Tahdistinhoito

Lääkäri voi suositella sydämen sykkeen hoitoon tahdistinta. Tahdistintyyppi valitaan yksilöllisesti sinulla todetun sydänsairauden perusteella. Jokaisen potilaan tarpeet, oireet ja taudinkuva ovat yksilöllisiä, jolloin myös tietynlaisen tahdistimen tarve vaihtelee.

Tahdistimen tarkoitus on turvata elimistölle riittävä sydämen rytmi ja sitä kautta parantaa elämänlaatuasi, hoitaa mahdollista sairautta ja jossakin tapauksessa jopa pelastaa henkesi.

Sydämentahdistin asennetaan, kun

sydämen hidas syke aiheuttaa oireita,
potilaalla on ollut henkeä uhkaava nopea rytmihäiriö tai
sydämen vajaatoimintapotilaalla on oireita asianmukaisesta lääkehoidosta huolimatta.

Tavallinen tahdistin aistii sydämen omaa rytmiä ja tahdistaa vain, mikäli syke hidastuu alle ohjelmoidun rajan. Rytmi- ja vajaatoimintatahdistimen toimintaperiaate eroaa tavallisesta tahdistimesta.

Video: Sydämentahdistimen asennus

Rytmihäiriötahdistin

Defibrillaattori eli rytmihäiriötahdistin (ICD) asennetaan potilaalle, jolla on riski saada henkeä uhkaava nopea rytmihäiriö. Rytmihäiriötahdistin tunnistaa häiriön ja korjaa sen ylitahdistamalla tai sähköiskulla, joka pelastaa potilaan hengen. Kun rytmihäiriötahdistin on antanut iskun tai ylitahdistushoidon, kardiologin on tarkistettava, että tahdistin on toiminut asianmukaisesti.

Vajaatoimintatahdistin

Biventrikulaaritahdistin eli vajaatoimintatahdistin (CRT) asennetaan potilaalle, jonka

sydämen pumppauskyky on pysyvästi alentunut,
sydänsähkökäyrässä näkyy katkos ja/tai
hengenahdistusoire syntyy pienessäkin rasituksessa, esimerkiksi rauhallisessa kävelyvauhdissa.

Vajaatoimintatahdistimella pyritään parantamaan sydämen pumppauskykyä tahdistamalla samanaikaisesti sekä oikeaa että vasenta kammiota. Vajaatoimintatahdistimen säätö tapahtuu aina yksilöllisesti ja usein sydämen ultraäänitutkimusta apuna käyttäen.

Mitä tahdistin sisältää

Tahdistinjärjestelmä koostuu pienestä, ihon alle paikallispuudutuksessa asennettavasta tahdistinlaitteesta (generaattorista) ja 1–3 tahdistinjohdosta. Laskimosuonen kautta asennettavat tahdistinjohdot ohjataan sydämeen ja useimmiten kiinnitetään hennoilla ruuveilla sydämen seinämiin. Johdot yhdistetään tahdistimessa olevaan liitinosaan.

Tahdistimessa on paristo eli virtalähde, jonka kesto on tahdistuksen tarpeesta riippuen keskimäärin 5−12 vuotta.

Tahdistimen etäseuranta

Uusimmat tahdistimet pystyvät tallentamaan ja välittämään tahdistimen ja sydämen toimintaan liittyviä tietoja, jolloin tahdistimen toimintaa voidaan seurata etäyhteyden välityksellä (mm. sydämen rytmi, syke).

Jos tahdistimeesi liitetään etäseurantalaite, saat laitteen mukaasi useimmiten jo ennen kotiutumista sairaalasta.

Katso video tahdistimen etäseurannasta Sydänsairaalassa (Youtube)

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Estääkö tahdistin eteisvärinää eli flimmeriä?

Tahdistin ei pysty hoitamaan eikä estämään eteisvärinää. Tahdistimen turvin flimmeriä voidaan hidastaa turvallisesti lääkkeillä.

Voiko tahdistimen ja johtojen materiaaleista allergisoitua? Voiko elimistö alkaa hylkiä tahdistinlaitetta?

Ei voi.

Mitä tapahtuu tahdistingeneraattorin vaihdossa ja voidaanko tahdistinta ladata?

Kun tahdistimen virta alkaa ehtyä, sitä ei voi ladata, vaan se pitää vaihtaa. Mikäli tahdistimen johdot ovat toimivat, niitä ei tarvitse vaihtaa. Tahdistingeneraattorilla tarkoitetaan tahdistimen tietojärjestelmää ja tahdistimen patteria. Tahdistingeneraattorin vaihto tehdään sairaalassa paikallispuudutuksessa.