Keuhkosyövän leikkaushoito
Keuhkosyöpä on miesten toiseksi ja naisten kolmanneksi yleisin syöpä. Tupakointi on merkittävin keuhkosyöpää aiheuttava riskitekijä, myös muut ympäristötekijät kuten asbesti ja radon voivat lisätä riskiä sairastua keuhkosyöpään. Tärkein tutkimus tupakoivalla tai tupakoineella oireisella potilaalla on keuhkojen röntgenkuvaus. Keuhkosyöpä voi kehittyä myös henkilölle, joka ei ole koskaan tupakoinut. Tämä syöpämuoto on yleistynyt viimeisinä vuosina etenkin naisilla.
Keuhkosyövän toteaminen
Keuhkosyöpä on varhaisvaiheessa oireeton. Toisinaan syöpä todetaan sattumalöydöksenä muusta syystä tehtävän rintaontelon kuvantamisen yhteydessä. Keuhkosyöpään liittyviä oireita voivat olla yskä, veriyskä, rintapistos, laihtuminen tai yleistilan heikentyminen. Yleisoireiden kehittyminen voi olla merkki taudin laajemmasta levinneisyydestä.
Perusterveydenhuollossa tärkein tutkimus on keuhkokuva eli keuhkojen röntgenkuvaus. Erikoissairaanhoidossa tehtäviä tutkimuksia ovat rintaontelon tietokonetomografia eli viipalekuvaus sekä keuhkoputkien tähystys eli bronkoskopia ja siinä otettavat näytteet. Joidenkin potilaiden kohdalla on syytä tehdä tarkentavia lisätutkimuksia kuten PET-TT eli vartalon isotooppikuvaus. Ennen mahdollista leikkaushoitoa tutkitaan keuhkojen toimintakykyä puhallustestein ja kaasujenvaihtomittauksin (spirometria ja diffuusiokapasiteetin määritys).
Keuhkosyövän hoitomahdollisuudet
Keuhkosyövän hoitomahdollisuudet riippuvat kasvaimen levinneisyysasteesta ja potilaan muista sairauksista sekä yleisestä terveydentilasta kestää eri hoitomenetelmiä. Valitettavasti useimmiten keuhkosyöpä todetaan sen ollessa jo paikallisesti tai laajemmin levinnyt elimistössä. Ainoastaan noin joka viides potilas on siinä tilanteessa, että leikkaushoito on mielekäs hoitovaihtoehto. Leikkaushoito soveltuu vain niille potilaille, joilla syöpä on paikallinen ja joiden yleinen terveydentila sekä riittävät keuhkojen toimintakokeet tekevät toimenpiteestä turvallisen toteuttaa.
Keuhkosyövän hoitosuositus tehdään moniammatillisessa hoitokokouksessa, jossa ovat läsnä keuhkolääkäri, syöpälääkäri, rintaelinkirurgi ja röntgenlääkäri. Leikkaushoitoa ehdotetaan kaikille potilaille, joiden katsotaan siitä hyötyvän. Leikkaushoidon edellytys on se, että kasvain saadaan kokonaisuudessaan poistetuksi ja että toimenpide on potilaalle turvallinen. Leikkaushoito on ainoa mahdollisuus parantavaan hoitoon. Onnistuneesta leikkauksesta huolimatta, keuhkosyöpä voi uusia paikallisesti tai yleisesti myöhemmin. Riski on sitä pienempi, mitä varhaisemmassa vaiheessa kasvain on todettu.
Joillakin potilailla keuhkosyöpä on rajoittuneesti levinnyt rintaontelossa. Näillä potilailla voidaan käyttää yhdistelmähoitoa, jolloin ennen leikkausta annetaan solunsalpaajalääkitystä ja mikäli sen yhteydessä ei todeta sairauden etenemistä, leikkaus tehdään potilaan toivuttua lääkehoidosta.
Potilas tapaa aina kirurgin ennen leikkausta
Leikkaushoidon piiriin kuuluville potilaille järjestetään tapaaminen rintaelinkirurgin kanssa ennen leikkaushoitojaksoa. Tässä yhteydessä selitetään tarkemmin leikkaukseen liittyviä tekijöitä ja tehdään lopullinen päätös leikkauksesta.
Sydänsairaalaan keuhkosyöpäleikkaukseen tulevat potilaat saapuvat sairaalaan leikkausta edeltävänä päivänä poliklinikalle kutsukirjeen ohjeiden mukaisesti. Tällöin potilaat tapaavat nukutuslääkärin ja sairaanhoitajan sekä vielä leikkauksen tekevän kirurgin.
Leikkaukseen tullaan nykyisin pääsääntöisesti joko kotoa tai potilashotellista, joka sijaitsee sairaala-alueella.
Mikäli ennen leikkausta ei ole vielä tiedossa tarkkaa diagnoosia, leikkauksen aikana voidaan ottaa pikanäyte, jolloin patologi voi antaa arvion koskien erotusta hyvän- ja pahanlaatuisuuden välillä. Toisinaan kasvain osoittautuu leikkauksessa otettavassa näytteessä muuksi kuin syöväksi, jolloin leikkaukseksi riittää muutoksen paikallinen poisto.
Keuhkosyöpäleikkauksen kulku
Keuhkosyöpäleikkaus tehdään aina nukutuksessa ja nykyisin useimmiten tähystysleikkauksena. Joissakin tapauksissa avoin leikkaus on edelleen paras vaihtoehto. Harvemmin tähystyksenä aloitettu leikkaus suoritetaan loppuun avoleikkauksena, mihin on eri syitä, jotka useimmiten liittyvät toimenpiteen turvallisuuteen.
Tähystysleikkaus tehdään kyljen kautta. Kainalon alapuolelle tehdään noin kuuden sentin haava ja alemmaksi lähemmäksi kylkikaarta kaksi pienempää haavaa. Toimenpide tehdään käyttäen putkimaista kameraa ja pitkiä instrumentteja. Keuhkosyöpäleikkauksessa poistetaan se keuhkolohko tai lohkot, jossa kasvain sijaitsee sekä keuhkoportin ja keuhkojen välisen tilan (välikarsinan) imusolmukkeet. Erityistapauksissa pienissä kasvaimissa on mahdollista tehdä keuhkolohkoa pienemmän keuhkon osan eli keuhkojaokkeen poisto. Toisaalta joskus joudutaan edelleen koko keuhkon poistoon. Leikkausta edeltävissä keuhkojen toimintakokeissa on tehty jo arvio kunkin toimenpiteen turvallisuudesta. Keuhkosyöpäleikkauksen jälkeen ei ilmene hengitykseen liittyvää invaliditeettia tavanomaisissa askareissa, mutta kovemmassa rasituksessa henkeä saattaa alkaa ahdistamaan varhemmin kuin ennen leikkausta.
Avoleikkaus eroaa tähystysleikkauksesta siinä, että haava on pitempi.
Leikkausten jälkeen rintaontelosta johdetaan ulos imulaitteeseen laskuputki (dreeni). Laskuputki poistetaan useimmiten leikkausta seuraavana päivänä vuodeosastolla, kun siihen tuleva eritys on riittävästi vähentynyt. Leikkaushaavakipua hoidetaan avoleikkauksen yhteydessä epiduraalikatetrilla ja tähystysleikkauksen jälkeen kylkivälikatetrilla. Näihin annetaan puudutetta ja tarvittaessa muuta lääkitystä. Myös suun kautta otettavaa lääkitystä tarvitaan ja se jatkuu useammalla lääkkeellä myös kotona. Laskimoveritulppaa ehkäistään vatsanahan alle pistettävällä lääkkeellä, joka jatkuu 10 päivää myös kotona. Tämän käyttö opetetaan potilaalle.
Varhainen ylösnousu vuoteesta edistää toipumista
Leikkausta seuraavana päivänä on tärkeää, että potilas nousee ylös ja lähtee liikkeelle kävelemään. Syvään hengittäminen ja fysioterapeutin ohjaamat hengitysharjoitukset edesauttavat kuntoutumista ja kotiutumista. Kotiutuminen tapahtuu keskimäärin neljäntenä päivänä tähystysleikkauksen jälkeen ja seitsemäntenä avoleikkauksen jälkeen.
Kotiutuminen
Kotiutumisen yhteydessä potilas tulee toimeen itsenäisesti. Mahdolliset poistettavat ompeleet hoidetaan omassa terveyskeskuksessa. Kotona elämä jatkuu normaalisti. Suihkussa saa käydä ja haavat kastella. Saunomista on vältettävä ompeleiden poistoon asti. Raskaimpien taakkojen (> 5 kg) nostamista on syytä välttää 3 viikkoa tähystysleikkauksen ja 6 viikkoa avoleikkauksen jälkeen.
Leikkauksen jälkitarkastus tapahtuu Sydänsairaalan kirurgian poliklinikalla noin kaksi viikkoa kotiutumisen jälkeen, jolloin tarkistetaan haavat, keskustellaan kipulääkityksestä ja otetaan keuhkokuva.
Leikkauksen yhteydessä otettavien tutkimusten lopullisten vastausten ollessa käytettävissä, tehdään jatkohoitosuunnitelma. Jatkohoito tapahtuu joko seurantana keuhkosairauksien poliklinikalla tai muuna jatkohoitona syöpäsairauksien klinikassa.
Teksti: rintaelin- ja verisuonikirurgian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Vesa Toikkanen
Lue lisää
Jaa sivu:
