Asiakaspalvelu 03 311 64145

Ohitusleikkauspotilaan kuntoutus

Pariskunta ja hoitaja sairaalan odotustilassa

Sydänsairaalassa huomioidaan ohitusleikkaukseen tulevien potilaiden sekä heidän läheistensä tiedon ja tuen tarve.

Sydänkuntoutuksen tavoitteena on parantaa potilaan ja hänen läheistensä toimintakykyä ja selviytymistä sydänsairauden aiheuttamassa muuttuneessa elämäntilanteessa. Ohitusleikkauksen jälkeisen kuntoutuksen on todettu auttavan tilanteeseen sopeutumisessa ja kohottavan potilaan elämänlaatua. Lisäksi kuntoutuksen avulla tietoisuus itsensä hoitamisen ja terveellisten elintapojen merkityksestä sydänsairauden hoidossa lisääntyy.

Tietoa, tukea ja kuntoutusta

Sairastuminen sydänsairauteen ja siihen liittyvät tutkimukset sekä toimenpiteet saattavat aiheuttaa kysymyksiä ja huolta tulevaisuudesta. Ennen ohitusleikkausta potilas tapaa henkilökohtaisesti sairaanhoitajan, fysioterapeutin, anestesialääkärin ja leikkaavan sydänkirurgin, joiden kanssa hän saa keskustella leikkauksesta, hoidosta ja kuntoutuksesta. On tärkeää, että potilas saa mahdollisiin kysymyksiinsä ammattilaisilta vastauksia, jotta mielenrauha säilyy.

Toipumisen polku

Ohitusleikkauksen jälkeinen sairaalahoito kestää keskimäärin 10 päivää, josta noin puolet oman alueen sairaalassa. Kotiutumisvaiheessa potilas saa tarkat suulliset ja kirjalliset ohjeet leikkauksen jälkeiseen kuntouttamiseen.

Kotiutumisen jälkeen järjestetään seurantakäyntejä lääkärin, sairaanhoitajan ja fysioterapeutin vastaanotoille joko Sydänsairaalassa, aluesairaalassa tai omassa terveyskeskuksessa. Sairauden seurannasta tehdään kotiutumisvaiheessa suunnitelma. Sitä on tärkeää noudattaa ja on hyvä myös itse tietää, missä ja milloin kontrollikäynnit ovat.

Kuntoutuksen tarpeen arviointi ja suunnittelu

Leikkauksesta toipuessaan potilaalla on mahdollisuus varata aika Sydänsairaalan kuntoutussuunnittelijalta. Riippuen potilaan tai läheisen tiedon, tuen, tai kuntoutuksen tarpeesta, voi ajankohta vastaanotolle olla joko heti kotiutumisen jälkeen, tai vasta jonkun ajan kuluttua toipumisen edettyä. Vastaanotolla keskustellaan, miten potilaan kuntoutuminen on edennyt. Kuntoutussuunnittelija myös selvittää, tarvitseeko potilas tai hänen läheisensä lisää tietoa sairaudesta ja sen kanssa elämisestä tai onko kuntoutuksen avulla tarkoitus tukea sairauteen sopeutumisessa tai työhön paluussa.

Kuntoutussuunnittelijalta saa tietoa kuntoutuskursseista ja vertaistuesta. Vastaanotolla saa apua myös kuntoutukseen hakeutumiseen.

Mieliala ja kuntoutuminen

Tieto sydänsairaudesta ja tulevasta ohitusleikkauksesta saattavat aiheuttaa potilaalle ja hänen läheiselleen henkistä jännitystä ja joskus myös pelkoa. Tämän kaltaiset tuntemukset leikkausta odottaessa saattavat haitata selviytymistä arjen toiminnoista. Leikkauksesta kotiutumiseen liittyy usein monia kysymyksiä ja tunteet voivat vaihdella laidasta laitaan.

Joskus ohitusleikkauksen jälkeen potilaan mieliala saattaa olla alavireinen, vaikka itse leikkaus olisikin mennyt hyvin. Aloitekyky voi olla tavallista heikompi. Muutoksia mielialassa voi tapahtua vasta jonkun ajan kuluttua leikkauksesta. Mikäli mielialan muutoksia ilmenee, on niihin hyvä kiinnittää huomiota riittävän ajoissa ja tarvittaessa hakea ammatillista keskusteluapua, jotta kuntoutuminen leikkauksesta ei viivästy. Ohitusleikkaus vaikuttaa myös läheisen elämään ja tunnereaktiot voivat vaihdella suurestikin. Läheinenkin saattaa kaivata tukea tai keskustelukumppania samassa tilanteessa olleen kanssa.

Vertaistuesta apua kuntoutumiseen

Vertaistuen tarkoituksena on, että sairastunut tai hänen läheisensä voivat jakaa ajatuksia ja kokemuksia luottamuksellisesti toisen samankaltaista kokeneen kanssa. Vertaistukihenkilöt ovat itsekin sydänsairastuneita, vertaiskoulutuksen saaneita henkilöitä. Keskustelun on todettu auttavan tilanteeseen sopeutumisessa.

Vertaistukihenkilön voi halutessaan tavata jo sairaalahoidon aikana. Esimerkiksi Tampereen Sydänsairaalassa potilaiden ja heidän läheistensä on mahdollista käydä samassa rakennuksessa olevan Sydänliiton (Sydän-Suomen alue ry) tiloissa ja saada lisää tietoa vertaistukitoiminnasta sekä muista potilasjärjestön palveluista.

Teksti: Pirkko Ylänen, kuntoutussuunnittelija, Tays Sydänsairaala

Artikkeli on päivitetty 5.5.2022