array(1) { [0]=> string(6) "mobile" }

Urheilevan Annan hoito suunnitellaan hänen toiveitaan kunnioittaen

Ampumahiihtäjä Anna Hiidensalo joutui keskeyttämään harjoittelun sydänoireiden vuoksi. Sydänsairaalasta hän saa uskoa, että sydän voi parantua.

Tamperelaisen Anna Hiidensalon, 28, sydänoireet alkoivat hiihtoladulla kaksi vuotta sitten. Ampumahiihdon maajoukkueessa kilpailleen ammattiurheilijan sydän alkoi ”muljua” kummallisesti.

– Tuntui siltä kuin rinnasta kauhottaisiin soppakauhalla. Sykkeeni oli myös epätavallisen korkea, Anna kuvailee.

Tuolloin ampumahiihtoa Östersundissa Ruotsissa treenannut Anna tiesi, että jotain oli vialla. Anna oli pari kuukautta aiemmin sairastanut ankaran influenssan, mutta olo oli palautunut normaaliksi ja harjoitukset jatkuneet vähitellen.

Epämääräiset oireet eivät kuitenkaan hellittäneet, kun Anna palasi Suomeen harjoittelemaan ja jatkamaan opintojaan Tampereen teknillisessä yliopistossa.

– Minua väsytti niin paljon, että hiihtämisestä ei tullut enää mitään. Pelkästään portaiden nousemisen jälkeen olin niin puhki, että pyörrytti. Päätäni särki ja hengittäminen oli vaikeaa.

Annalla todettiin sydänlihas- ja sydänpussitulehdus, ja hän sai lähetteen Tays Sydänsairaalaan.

Sydänsairaala hoitaa yksilöllisesti

Anna on tyytyväinen saamaansa hoitoon Sydänsairaalassa. Hän on käynyt kardiologi Kjell Nikuksen vastaanotolla koko hoitonsa ajan. Alle kolmekymppisenä urheilijana Anna ei ole kaikkein tyypillisin sydänpotilas.

– Omaa kertomustani oireistani ja urheilutaustastani on kunnioitettu. Hoitoni on sitten suunniteltu se huomioiden.

Annalle on ollut myös erityisen tärkeää, että hänen toiveitaan ja tavoitteitaan on kuunneltu. Anna halusi taas hiihtää.

– On henkisesti raskasta olla vakavasti sairas. Vaikeimmilla hetkillä jaksoin nousta sängystä ylös sen voimalla, että halusin vielä päästä hiihtämään. Sydänsairaalassa kukaan ei ole sanonut minulle, että unohda urheilu, et sinä sitä tarvitse. Sen sijaan asenne on ollut rohkaiseva.

Samaan aikaan Anna on voinut luottaa Sydänsairaalan työntekijöiden asiantuntemukseen.

– Olen luonteeltani varsin analyyttinen ja mietin paljon, mistä oireeni johtuvat ja mitä ne tarkoittavat. Minulle jää epävarma ja turhautunut olo, jos en saa tarpeeksi tietoja ja vastauksia. Sydänsairaalassa olen voinut tuntea oloni rauhalliseksi. On huojentavaa, kun lääkäri ottaa ohjat ja kertoo, mitä seuraavaksi tehdään.

Anna pitää myös Sydänsairaalan tunnelmasta.

– Saan sairaalassa lämpimän vastaanoton. Koska kyseessä on vakava sairaus, ja elämä on siitä kiinni, on tärkeää, että tuntee henkilökunnan olevan tukena.

Terveellä sydämellä kohti tulevaisuutta

Annan toive hiihtoladulle palaamisesta toteutui viime vuoden keväällä.

– Se että pääsin hiihtämään uudestaan, oli pitkälti lääkärini Kjellin ansiota, Anna sanoo.

Annan sydän oli oireeton, ja hän alkoi taas vähitellen harjoitella. Viime syksynä, viikkoa ennen ensimmäisiä kisoja, Anna sairastui, flunssaan. Joillakin sydänpotilailla tauti uusii, niin kävi myös Annalla. Hän sairastui taas, tällä kertaa onneksi vain sydänpussitulehdukseen.

– Sairauden uusiminen oli kova paikka. Onneksi Kjell on hoitanut minua koko tämän ajan. Se loi minuun uskoa, että sairaus joskus päättyy.

Anna kävi vastikään Kjellin vastaanotolla ja sai varovaisen hyviä uutisia. Nyt sydän näyttää taas terveeltä. Liikuntaa Anna ei vielä saa harrastaa, mutta arkiseen elämään Annan sairaus ei vaikuta. Hän onkin suunnannut katseensa työmarkkinoille. Tuore diplomi-insinööri haluaa seuraavaksi keskittyä työnhakuun.

– Sairaana oleminen harmittaa, mutta jos jostain ratkaisu löytyy, se on Sydänsairaalasta. Uskon, että Kjell keksii keinon, millä pysyn tulevaisuudessakin terveenä, Anna sanoo hymyillen.