Miksi eteisvärinän hoito on tärkeää

Sydämen eteisvärinää eli flimmeriä on sanottu ihmisen toiseksi parhaaksi rytmiksi. Se ei kuitenkaan ole ongelmaton kaikille.

Eteisvärinässä sydämen normaali rytmi muuttuu epäsäännölliseksi ja usein tarpeettoman nopeaksi. Kun normaalissa sydämen rytmissä eteiset ensin supistuvat ja antavat hieman lisäpontta heti seuraavalle kammioiden supistumiselle, eteisvärinässä eteisiä ohjaavat sähköaallot ovat kaoottisia ja johtuvat kammioihin liian nopeasti ja epätahtisesti.

Eteisvärinän, kuten muidenkin rytmihäiriöiden, vaikutusta terveyteen ja pärjäämiseen voidaan arvioida kahdesta näkökulmasta:

1. Onko rytmihäiriö vaarallinen eli voiko elämä jäädä rytmihäiriön vaikutuksesta lyhyemmäksi kuin ilman rytmihäiriötä?
2. Onko rytmihäiriöstä haittaa, vaivaa, harmia tai estääkö rytmihäiriö jotakin elämään olennaisesti kuuluvaa tekemistä?

Eteisvärinän aiheuttamat riskit

Eteisvärinän elämää lyhentävä vaikutus johtuu ennen kaikkea mahdollisista aivoverenkiertohäiriöistä. Sydämen vasemman eteisen korvakkeeseen eli eteisen kulmassa olevaan pussimaiseen osaan voi eteisvärinän aikana syntyä verihyytymä, joka liikkeelle lähdettyään voi ajautua tukkimaan joitakin aivovaltimoista. Seurauksena voi olla aivoinfarkti, joka voi olla laaja ja pahentua seurannaisena syntyvän aivoverenvuodon vuoksi. Sydämen sisäisen hyytymän syntymistä edistävät tunnetut riskitekijät, kuten verenpainetauti, diabetes, korkea ikä, sydämen vajaatoiminta, valtimosairaus tai jo aiemmin sairastettu aivoverenkiertohäiriö.

Joskus eteisvärinä voi johtaa jatkuvasti eteiskammiosolmukkeen kautta kammioihin aivan liian nopeasti. Jos keskisyke on jatkuvasti yli 110–120 lyöntiä minuutissa, ei sydän pääse missään vaiheessa levähtämään ja se väsyy. Tästä seuraa sydämen vajaatoiminta, joka sekin voi hoitamattomana johtaa elämän päättymiseen ennenaikaisesti.

Eteisvärinän oireita

Eteisvärinästä voi olla haittaa ja vaivaa. Moni kokee normaalin rytmin aikana suorituskykynsä hyväksi, mutta eteisvärinän aikana tavalliset askareet tuntuvat työteliäiltä, kävellessä voi olla hankala pysyä muiden kanssa samassa vauhdissa ja ylämäen tai portaiden nousussa tulee hengenahdistuksen ja jalkojen voiman puutteen tuntua. Osalla suorituskyky suorastaan romahtaa eikä ”mistään tule mitään”, kuten joku eteisvärinän aikaista oirettaan kuvasi. Myös keskittymiskyvyn puute tai ”aivosumu” voi olla oireena.

Eteisvärinää ja sen komplikaatioiden ilmaantumista kannattaa estää

Kuten monen muunkin sairauden yhteydessä, eteisvärinän syntymistä edistäviä tekijöitä on hyvä korjata jo kauan ennen kuin eteisvärinärytmi ensimmäisen kerran käynnistyy. Viisikymppisenä ilmaantuvan eteisvärinän taustalla on usein jo nuoruusvuosien jälkeen kertynyt riskitekijöiden kasauma.

Eteisvärinän hoito

Ennaltaehkäisy on eteisvärinän tärkein hoito. Se on myös kaikkein edullisinta ja eniten elämänlaatua parantavaa. Kaikki toimet, jotka yleisesti ovat hyviä elämäntapoja edistäviä, myös ehkäisevät eteisvärinää.

Normaalipainossa pysytteleminen on tärkeää. Säännöllinen kasvispainotteinen ruokavalio yhdistettynä päivittäiseen liikuntaan on painonhallinnan perusta. Säännöllisyys myös vuorokausirytmin ylläpidossa ja riittävässä unen saannissa tukee normaalipainoisuutta.

Painonhallinta on olennaista, koska painonnousun kylkiäisenä nousevat myös usein verensokeri ja verenpaine. Verenpainetauti ja diabetes ovatkin tärkeimpiä riskitekijöitä eteisvärinän kehittymiselle. Näidenkin sairauksien hoidon kulmakivenä lääkityksen ohella on painonhallinta.

Jos eteisvärinäkohtauksia ilmenee, on niillä itseään ruokkiva taipumus: mitä pitempään tai tiheämpään sydämen rytmi heilahtaa eteisvärinäksi, sitä helpommin uusi eteisvärinä syntyy, vaikka rytmi välillä kääntyisi tai käännettäisiin normaaliksi. Tämän takia on tärkeää puuttua oireita aiheuttavan eteisvärinän käynnistymiseen joko rytmihäiriölääkityksellä tai katetritoimenpiteellä.

Eteisvärinän estämisessä peruslääkkeitä ovat beetasalpaajat eli adrenaliinin vastavaikuttajat. Ne hidastavat käynnissä olevan eteisvärinän johtumista kammioihin ja näin helpottavat oireita. Beetasalpaajien lisäksi voidaan käyttää varsinaisia rytmihäiriölääkkeitä. Näistä yleisin on flekainidi, joka hidastaa sähkön kulkua sydänlihaksessa. Flekainidia (Tambocor (R), Flecainide depot (R)) käytetään yleensä beetasalpaajien kanssa yhdessä. Jos flekainidista ei ole apua, voidaan käyttää amiodaronia (Cordarone (R)).

Tehokkain tapa estää eteisvärinää on sydämen katetriablaatiotoimenpide. Koska eteisvärinä käynnistyy useimmiten vasempaan eteiseen laskevien keuhkolaskimoiden tyvialueilta lähtevistä lisälyönneistä, katetriablaatiossa tehdään arpilinjat keuhkolaskimoiden tyvien ympäri estämään lisälyöntejä. Katetriablaatiosta onkin tullut eteisvärinän hoidossa yleinen toimenpide. Sairaaloissa n. 30–50 % kaikista rytmihäiriötoimenpiteistä on eteisvärinän katetriablaatioita. Eteisvärinän katetriablaatiohoito estää eteisvärinän uusiutumista tehokkaammin kuin lääkehoito ja parantaa merkitsevästi potilaiden elämänlaatua. Noin 60–80 prosentilla potilaista etäisvärinäoireet poistuvat kokonaan tai he saavat merkittävän oirehelpotuksen.

Mitä teen, jos saan eteisvärinän?

Jos huomaat sydämen rytmin olevan poikkeava, on tärkeää saada sydänfilmi otetuksi rytmihäiriön aikana. Oireiden perusteella ei varmuudella voi sanoa, mistä on kyse, mutta sydänfilmi kertoo sen varmasti. Vanha sanonta ”lähin lääkäri on paras lääkäri” pitää edelleenkin paikkansa.

Kun eteisvärinä on tunnistettu, on tärkeää aloittaa yllä kuvatun kaltainen hoito – mitä aiemmin, sen parempi. Kardiologit ovat rytmihäiriöiden asiantuntijoita, ja eteisvärinän yksilöllisen hoidon suuntaamiseen kannattaa saada kardiologin näkemys. Ajoissa aloitettu eteisvärinän hoito hidastaa eteisvärinätaipumuksen etenemistä, vähentää sairaalakäyntejä ja parantaa elämänlaatua.

Teksti: Antti Kivelä, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, Sydänsairaala Nova

Päivitetty 26.2.2024