Eteisvärinä ja liikunta

Eteisvärinä on sydämen tyypillisin rytmihäiriö. Sen aikana sydämen syke on epätasainen ja nopea. Sydämen eteiset värisevät nopeasti ja sähköimpulssit kulkeutuvat sattumanvaraisesti kammioiden puolelle. Tämän seurauksena kammiotkin supistelevat epäsäännöllisesti. Eteisvärinärytmi voi olla joko kohtauksellinen tai jatkuva rytmi.

Kohtuukuormitteinen, säännöllinen ja monipuolinen liikunta on tehokas keino ehkäistä eteisvärinän esiintymistä. Liikunnan avulla voi vaikuttaa rytmihäiriön taustalla oleviin riskitekijöihin, kuten ylipainoon, diabetekseen, korkeisiin verenpainelukemiin tai sydänsairauksiin. Säännöllinen liikunta myös pidentää eteisvärinää sairastavan odotettavissa olevaa elinikää.

Liikunnassa on otettava huomioon, että eteisvärinän aikana syketaajuus voi vaihdella suuresti. Syke voi myös nousta kevyessäkin rasituksessa voimakkaasti. Rytmihäiriön aikana sydämen pumppausteho on huonompi kuin normaalin sinusrytmin aikana. Eteisvärinärytmissä terveen sydämen minuuttitilavuus voi laskea 10–15 % ja sydänsairaalla jopa 20–30 %.

Voiko eteisvärinän aikana liikkua?

Kohtauksellisessa eteisvärinässä liikuntaa voi harrastaa normaalisti sydämen rytmin ollessa normaali sinusrytmi. Eteisvärinärytmin aikana liikuntaa tulee keventää.

Liikunta ei yleensä aiheuta eteisvärinää, mutta on tutkittu, että kestävyysurheiluharrastus voi lisätä eteisvärinätaipumusta erityisesti miehillä. Liikunta ei myöskään itsessään aiheuta rytmihäiriötä, mutta saattaa tuoda sen esille.

Ennen aktiivisen liikunnan aloittamista tulee rytmihäiriö olla hyvässä hoidossa ja tällöin liikunnan harrastaminen helpottuu. Hoitamaton eteisvärinä aiheuttaa herkästi oireita, kuten jaksamattomuutta, suorituskyvyn laskua ja jopa hengenahdistusta tai rintatuntemuksia. Oireet ovat yksilöllisiä ja hyvin vaihtelevia. Useat kokevat eteisvärinän tykytyksenä tai nopeana sykkeenä, mutta jotkut ovat rytmihäiriöstä huolimatta täysin oireettomia.

Miten kannattaa liikkua?

Kaikki liikuntamuodot ovat turvallisia eteisvärinää sairastaville. Tärkeintä liikunnassa on, että syketaso on saatu hoidolla taloudelliseksi, eikä syke nouse liian korkeaksi rasituksen aikana. Liian korkea syke kuormittaa pitkään jatkuessa sydänlihasta.

Eteisvärinän kanssa suositellaan terveysliikuntasuositusten mukaista liikuntaa. Liikunta koostuu kestävyysliikunnasta, lihasvoimaharjoittelusta sekä arki- ja hyötyliikunnasta. Pienikin liikunnan lisääminen arkeen vaikuttaa positiivisesti. Liikunta kannattaa aloittaa maltillisesti ja asteittain pyrkiä päivittäin liikkumaan puoli tuntia päivässä.

Raskaampaan ja kilpailulliseen urheiluun osallistuminen vaatii aina hoitavan lääkärin yksilöllisen arvion tilanteesta. Mikäli taustalla ei ole sydänsairautta voivat eteisvärinää hyvin sietävät sekä kohtauksellisista eteisvärinää sairastavat harrastaa rasittavaakin kilpaurheilua. Mikäli eteisvärinä taustalla on sydänsairaus niin arjessa tulee noudattaa sairauden liikuntasuosituksia.

Lääkityksen vaikutus?

Eteisvärinän hoidossa käytetään usein rytmiä hidastavia lääkkeitä, kuten beetasalpaajia. Lääkitys laskee leposykettä ja lääkityksen vuoksi syke nousee rasituksessa hitaammin kuin ilman sitä. Kevyessä liikunnassa tätä vaikutusta ei vielä herkästi huomaa, mutta vauhdin lisääntyessä voi väsymys tai voimattomuus yllättää.

Beetasalpaajalääkitys saattaa aiheuttaa sivuvaikutuksia, kuten verenpaineen laskua, levottomuutta öisin tai sormien sekä varpaiden palelua. Liikkuessa lääkitys vaatii pidemmän alkulämmittelyn ennen rasitusta, jotta liikunta olisi miellyttävämpää. Usein nämä sivuvaikutuksen vaimenevat, kun elimistö tottuu lääkitykseen.

Muista liikkuessa:

• Liikkuessa saa hengästyä sekä hikoilla, jos vointi on oireeton.
• Lisää liikkumista arkeen asteittain erityisesti silloin, jos liikkuminen on aiemmin ollut vähäistä.
• Riittävän pitkä alkulämmittely ja liikunnan jälkeen jäähdyttely valmistaa kehoa rasitukseen sekä tekee liikunnasta miellyttävämpää rytmihäiriön ja lääkityksen kanssa.
• Kuuntele liikkuessa tuntemuksiasi ja tauota rasitusta tarvittaessa.
• Kevennä liikuntaa sääolosuhteiden mukaan: erityisesti pakkasella ja helteellä on hyvä keventää liikunnan rasitustasoa.
• Vältä liikuntaa sairaana ja huonovointisena sekä jos leposykkeesi on normaalia korkeampi.

Teksti: Leena Airaksinen, fysioterapeutti, Tays Sydänsairaala

Päivitetty 19.5.2023