Asiakaspalvelu (03) 311 716

Mitraaliläppävuoto

Mitraaliläppävuoto hoidetaan usein avosydänleikkauksella - Sydänsairaala.fi

Mitraaliläppävuoto on toiseksi yleisin hoitoa vaativa sydämen läppäsairaus.

Mitraaliläpän rakenne ja toiminta

Mitraaliläppä eli hiippaläppä on yksi sydämen neljästä läpästä ja sijaitsee vasemman eteisen ja kammion välissä. Mitraaliläppärakenne koostuu etu- ja takapurjeesta, ohuista kiinnityssäikeistä ja vasemman kammion seinämissä kiinni olevista nystylihaksista.

Sydämen sykkiessä liike välittyy nystylihasten ja kiinnityssäikeiden kautta läppäpurjeisiin. Läppä avautuu vasemman kammion lepovaiheessa (diastole) ja veri pääsee virtaamaan vasemmasta eteisestä kammioon. Kammioiden supistumisvaiheessa (systole) mitraaliläppä sulkeutuu ja veri valuu ulos sydämestä samaan aikaan aukeavan aorttaläpän lävitse.

Mitä mitraaliläppävuoto tarkoittaa?

Mitraaliläppävuodosta puhutaan, kun läppärakenne ei sulkeudu tarpeeksi tiiviisti ja veri pääsee valumaan takaisin vasempaan eteiseen. Läppävuoto voi olla lievä, keskivaikea tai vaikea riippuen vuotoaukon koosta.

Läppävuodon syynä voi olla synnynnäinen rakennevika. Tällainen synnynnäinen vika voi olla aluksi lievä, mutta pahentua ikääntymisen myötä läppärakenteen rasittuessa ja johtaa lopulta vaikeaan läppävuotoon. Ikääntyminen voi heikentää myös aiemmin terveitä kudoksia ja altistaa läppävian kehittymiselle.

Läppävuoto voi kehittyä myös äkillisesti, jos kiinnityssäikeet repeytyvät sydäninfarktin myötä tai läppään kehittyy bakteeri-infektio esimerkiksi hammasinfektion seurauksena. Sydämen vajaatoiminnassa mitraaliläppävuoto on tavallinen löydös, koska vasemman kammion ja eteisen laajentuminen voi estää muuten terveen läppärakenteen tiiviin sulkeutumisen.

Miten mitraaliläppävuoto todetaan?

Mitraaliläppävuoto on toiseksi yleisin hoitoa vaativa läppävika. Lievät ja keskivaikeat vuodot eivät aiheuta oireita, mutta vaikean vuodon tavallisimpia oireita ovat hengenahdistus rasituksessa, alentunut suorituskyky ja rytmihäiriöiden ilmaantuminen. Lievä mitraaliläppävuoto on varsin tavallinen sattumalöydös muusta syystä tehtävässä sydämen ultraäänitutkimuksessa.

Merkittävämpi vuoto voidaan todeta lääkärin kuunnellessa sydäntä stetoskoopilla, mutta vaikeusasteen määrittämiseen tarvitaan aina ultraäänitutkimus. Jos läppävuoto on lievä tai keskivaikea, sitä voidaan jäädä seuramaan säännöllisesti tehtävillä ultraäänitutkimuksilla.

Vaikeaakin vuotoa voidaan seurata, jos potilas on oireeton ja sydämessä ei ole nähtävissä kuormittumisen merkkejä. Merkittävästä kuormittumisesta kertovia löydöksiä ovat vasemman kammion koon kasvu (yli 65/40–45 mm), supistumiskyvyn aleneminen (EF alle 60 prosenttia), vasemman eteisen laajeneminen, eteisvärinän ilmaantuminen ja keuhkovaltimopaineen nousu.

Mitraaliläppävuodon hoito

Vaikea mitraaliläppävuoto voi johtaa elämänlaadun heikkenemiseen ja eliniän lyhenemiseen, jos sitä ei hoideta ajoissa. Tavallisin tapa hoitaa mitraaliläppävuoto on avosydänleikkaus, jossa sydänkirurgi joko korjaa läppärakenteen tai korvaa sen tekoläpällä. Mitraaliläppävuodon määrää voidaan myös vähentää nivuslaskimon kautta katetrilla tehtävällä toimenpiteellä (MitraClip).

Oikea toimenpidetapa ja toimenpiteen ajankohta määräytyvät seurannan perusteella yksilöllisesti ja leikkaustavan valinnassa otetaan huomioon muut mahdolliset sairaudet ja leikkausriskiä nostavat tekijät. Kardiologi suunnittelee sopivan seuranta-aikataulun, kun läppävika on todettu. Läppävian etenemistä voidaan pyrkiä hidastamaan verenpainetaudin hoidolla, terveellisellä ruokavaliolla ja riittävällä liikunnalla sekä huolehtimalla hyvästä hammashygieniasta. Omaa suorituskykyä kannattaa tarkkailla esimerkiksi seuraamalla onnistuuko portaiden nousu tai lenkit entiseen tapaan. Jos suorituskyvyssä tapahtuu muutoksia, kannattaa kääntyä hoitavan lääkärin puoleen.

Teksti: Essi Ryödi, LL, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, Tays Sydänsairaala

Lue lisää

Sydämen läppäviat

Läppävikojen ja synnynnäisten sydänsairauksien hoito

Sydämen rakenne ja toiminta