Tutkimukset urheilijoille

Kardiologian erikoislääkärin vastaanottokäynti

Kun tulet vastaanotolle ensimmäistä kertaa, käymme läpi oireesi sekä kartoitamme valtimotaudin riskitekijöitä ja olemassa olevia sairauksia. Lisäksi kuuntelemme sydäntä ja keuhkoja, teemme sydämen ultraäänitutkimuksen ja tulkitsemme sydänfilmiä eli EKG:ta.

Jos sydämen toiminnassa ilmenee testeissä poikkeavuuksia, ohjaamme tarvittaviin jatkotutkimuksiin.

Sydämen ultraäänitutkimus

Sydämen ultraäänitutkimus kuuluu perustutkimuksiimme ja se tehdään ensimmäisellä vastaanottokäynnillä, jos sellaista ei ole aiemmin tehty. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää sydämen eri osien rakennetta ja toimintaa.

Tutkimus on helppo ja lyhytkestoinen: siihen kuluu noin 15 minuuttia. Potilas makaa tutkimuksessa välillä selällään ja välillä vaihtaa asentoa kyljelle samalla kun kardiologi pitää ultraäänianturia potilaan rintakehällä.

EKG-pitkäaikaisrekisteröinti (Holter)

Tutkimuksella selvitetään sydämen toimintaa arkiolosuhteissa vuorokauden ajan. Hoitaja asettaa potilaan rintakehälle muutamia ”lätkiä” eli EKG-elektrodeja, joiden johdot yhdistyvät pieneen kannettavaan tallennuslaitteeseen.

Kun elektrodit ovat paikallaan, tutkittavan tulisi elää mahdollisimman normaalia arkielämää, johon kuuluu myös fyysinen rasitus. Olennainen osa tutkimusta on päiväkirja, johon tutkittava kirjaa vuorokauden aikana tekemiään aktiviteetteja ja havaitsemiaan oireita.

Tutkimuksen päätteeksi tieto siirretään klinikallamme analyysiohjelmaan. Lääkäri tekee sen jälkeen tulkinnat tutkimuksen löydöksistä ja huomioi myös päiväkirjaan tehdyt kirjaukset.

Verenpaineen vuorokausirekisteröinti

Verenpaineen vuorokausirekisteröinnissä tutkittavalle laitetaan olkavarsimansetti, kuten tavallisessa verenpainemittauksessa. Mansetti teipataan kiinni koko vuorokauden ajaksi ja letkut yhdistävät sen mittauslaitteeseen. Laite mittaa tutkittavan verenpaineen esimerkiksi puolen tunnin välein päivällä ja kerran tunnissa yöaikaan.

Tutkimuksen aikana on tärkeää viettää mahdollisimman normaalia elämää laitteen kanssa. Tutkittava voi käydä esimerkiksi töissä tai urheilemassa ja liikkua kotona vapaasti. Samalla tutkittava kirjaa tekemisensä päiväkirjaan vuorokauden ajan. Laitteen keräämä tieto siirretään klinikalla tietokoneen analyysiohjelmaan, jonka avulla lääkäri tulkitsee löydöksiä samalla huomioiden päiväkirjamerkinnät.

Kliininen rasituskoe

Tutkittavan keholle kiinnitetään sydänfilmin elektrodit, jonka jälkeen tutkittava polkee rasituspolkupyörää. Lääkäri ottaa minuutin välein EKG:n lukemat, mittaa verenpaineen sekä tiedustelee samalla tutkittavan oireita ja rasituksen voimakkuutta.

Koe on luonteeltaan oirerajoitteinen: pyörällä poljetaan, kunnes voimat alkavat loppua jaloista tai hengästyminen tai muu oire pakottaa lopettamaan. Tutkimuksen onnistumisen vaatii, että tutkittava saavuttaa submaksimaalisen syketason. Se tarkoittaa 85 prosenttia taulukosta lasketusta iän mukaisesta maksimisykkeestä.

Kun rasituskoe on päättynyt, lääkäri seuraa tutkittavan yleistä vointia, verenpainetta ja EKG:tä muutaman minuutin ajan kokeen jälkeen. Lääkäri tulkitsee EKG-löydökset suhteessa syketasoon, verenpainelukemiin ja oireisiin.

Rasitusultraäänitutkimus

Rasitusultraäänitutkimuksia on kahdenlaisia. Tutkimus voidaan tehdä joko polkien puolipystyasennossa erityisellä tutkimusta varten tarkoitetulla polkulaitteella tai sykettä voidaan nostaa lääkkeillä.

Rasitusultraäänitutkimuksessa sykkeen noustessa selvitetään, tuleeko tutkittavalle sykkeen noustessa mm. sydänlihaksen supistumishäiriöitä, mikä voisi viitata sydänlihaksen hapenpuutteeseen rasituksessa. Tutkimuksella voidaan selvittää myös sydämen läppien vuototilannetta, jolloin nähdään, vaikeutuuko esimerkiksi levossa nähty kohtalainen läpän tila vaikeammaksi rasituksessa ja sykkeen noustessa. Urheilijoilla rasitusultraäänitutkimusta voidaan käyttää tarkentamaan sydänlihaksen supistumisen selvitystä erityisesti sydänlihassairautta epäillessä.