array(1) { [0]=> string(6) "mobile" }

Ablaatiohoidon ansiosta Richard pääsi taas nauttimaan liikunnasta

Tamperelainen Richard van Camp, 46, on urheillut koko elämänsä. Reilu vuosi sitten hän hakeutui lääkäriin rytmihäiriöiden takia ja sai suosituksen ablaatiohoidosta. Toimenpide jännitti, mutta kannatti.

– Minulla oli kahdesti tai kolmesti rytmihäiriöitä ja viimeisen kerran jälkeen kävin lääkärin kanssa konsultoinnissa ja hän ehdotti, että menisin toimenpiteeseen. Sydänlihakseni on normaalia paksumpi, eikä se toiminut kuten pitäisi. Siksi lääkäri ehdotti, että he polttaisivat pienen alueen sydämen seinällä, jotta seinämä ei olisi niin paksu ja virtaus sujuisi paremmin, hän muistelee.

Van Campilla ei ollut rytmihäiriöiden lisäksi muita oireita, minkä takia hän suhtautui epäileväisesti ablaatiohoidon tarpeellisuuteen.

– Lääkäri sanoi, ettei voi varmaksi sanoa tulevatko rytmihäiriöt takaisin vai ei, mutta siihen on todella iso todennäköisyys. Ja jos niitä jatkuvasti tulee, niistä seuraa vain ongelmia. Minulla oli vaihtoehtona odottaa ja katsoa jos rytmihäiriöt jatkuvat tai sitten mennä toimenpiteeseen.

Aiemmin mies oli ollut vain urheiluvammoista seuranneissa pienissä leikkauksissa. Ablaatio huoletti ja hän teki paljon taustatyötä aiheesta sekä kyseli lääkäriltään lisätietoja toimenpiteestä.

– Mietin pitkään mitä tekisin, mutta lopulta totesin, että riski on aika pieni. Toimenpide oli aika tavallinen ja päätin mennä siihen. Lääkäri oli todella hyvä, hän vastasi hyvin kysymyksiini.

”Oli hyvä ehkä huomata, etten ole niin nuori enää”

Ablaatio sujui hyvin ja van Camp vietti sairaalassa vain yhden yön. Kolmen päivän sairausloman jälkeen arki jatkui kuten ennenkin.

– Ablaation jälkeen tuntui todella normaalilta. Ainoastaan lantion alue, pistokohta nivusessa, oli kipeä muutaman päivän. En huomannut mitään sivuvaikutuksia.

Van Camp on urheillut koko elämänsä ja viettänyt monet viikonloput ovatkin kuluneet muun muassa murtomaahiihdon ja suunnistuksen kilpailuissa. Rytmihäiriöiden takia urheiluun tuli kuitenkin tauko.

– Kunto on ehkä laskenut jonkun verran, mutta en tiedä johtuuko se ablaatiosta vai siitä, että olin lähes vuoden ajan kuntoilematta rytmihäiriöiden takia. Olen koko elämäni treenannut ja kilpaillut ainakin kymmenen tuntia viikossa. Mutta loppujen lopuksi se oli ehkä hyvä huomata, etten ole niin nuori enää ja ehkä vaimokin tykkäsi, etten enää käy joko viikonloppu kisoissa, mies naureskelee.

Ablaatiosta on nyt kulunut vuosi. Van Camp tuntee olonsa edelleen normaaliksi, eikä toimenpide ole juuri käynyt enää mielessä.

– Pääasia on, etteivät rytmihäiriöt ole tulleet takaisin. Lääkäri sanoi, että jos minulla on ongelmia niin pitää tulla takaisin, mutta ei ole ollut.