmin kestää viikon, kun nykyään toimenpide tehdään noin vuorokauden sisällä.

Sydänsairaalasta oma organisaatio

Selvityksen perusteella käytiin etsimään uutta, toimivampaa hoitomallia. Esimerkkejä etsittiin eri puolilta maailmaa, mutta valmiita malleja tai ratkaisuja ei tuolloin vielä ollut. Sydänsairaalan oli kehitettävä toiminnalleen täysin uusi ja ainutlaatuinen toimintamalli, jossa potilas sijoittuu koko toiminnan keskiöön.

Konkreettinen uudistus käynnistyi vuonna 2004, kun Sydänsairaala irrotettiin Tampereen yliopistollisesta sairaalasta itsenäiseksi prosessiorganisaatioksi. Prosessiorganisaatio tarkoittaa toimintamallia, jossa sairaalan toiminnot sijoitetaan potilaan hoitopolun ympärille. Irrottautumisen myötä kaikki alan ammattiryhmät siirtyivät Sydänsairaalassa saman organisaation sisälle.

Uudessa mallissa kardiologia, sydän- ja rintaelinkirurgia sekä sydänanestesiologia toimivat yhtenä kokonaisuutena, jossa potilas pysyy koko hoitojaksonsa ajan yhdessä ja samassa yksikössä. Uudistuksella nopeutettiin sekä hoidon kulkua että hoitoon pääsyä. Esimerkiksi varjoainekuvaukseen pääseminen saattoi aiemmin kestää viikon, kun nykyään toimenpide tehdään noin vuorokauden sisällä.

Uudesta hallintomallista työkalu parempaan hoitoon

Itsenäiseksi toimijaksi irrottautumisen jälkeen Sydänsairaalan täytyi kehittää liiketoimintamalliaan. Tavoitteena oli, että Sydänsairaalalla olisi oma itsenäinen hallinto ja oma budjetti, joka mahdollistaisi toiminnan tehokkaan kehittämisen myös talouden näkökulmasta.

Kehitystyö aloitettiin vuonna 2007, kun Sydänsairaalasta tuli liikelaitos. Sairaalan itsenäisyys kasvoi entisestään Sydänkeskus-liikelaitoksen muututtua Tays Sydänkeskus Oy:ksi vuoden 2010 alussa. Siirtyminen osakeyhtiömuotoon tarkoitti, että Sydänsairaala ei ollut enää yliopistosairaalan julkisen sektorin budjetissa, vaan siitä tuli oma itsenäinen tulosyksikkö.

Sydänsairaalan nykyinen hallintomalli on mahdollistanut entistä joustavamman ja nopeamman toiminnan kehittämisen. Siirtyminen osakeyhtiömuotoon on edellyttänyt sairaalan toimintamallien, kuten potilaan hoitopolun, entistä tehokkaampaa kehittämistä. Potilashoidon laatu paranee, kun keskitytään oikeisiin asioihin.

Tavoitteena paras terveyshyöty potilaalle

Yleensä osakeyhtiön tärkein tehtävä on tuottaa omistajilleen voittoa. Sydänsairaalan tärkein tehtävä on kuitenkin terveyshyödyn tuottaminen: Sydänsairaalan yhtiöjärjestykseen on kirjattu, että yhtiön tavoitteena on vaikuttavan ja kustannustehokkaan potilashoidon turvaaminen, ei niinkään voiton tekeminen. Osakeyhtiöksi muuttuneen Sydänsairaalan toiminnan on silti oltava kannattavaa, jotta toimintaa voidaan jatkossakin kehittää potilaiden hyväksi.

Sydänsairaalan toimintaa ohjaavat eettiset periaatteet ja potilaalle tuotettava terveyshyöty.  Toiminnan eettisyyttä tarkastellaan myös yhtiön omistajien taholta: Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirit/hyvinvointialueet seuraavat sairaalan toimintaa ja asettavat yhtiölle kohtuulliset tulostavoitteet.

Sydänsairaala on hyvä esimerkki siitä, että yritysmuotoisessa toiminnassa järkeväksi todetut toimintamallit voivat toimia myös erikoissairaanhoidossa ja julkisen terveydenhuollon harjoittaminen voi olla samaan aikaan tehokasta, laadukasta ja kannattavaa. Julkisen ja yksityisen toimintamallin yhdistelmä on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen.