array(1) { [0]=> string(6) "mobile" }

Sydänsairaus ei estä aktiivista elämää

Jorma Laakso

Jorma Laakson sydän on oireillut yli 40 vuoden ajan. Rytmihäiriöt ja elämä tahdistimen kanssa eivät ole kuitenkaan estäneet hyvää, täyttä elämää.

Kangasalla asuvan Jorma Laakson, 74, aamu alkaa kaurapuurolla ja kalanmaksaöljykapselilla. Tämän jälkeen vuorossa on aamukävely. Poikkeuksen rytmiin tekevät päivät, jolloin Jorma suuntaa vaimonsa kanssa Kangasalan kaupungin järjestämään ikäihmisten vesijumppaan. Lounas on puolen päivän aikaan, ja nukkumaan Jorma menee yleensä Kymmenen uutisten jälkeen.

− Rauhallinen ja säännöllinen päivärytmi on parasta lääkettä sydänsairaalle, toteaa Laakso.

Mies tietää, mistä puhuu, sillä hänen sydämensä on oireillut 1980-luvulta saakka. Laaksolle on tehty sydämen ohitusleikkaus tammikuussa 1996. Rytmihäiriöitä mies on saanut elämänsä aikana kymmeniä. Vuoteen 2013 saakka ne asettuivat joka kerta viimeistään Tays Päivystys Acutassa, jossa sydämen rytmi käännettiin sähköisesti.

− Olen kantapään kautta oppinut, mitkä tekijät saattavat laukaista rytmihäiriön. Stressi ja hermostuminen ovat pahimpia. Liika fyysinen ponnistelu ei sekään ole hyväksi, Laakso toteaa.

Viimeiset seitsemän vuotta Laaksolla on ollut lääkitys, joka pitää eteisvärinän eli flimmerin rauhallisena. Vuonna 2015 hänelle asetettiin lisäksi sydämen tahdistin, koska Holter-seurannassa kävi ilmi, että sydän saattoi vähimmillään lyödä unessa vain 22 kertaa minuutissa. Pari vuotta sitten vuorossa oli sydämen hiippaläpän korjausleikkaus tähystämällä, ja vuoden verran seuralaisena on ollut myös uniapnea.

Merkityksellisyyttä yhdistystoiminnasta

Jorma Laakso on harrastanut nuoresta saakka pistooliammuntaa ja voittanut lajista lukuisia SM-mitaleja vielä sydänleikkauksen jälkeisinä vuosinakin. Erityisen tärkeä harrastuksen merkitys oli vuoden 2001 jälkeen, kun hän joutui jäämään sairauseläkkeelle sydänvaivojen takia.

− Kun aamulla otin 13 pilleriä, jotta sydän pysyisi rauhallisena, mietin, tällaistako loppuelämä on. Toisaalta järjellä ymmärsin hyvin, ettei sydämeni kestänyt myyntityöhöni liittyvää kiirettä, painetta ja epäsäännöllisyyttä.

Laakso oli tottunut tapaamaan työssään paljon ihmisiä. Kun aikaa äkkiä oli paljon aiempaa enemmän, hän alkoi toimia aktiivisesti reserviläisissä, jonka jäsen oli. Myös moni muu järjestö, kuten paikallinen omakotiyhdistys, Lions Club ja sotaveteraanien tukitoiminta, sai Laaksosta aktiivisen johtokunnan jäsenen.

− Olen saanut harrastuksista ja yhdistystoiminnasta paljon sisältöä elämääni. On tärkeää, että vaikka sydänoireet on huomioitava arjessa, niistä ei tule ainoa arkea määrittävä asia.

Terveellinen ruokavalio ja vaimon tuki

Vaimon merkitys on Laakson mukaan oleellinen hänen sydämen hyvinvointinsa kannalta.

− Toisinaan innostun rehkimään liikaa, kuten loppukesällä leikkaamaan kodin ympäri kiertävää pensasaitaa. On hyvä, että vaimoni toppuuttelee ja kehottaa tarvittaessa lepäämään välillä.

Laakso sanoo oppineensa kiinnittämään pakon edessä huomiota ruokavalioonsa, mutta kiittää terveellisistä ruokavalinnoista vaimoaan, joka kantaa päävastuun perheen ruoanlaittamisesta.

− Ituja tosin en ole oppinut syömään, mutta oman puutarhan omenia ja luumuja yritän syödä joka päivä. Lämpimänä ruokana suosin kalaa ja kanaa, mutta aina joskus haluan edelleen herkutella pippuripihvillä.

Tärkeä liikunta

Juoksulenkkejä Laakson sydän ei kestä, mutta kävely on sitäkin tärkeämpää hyvinvoinnin kannalta. Sohvan vieressä olohuoneessa nököttävät käsipainot, joita Laakso sanoo nostelevansa silloin tällöin televisiota katsellessaan. Sama pätee käsinojalla oleviin käsipuristimiin.

− Sydänterveyden kannalta on tärkeää, että paino pysyy aisoissa. Korona-aika on tuonut siihen haasteita, koska liikuntaryhmät oli pitkään peruttu. Nyt olen kuitenkin saanut taas kiinni hyvästä suunnasta.

Kunnon ylläpitämisessä tärkeitä ovat vuosien saatossa olleet myös erilaiset ryhmät, kuten Sydänliiton järjestämä Tulppa-kuntoutus. Kymmeneen kokoontumiskertaan kuului kuntotesti, ohjattuja jumppia ja tietoa sydänterveydestä.

− Ryhmät ovat hyviä ryhtiliikkeitä omasta terveydestä huolehtimiseen, ja samalla niistä löytää vertaistukea.

Säännölliset kontrollit

Moni Laakson lähisuvusta on kuollut sydänvaivoihin nuorena – oma isä sydänkohtaukseen vain 48-vuotiaana. Laakso on kiitollinen, että sydänsairauksien hoito on kehittynyt viime vuosikymmeninä paljon. Tays Sydänsairaalassa saamaansa hoitoa Laakso pitää erinomaisena.

− Annan arvoa säännöllisille kontrolleille, joissa tilannettani seurataan ja jos jotakin hälyttävää ilmaantuu, siihen reagoidaan heti.

Laakson puhelin soi. Ikäihmisten digiopas hälytetään opastamaan pulassa olevaa senioria tietokoneongelmissa. Laakso kertoo osallistuneensa lähes 20 vuotta sitten Pelko pois -tietokonekurssille ja työskennelleensä monta vuotta vapaaehtoisena Mukanetti ry:n digioppaana.

− Yksi asia täytyy muistaa laittaa aina kotoa lähtiessä taskuun. Toivon, etten joudu ikinä turvautumaan siihen, mutta nitrosuihke on tärkeä hätävara.

Pienikin liike edistää terveyttä, askel kerrallaan

Tiesitkö, että uudistunut aikuisten liikkumisen suositus huomioi entistä paremmin myös kevyen liikuskelun, paikallaanolon tauottamisen ja riittävän unen merkityksen? Arjen askareet ja muu hyötyliikunta vilkastuttavat verenkiertoa sekä vetreyttävät lihaksia ja niveliä.

Liikuskelua ja paikallaanolon tauottamista tulee tehdä joka päivä – mitä useammin, sen parempi – vaikka muutaman minuutin pätkissä.

Uudesta liikkumisen suosituksesta on hyötyä myös vähemmän liikkuville. Rasittavampaan liikuntaan sydänsairaan on hyvä saada yksilöllistä ohjausta.

Tutustu aikuisten liikkumisen suositukseen UKK-instituutin sivuilla

Liikuntaohjeita sydänsairaille Sydänliiton sivuilla

Luonto kuntosalina: Sydänsairaalan fysioterapeuttien liikkeet luonnossa kuntoiluun