array(1) { [0]=> string(6) "mobile" }

Hyvän hoidon ansiosta Reijo elää täysipainoista elämää

Hyvän ja ammattitaitoisen hoidon ansiosta sydänsairauden kanssa voi elää vuosikymmeniä normaalia elämää. Reijo Rosberg, yksi Suomen ensimmäisistä ohitusleikkauspotilaista, on tästä todiste.

Reijo Rosbergin, 74, sydänoireet alkoivat jo pari-kolmekymppisenä rytmihäiriöinä ja kipuna rinnassa. Vuonna 1973 hänelle tehtiin ohitusleikkaus sepelvaltimotaudin takia ensimmäisten joukossa Suomessa.

Leikkauksen jälkeen Rosberg sai elää vuosia oireettomana, mutta 90-luvulla sydänoireet palasivat ja toinen ohitusleikkaus tehtiin Tampereella 2001. Rytmihäiriöitä hillitsemään asennettiin tahdistin 2009 ja niitä hoidettiin ablaatiohoidolla useita vuosia.

Kaksi vuotta sitten Rosberg pääsi mukaan ryhmään, jossa testataan uutta suoraan sydämeen annettavaa lääkehoitoa. Kuopiossa toteutettava tutkimus on tarkoitettu potilaille, joiden sydämen verenkierto on vakavasti häiriintynyt eikä muu hoito auta. Tähän mennessä kokeellinen hoito on auttanut ja Rosbergin vointi on hyvä.

– Kun elän normaalia rauhallista elämää, kaikki sujuu hyvin. Olen edelleen aktiivinen ja muun muassa kuljetan lapsenlapsia ja olen mukana järjestötoiminnassa. Vain rasituksessa taustavärinä vaivaa, Rosberg kertoo.

Kardiologian ylilääkäri Vesa Virtanen on hoitanut Rosbergia jo vuosia ja vastaa edelleen hänen kontrolleistaan Sydänsairaalassa. Lääkärille Rosberg on siinä mielessä ainutlaatuinen potilas, että tämän ensimmäisestä ohitusleikkauksesta on jo yli 40 vuotta ja kroonisesta sydänsairaudesta huolimatta potilas on edelleen elossa ja hyvässä kunnossa.

– Hän on hyvä esimerkki siitä, kuinka lääketiede kehittyy ja löydetään uusia hoitomuotoja, Virtanen sanoo.

Henkilökohtainen hoitosuunnitelma

Yleisimmin potilaat päätyvät Sydänsairaalaan lääkärin lähetteellä kuten Rosbergin aikoinaan. Poliklinikalla käydään aluksi läpi sairaushistoria ja lääkitys. Lääkäri vastaa tutkimuksista ja toimenpiteistä kuten varjoainekuvauksesta ja sen perusteella tehtävästä hoidosta kuten leikkauksesta tai pallolaajennuksesta ja lääkehoidosta. Sairaanhoitajat ja kuntoutusohjaajat antavat potilaalle tietoa hänen sairaudestaan, lääkityksestään ja elintapasuosituksista sekä ohjaavat yksilöllisesti liikkumaan. Kuntoutusohjaajan kautta tehdään yksilöllinen kuntoutussuunnitelma.

Jokaiselle potilaalle tehdään henkilökohtainen hoitosuunnitelma, ja potilas on mukana hoitosuunnitelman teossa.

– Potilas osallistuu täysiveroisena oman hoitonsa suunnitteluun. Hoidossa voi olla eri vaihtoehtoja, joista suosittelemme joitakin, mutta potilas lopulta itse päättää, miten edetään, Virtanen kertoo.

Yhteistyö hoitohenkilökunnan kanssa on Rosbergin mukaan sujunut hyvin ja hänet on otettu hienosti mukaan osaksi tiimiä. Toisaalta hän pyrkii olemaan myös itse omatoiminen eikä esimerkiksi juoksuta hoitajia turhaan.

– Hoito Sydänsairaalassa on ollut erinomaista. En tiedä, onko minulle sattumalta osuneet hyvät lääkärit, mutta vastaanotolla tulee aina miellyttävä olo, ja lääkärit kertovat asiat suoraan siten kuin ne ovat, Rosberg kiittelee.

Kontrollit ja elintapaohjaus varmistavat hyvät hoitotulokset

Sairauden toteamisen ja mahdollisten toimenpiteiden jälkeen potilasta seurataan kontrollikäynnein ja lääkitystä säädetään tarpeen mukaan. Lääkehoidolla, neuvonnalla ja elintapaohjauksella pyritään siihen, että potilaan sairaus pysyisi kurissa eikä tarvittaisi uudelleen kajoavia hoitoja.

– Potilasta täytyy kuunnella ja räätälöidä esimerkiksi liikuntamuodot sellaisiksi, jotka miellyttävät juuri kyseistä potilasta, Virtanen painottaa.

Rosberg käy tahdistinkontrolleissa vuosittain ja Marevan-kontrolleissa kerran kuussa. Muuten häntä hoidetaan oireiden mukaan tarvittaessa.

– Hoito on ollut korkealuokkaista, ei voi kuin sanoa täydet kiitokset. Tulokset puhukoon puolestaan, Rosberg toteaa.