Eteisvärinä rajoitti pitkään helsinkiläisen Petrin arkea – lopulta ablaatio tehtiin Tampereella

Rytmihäiriöt veivät Helsingissä asuvan Petrin, 57, sairaalan päivystykseen. Kun sydämen toistuva eteisvärinä ja -lepatus eivät rauhoittuneet lääkkeillä, alkoi jonotus korjaavaan toimenpiteeseen. Petri valitsi lopulta hoitopaikakseen Tampereen Sydänsairaalan.

Ensimmäisen kerran Petri sai rytmihäiriöitä uinnin jälkeen elokuussa 2018. Kun rytmi ei tasoittunut, Petri meni oman alueensa sairaalan päivystykseen.

– Tilanne oli minulle ihan uusi. Syke oli tasainen noin 130 lyöntiä minuutissa ja se saatiin käännettyä lääkkeillä. Minulle sanottiin, että häiriön ei pitäisi uusiutua, Petri muistelee sydänoireiden alkua.
– Lääkäri totesi, että asiaa tutkitaan tarkemmin, jos häiriö toistuu. Sain beetasalpaajalääkityksen ja ohjeen käyttää niitä pari viikkoa.

Puoli vuotta menikin hyvin, Petri kävi töissä ja jatkoi liikuntaharrastuksiaan normaalisti.

Toimenpidejonoon

Tammikuussa 2019 sählypelin jälkeen Petrin syke oli noin 130 ja hän päätyi jälleen ensiapuun. Tarkemmissa tutkimuksissa hänellä todettiin sydämen eteisvärinä ja lepatus. Häiriö ei mennyt ohi lääkkeillä, joten Petrille tehtiin sähköinen rytminsiirto. Petrille sanottiin, että häiriön uusiutumisen riski oli varsin korkea.

– Kymmenen päivän kuluttua sama tapahtuikin työpöydän ääressä. Häiriö korjaantui sairaalassa, mutta palasi aina kahden viikon välein, Petri kertoo.
– Varasin ajan yksityiselle kardiologille, jonka mukaan ablaatiosta voisi olla apua. Kardiologi kirjoitti lähetteen oman alueeni sairaalaan.

Huoli kiritti hoitopaikan valintaa

Poikkeava rytmi toistui yli 20 kertaa niin, että Petrin arki alkoi kaventua toimenpidekutsua odottaessa. Häiriöitä alkoi olla niin tiheään, että Petri pelkäsi ongelman muuttuvan krooniseksi sairaudeksi.

– Vaikka häiriöt eivät suoraan liittyneet liikuntaan, pelästyin niin, että lopetin urheilun. Joudun myös matkustamaan työn puolesta, joten lentäminen huolestutti, Petri toteaa.
– Näin oman tilanteeni vakavuuden. Lähipiirissäni on lisäksi taipumusta aivoinfarktiin, mikä voisi myös olla mahdollinen, jos sydänhoito pitkittyy.

Petri oli lukenut lehdistä potilaan oikeudesta valita erikoissairaanhoidon hoitopaikkansa. Hän sai työterveyslääkäriltä lähetteen Tampereelle Sydänsairaalaan.

– Tampereen Sydänsairaalan hyvällä maineella oli vaikutusta hoitopaikan valintaan. Tiesin, että Sydänsairaala on erikoistunut näihin toimenpiteisiin.

Sujuva hoito ilahdutti

Sydänsairaalassa hoito alkoi konsultaatiokäynnillä Hämeenlinnan Sydänsairaalassa kuukauden kuluttua lähetteen saapumisesta. Toimenpideaika oli varattu Tampereelle kahden kuukauden päähän.

– Kävin Tampereella tutkimuksissa toimenpidettä edeltävänä päivänä. Yövyin Taysin potilashotellissa ja seuraavana päivä oli varsinainen ablaatiotoimenpide. Toimenpiteessä tehtiin samalla kertaa sekä eteisvärinän että eteislepatuksen ablaatio, Petri kertaa.

Petrillä on vain positiivista kerrottavaa hoidosta Tampereella.
– Ilmapiiri oli alusta asti välittävä, heti sairaalaan saapuessa ja myös koko toimenpiteen ajan. Kaikki olivat äärimmäisen ammattimaisia ja mukavia, Petri kiittää viikko toimenpiteen jälkeen.

– Olin sairaslomalla muutaman päivän. Toipuminen on sujunut hyvin ja parin viikon kuluttua on tarkoitus palata sählykentälle. Lääkärin jälkitarkastus on sovittu Hämeenlinnan Sydänsairaalaan kolmen kuukauden kuluttua toimenpiteestä.

Takaisin normaaliin elämään

Eteisvärinän uusiutuminen ei pelota Petriä.

– Tämän kokemuksen jälkeen tunnistan kyllä itse mahdollisen häiriön. Olen sanonut lähipiirissäni muillekin, että jos minulla tulisi sydämen kanssa takapakkia, en epäröisi käydä hoitoa läpi uudestaan – ja valitsisin edelleen Tampereen Sydänsairaalan.

– Tässä on kuitenkin koko elämä pelissä. Vaikka toimenpide on epämiellyttävä, se on vain muutamia tunteja, jonka jälkeen pääsee palaamaan takaisin normaaliin elämään. On ymmärrettävä, että hoito on omaksi hyväksi ja Sydänsairaalassa ammattilaiset ovat asialla.

Petrin nimi on muutettu hänen työtehtäviensä takia.