Asiakaspalvelu 03 311 716

Eteisvärinän katetriablaatio

Eteisvärinän katetriablaatio Sydänsairaalassa

Eteisvärinä on yleisin aikuisilla esiintyvä pitkäkestoinen rytmihäiriö. Sen esiintyvyys kasvaa ja on arvioitu, että vuonna 2030 Euroopassa on 14–17 miljoonaa eteisvärinäpotilasta.

Eteisvärinä on merkittävä aivoinfarktin riskitekijä. Siihen liittyy lisäksi kohonnut riski sairastua esimerkiksi sydämen vajaatoimintaan ja dementiaan. Se aiheuttaa myös kuolleisuutta ja voi alentaa potilaiden elämänlaatua. Eteisvärinän hoidossa olennaisinta on arvioida potilaan yksilöllinen aivoinfarktiriski ja tarjota verenohennushoitoa korkean aivoinfarktiriskin potilaille. Myös eteisvärinäriskiä lisäävien taustasairauksien hyvä hoito on tärkeää.

Katetriablaatio on yksi eteisvärinän hoitomuodoista. Se on toimenpide, jossa pyritään vaikuttamaan eteisvärinän käynnistymismekanismiin.

Eteisvärinän hoitoon vaikuttavat tekijät

Normaalin rytmin säilyttämisellä ei ole tutkimuksissa todettu elinikää pidentävää vaikutusta verrattuna pysyvän eteisvärinärytmin hyväksymiseen. Siksi potilaan kokemien oireiden häiritsevyys on olennainen tekijä yksilöllistä hoitolinjaa valittaessa. Oireettomilla tai lieväoireisilla potilailla on useimmiten järkevintä hyväksyä eteisvärinä pysyväksi rytmiksi.

Potilaille, joille eteisvärinä aiheuttaa elämänlaatua heikentäviä oireita, on hoitosuositusten mukaan perusteltua harkita rytmihäiriötä estävää lääkitystä tai katetriablaatiohoitoa normaalin rytmin säilyttämiseksi. Hoitosuositusten mukaan katetriablaatioon voidaan oireisilla potilailla edetä, jos rytmihäiriön estolääkitys on todettu tehottomaksi tai potilas ei pysty sitä käyttämään. Erityistilanteissa katetriablaatiota voidaan harkita myös ilman edeltävää estolääkekokeilua, jos toimenpiteen onnistumistodennäköisyys arvioidaan korkeaksi ja komplikaatioriski matalaksi. Katetriablaatiota harkittaessa kardiologi arvioi onnistumistodennäköisyyttä ja komplikaatioriskiä yksilöllisesti huomioiden potilaan iän, taustasairaudet, sydämen rakenteen ja eteisvärinän luonteen.

Katetriablaation kulku

Sydänsairaalassa eteisvärinän katetriablaatiohoitoon päätyville potilaille aloitetaan verenohennuslääkitys viimeistään kolme viikkoa ennen toimenpidettä. Lääkitys tulee aloittaa myös niille potilaille, joilla aivoinfarktiriski on muuten arvioitu matalaksi. Ennen toimenpidettä kaikille potilaille tehdään sydämen ultraäänitutkimus ruokatorven kautta tai sydämen tietokonekuvaus sydämen rakenteen selvittämiseksi ja verihyytymien poissulkemiseksi. Ablaatiotoimenpide tehdään paikallispuudutuksessa ilman nukutusta. Kivun hyvään hoitoon kiinnitetään erityistä huomiota. Toimenpide tehdään nivuslaskimon kautta ja sen kesto on tavallisesti 1–3 tuntia.

Eteisvärinän katetriablaatio voidaan tehdä kudosta jäädyttämällä (CRYO-tekniikka) tai radiotaajuusenergialla lämmittämällä (RF-tekniikka). Sydänsairaalassa on aktiivisessa käytössä molemmat toimenpidetekniikat. Rytmihäiriöiden hoitoon perehtynyt kardiologi valitsee toimenpidetekniikan jokaisen potilaan kohdalla yksilöllisesti. Tutkimusten perusteella toimenpidetekniikoiden välillä ei ole olennaista eroa hoidon onnistumistodennäköisyyden ja komplikaatioriskin suhteen.

Katetriablaation hoitotulokset

Eteisvärinän katetriablaation hoitotulokset ovat parhaita potilailla, joilla on kohtauksittainen eteisvärinä ilman eteisvärinäriskiä lisääviä taustasairauksia. Näistä potilaista 70–80 prosentilla eteisvärinä ei uusiudu vuoden seurannassa toimenpiteen jälkeen. Potilailla, joilla on pitkäkestoinen eteisvärinä ja taustasairauksia, hoitotulokset ovat vaatimattomampia. Keskimäärin 60–70 prosenttia näistä potilaista välttää eteisvärinän uusimisen vuoden seurannassa ablaation jälkeen.

Ablaatiohoito ei ole parantavaa hoitoa ja osalla potilaista eteisvärinä uusiikin häiritseväoireisena seurannassa. Noin neljäsosa potilaista päätyy uusintatoimenpiteeseen vuosien kuluessa. On kuitenkin huomioitava, että ablaatiohoidon tavoite on eteisvärinäoireiden lievitys ja elämänlaadun parannus. Yli 80 prosenttia potilaista kokee saaneensa merkittävää oirelievitystä ablaatiohoidosta.

Toimenpidehoitoihin liittyy aina komplikaatioriski. Eteisvärinäablaatiossa komplikaatioriski on tutkimusten mukaan 4–6 prosenttia. Näistä osa on lieviä komplikaatiota, esimerkiksi nivusen pistokohdan verenvuotoja, eivätkä vaadi erityistä hoitoa. Vakavan komplikaation riski toimenpiteessä on noin 2 prosenttia. Yleisin vakavaksi luokiteltava komplikaatio on verenvuoto sydänpussiin eli tamponaatio. Se on tavallisesti hoidettavissa punktiotekniikalla eikä aiheuta pysyvää haittaa potilaalle. Muu vakavat komplikaatiot, esimerkiksi aivoverenkiertohäiriö, pysyvä palleahermohalvaus tai ruokatorvivaurio, ovat harvinaisia. Pysyvän haitan aiheuttavan komplikaation riski toimenpiteessä on hyvin pieni.

Hoidon laatu

Eteisvärinän katetriablaatio on vakiintunut hoitomuoto oireisten eteisvärinäpotilaiden oireiden lievittämisessä. Sydänsairaalassa seurataan jatkuvasti hoitotuloksia, komplikaatiomääriä ja potilastyytyväisyyttä. Hoidon laatu on seurantamme mukaan yhtä korkealla tasolla isojen kansainvälisten yksiköiden kanssa.

Katetriablaatio on vain yksi osa eteisvärinäpotilaan hoidon kokonaisuutta. Mahdollisten taustasairauksien, kuten verenpainetaudin, diabeteksen, uniapnean ja sepelvaltimotaudin varhaisella diagnosoinnilla ja laadukkaalla hoidolla voidaan estää eteisvärinän uusimista ja parantaa potilaiden ennustetta. Verenohennuslääkityksen käyttö korkean aivoinfarktiriskin eteisvärinäpotilailla on hoidon perusta.

Teksti: Tero Penttilä, Kardiologian erikoislääkäri, Tays Sydänsairaala

Lue lisää

Sydämen rytmihäiriöt

Rytmihäiriöiden tutkimus ja hoito