array(1) { [0]=> string(6) "mobile" }

Rintaelinten diagnostiset toimenpiteet ja leikkaushoidot

Milloin keuhkon ja keuhkopussin sairauksia hoidetaan leikkaamalla?

Keuhkoissa esiintyy sekä hyvän- että pahanlaatuisia kasvaimia, joista yleisin on keuhkosyöpä. Toisinaan leikkaus on lopullinen tapa selvittää, kumpaan ryhmään kasvain kuuluu. Hyvänlaatuisiksi epäillyt kasvaimet suositellaan usein poistettaviksi, jotta kasvaimen tyyppi saadaan varmistettua.

Keuhkosyövän leikkausta edeltävillä tutkimuksilla pyritään arvioimaan kasvaimen laajuutta potilaassa. Selvitysten perusteella määritetään kasvaimen levinneisyysaste. Tämä luokitus määrää käytettävän hoitomenetelmän. Keuhkosyövän hoitosuositus tehdään moniammatillisessa hoitokokouksessa, jossa ovat läsnä keuhkolääkäri, syöpälääkäri, rintaelinkirurgi ja röntgenlääkäri. Keuhkosyövän leikkaushoito on mahdollista niillä potilailla, joilla kasvain on korkeintaan rajoitetusti paikallisesti levinnyt.

Muut edellytykset keuhkosyövän leikkaushoidolle ovat potilaan riittävä yleistila kestää leikkauksen aiheuttama rasitus ja keuhkojen riittävä toiminta leikkauksen jälkeen. Keuhkojen toimintakykyä tutkitaan puhallustestein ja kaasujenvaihtomittauksin (spirometria ja diffuusiokapasiteetin määritys).

Keuhkopussin kasvaimet ovat harvinaisia, ja niiden leikkaushoito tulee harvoin kyseeseen.

Keuhkopussin tulehdus ei ole harvinainen, ja se voi esiintyä itsenäisesti tai osana keuhkokuumetta. Mikäli nestettä ei saada kanavoitua laskuputkella pois keuhkopussista, tarvitaan leikkaus sairauden parantamiseksi.

Mitä leikkauksessa tapahtuu?

Leikkauksen kulku käydään läpi kirurgin ja nukutuslääkärin kanssa ennen toimenpidettä useimmiten jo poliklinikkakäynnin yhteydessä. Leikkausta varten osastolle tullaan joko leikkausta edeltävänä iltapäivänä tai leikkauspäivän aamuna. Keuhkosyöpäleikkaus tehdään aina nukutuksessa ja nykyisin useimmiten tähystysleikkauksena. Kaikissa tapauksissa tähystysleikkaus ei ole mahdollinen, jolloin leikkaus tehdään kylkiväliavauksen kautta.

Tähystysleikkaus tehdään kyljen kautta. Kainalon alapuolelle tehdään noin kuuden sentin haava ja alemmaksi lähemmäksi kylkikaarta kaksi pienempää haavaa. Toimenpide tehdään käyttäen putkimaista kameraa ja pitkiä instrumentteja. Avoleikkaus eroaa tähystysleikkauksesta siinä, että haava on pitempi.

Leikkausten jälkeen rintaontelosta johdetaan ulos imulaitteeseen laskuputki (dreeni). Laskuputki poistetaan useimmiten leikkausta seuraavana päivänä vuodeosastolla, kun siihen tuleva eritys on riittävästi vähentynyt. Leikkaushaavakipua hoidetaan avoleikkauksen yhteydessä epiduraalikatetrilla ja tähystysleikkauksen jälkeen kylkivälikatetrilla. Näihin annetaan puudutetta ja tarvittaessa muuta lääkitystä. Myös suun kautta otettavaa lääkitystä tarvitaan ja se jatkuu useammalla lääkkeellä myös kotona. Laskimoveritulppaa ehkäistään vatsanahan alle pistettävällä lääkkeellä, joka jatkuu 10 päivää myös kotona. Tämän käyttö opetetaan potilaalle.

Leikkausta seuraavana päivänä on tärkeää, että potilas nousee ylös ja lähtee liikkeelle kävelemään. Syvään hengittäminen ja fysioterapeutin ohjaamat hengitysharjoitukset edesauttavat kuntoutumista ja kotiutumista. Kotiutuminen tapahtuu keskimäärin neljäntenä päivänä tähystysleikkauksen jälkeen ja seitsemäntenä avoleikkauksen jälkeen.

Liittyykö leikkaukseen riskejä?

Rintaonteloleikkauksen liittyy aina riskejä, jotka keskustellaan ennen leikkausta. Leikkauksella saatavan hyödyn tulee olla otettavaa riskiä suuremman. Hoidon pitkittymisen ja täydentävien hoitotoimenpiteiden tarve on kohtalaisen suuri aina keuhkoleikkausten yhteydessä. Vakavien haittatapahtumien riski on kuitenkin pieni.

Miten elämä jatkuu leikkaushoidon jälkeen?

Kotiuduttuaan potilas pystyy itsenäisesti huolehtimaan arkiaskareista. Leikkauksen jälkitarkastus on muutaman viikon sisällä leikkauksesta, jolloin myös lopulliset näytevastaukset ovat tiedossa.

Loppuarvio määrää mahdollisten muiden hoitojen tarpeen. Jälkitarkastuksen yhteydessä suunnitellaan myös tarvittava jälkiseuranta.

Kuntoutumisvaiheessa kannustetaan palaamaan leikkausta edeltäviin toimintoihin mahdollisimman nopeasti. Voimakasta hengästymistä aiheuttava ponnistelua ja raskaampien taakkojen nostelua suositellaan välttämään 3 viikkoa tähystysleikkauksen ja 5 viikkoa avoleikkauksen jälkeen. Nämä ovat myös keskimääräiset sairasloman kestot leikkauksen jälkeen.