Sydänfilmi EKG ja Holter

Hoitaja asettaa Holter-laitteen elektrodipäätä potilaan rintakehälle paidan kaula-aukon lähelle

Potilaalta otettava sydänfilmi kuvaa sydämen sähköistä toimintaa.

Sydämen sinussolmukkeen ja johtoratajärjestelmän toiminta selvitetään sydänfilmin (EKG) avulla. Sydänfilmillä pyritään selvittämään myös sydänlihaksen hapenpuute ja sydäninfarktin aiheuttamat vauriot. Mahdolliset rytmihäiriöt, sydänlihaksen kuormitus ja paksuuntuminen sekä viitteet sydänsairauksiin selvitetään sydänfilmin avulla.

EKG-rekisteröinnissä elektrodit kiinnitetään kumpaankin ranteeseen ja nilkkaan sekä kuuteen kohtaan rintakehällä. EKG rekisteröidään aina, kun sydäntä on tarpeen tutkia. Lisälyönnit ja tykytykset, kuten eteisvärinä, ovat helposti todettavissa sydänfilmistä.

Vuorokausirekisteröinti eli Holter-tutkimus

EKG:n vuorokausinauhoitusta eli Holter-tutkimusta käytetään rytmihäiriöiden selvittämisessä. Rekisteröinnistä arvioidaan sydämen rytmi ja sykenopeus eri tilanteissa, mahdolliset lisälyönnit ja lyöntisarjat, lyöntitauot sekä viitteet sydänlihaksen hapenpuutteesta nauhoituksen aikana.

Tutkimuksen avulla saadaan selville rytmihäiriöiden syntytapa, määrä ja merkitys. Vuorokausinauhoituksen avulla saadaan selville, ovatko rytmihäiriöt eteis- vai kammioperäisiä. Sen avulla pyritään selvittämään myös epäselvien tajuttomuuskohtausten syy sekä saamaan tietoa sydänlihaksen hapenpuutteesta.

EKG:n vuorokausirekisteröinnistä voi olla apua myös sepelvaltimotaudin yhteydessä, esimerkiksi silloin, kun epäillään yöaikaisten oireiden taustalla olevaa sepelvaltimotautia.

Miten Holter-tutkimus tehdään?

Vuorokausirekisteröinti tapahtuu EKG-rekisteröinnin kaltaisesti. Potilaan rinnalle asetetaan viisi tai seitsemän EKG-elektrodia, joiden avulla sydänkäyrää seurataan 24 tunnin tai 48 tunnin ajan. Tutkimuksessa potilas merkitsee rytmihäiriötuntemukset ja muut sydänoireet oirepäiväkirjaan, ja nauhoituksen jälkeen lääkäri vertaa sydänfilmiä ja kuvattuja oireita keskenään.

Potilasta rohkaistaan elämään tutkimuksen aikana normaalia elämää ja harjoittamaan toimintoja, jotka saattavat käynnistää rytmihäiriöt. Tutkimuksen aikaiset sydämen lyönnit (noin 100 000 vuorokaudessa) rekisteröityvät laitteen muistiin ja ne puretaan jälkikäteen analysoitaviksi.

Osalle ihmisistä rytmihäiriöt ilmenevät vain harvakseltaan. Oirejohteisessa nauhoituksessa potilasta seurataan useamman viikon ajan, ja hän aktivoi EKG:n nauhoituksen oireiden ilmaantuessa.