array(1) { [0]=> string(6) "mobile" }

Tuulian elämä palasi raiteilleen

Tuulia Pärkö, 58, kärsi pahoista hengästymisoireista jo neljä vuotta sitten ja joutui pallolaajennukseen. Huono olo kuitenkin palasi tänä vuonna.

– Neljä vuotta sitten oireet olivat pahoja. Esimerkiksi pyöräillessäni pieninkin ylämäki sai hapen loppumaan ja töissä lounaan jälkeen oli erittäin hengästynyt olo. Itse luulin, että kyseessä on orastava astma, sillä minulla ei ollut rintakipuja, Pärkö kuvailee.

Pärkölle tehtiin lopulta nelisen vuotta sitten sepelvaltimosuonessa olevan tukkeuman avaaminen eli pallolaajennus yksityisellä lääkärillä ja mukaan annettiin kolesterolilääkkeet.
Silti tänä syksynä olo alkoi jälleen tuntua huteralta. Pärkö palasi samalle yksityislääkärille, joka suositteli jatkohoitoja.

– Sanoin lääkärille, ettei minulla ole tällä hetkellä varaa maksaa hoitoja. Aiemmin yksityisellä pallolaajennuksessa olleena tiedän, kuinka hintavaa hoito on. Onneksi lääkäri ehdotti minulle vaihtoehdoksi Helsingin Sydänsairaalaa, jossa hoito tehtäisiin julkisen palvelun hinnalla.

– En ollut aiemmin kuullut siitä, mutta se osoittautui loistavaksi vaihtoehdoksi, Pärkö kuvailee.

”Pelotti, onko jotain oikeasti vialla”

Etukäteen Pärkö oli jännittänyt, pitäisikö pallolaajennus tehdä uudelleen. Jännitys toimenpiteestä vaihtui kuitenkin levolliseksi oloksi hänen saavuttuaan Jätkäsaaressa sijaitsevaan sairaalarakennukseen eräänä lokakuisena aamuna.

– Tiesin, millainen toimenpide tulee olemaan. Minua pelotti, onko minussa oikeasti jotain vialla. Jouduin lisäksi olemaan syömättä ja juomatta ennen toimenpidettä. Mutta henkilökunta oli erittäin mukavaa. Pari sairaanhoitajaa oli lähettyvillä koko ajan ja olo pysyi turvallisena.

Pärkölle tehtiin varjoainekuvaus. Itse toimenpide sujui moitteetta.

– Se on omalla tavallaan ilkeä toimenpide, koska siinä ollaan hereillä. Siinä ei kuitenkaan onneksi tunne mitään ja saat myös heti kuulla, mikä tilanne on. Itse sain onneksi hyviä uutisia, minulla oli kaikki kunnossa, eikä lisähoitoja tarvittu.

Toimenpiteen jälkeen Pärkö pääsi lepäämään sairaalan petiin.

– Itse kuvaus ei kestä hirveän kauaa, mutta alku- ja loppuvalmistelut vievät aikaa lääkkeidenannon vuoksi. Suurimmaksi osaksi se oli odottelua. Vuoroni oli viimeisenä, ja minulle annettiin jopa iPad käteen, joten aikakin kului mukavasti. Muutenkin paikka oli todella kodinomainen, Pärkö kuvailee.

Vaikka Pärkö säästyi pallolaajennukselta, jatkaa hän silti kolesterolilääkkeiden syömistä. Sairastuminen on mietityttänyt vuosien saatossa muuten perustervettä naista.

– Sydäntauteja ajatellen olin yllättävän nuori sairastumaan. Minulle on sanottu, että minulla tämä on geeneissä, itselläni ei nimittäin ole mitään niistä paheista, joita tyypillisesti sydänpotilailla on, hän sanoo.