Sydämen rakenne ja toiminta
Sydämen eri osilla on omat tehtävänsä veren kuljettamisessa ja hapettamisessa
Ihmisen sydän on noin nyrkin kokoinen elin, joka sijaitsee rintalastan ja kylkiluiden muodostaman panssarin sisällä suojassa ulkoisilta kolhuilta. Sydämen tehtävä on ylläpitää verenkiertoa pumppaamalla verta eteenpäin. Sydänlihassolut kykenevät tuottamaan spontaanin sähköimpulssin ja tähän sähköiseen toimintaan perustuu sydämen pumppaustoiminta.
Sydämen sähköistä toimintaa voidaan mitata sydänsähkökäyrällä eli EKG:llä. EKG:ssä todettavat sydämen sähköisen toiminnan muutokset ovat yksi tärkeimmistä keinoista diagnostisoida erilaisia sydänsairauksia.
Sydämen neljä lokeroa
Sydämessä on neljä lokeroa: oikea eteinen ja oikea kammio sekä vasen eteinen ja vasen kammio. Vähähappinen veri valuu laskimoista sydämen oikeaan eteiseen, josta se pääsee oikeaan kammioon. Oikea kammio pumppaa vähähappisen veren keuhkoihin, jossa se kulkee hyvin ohuita hiussuonia pitkin. Hiussuonien ohuiden seinämien kautta punasoluihin pääsee imeytymään hengityksen kautta keuhkoihin tullutta happea. Tällä tavalla hapeton laskimoveri muuttuu hapekkaaksi valtimovereksi.
Valtimoveri kulkeutuu sydämen vasempaan eteiseen keuhkolaskimoiden kautta. Vasemmasta eteisestä valtimoveri valuu vasempaan kammioon, joka pumppaa sen eteenpäin ensin aorttaan eli elimistön isoimpaan verisuoneen. Aortasta lähtee taas useita pienempiä valtimoverisuonia, joiden kautta veri kulkee vieden happea ja ravintoaineita elimistölle.
Sydämen neljä läppää
Veren virtauksen oikean suunnan sydämen pumppaustoiminnan eri vaiheissa mahdollistavat sydämen eri lokeroiden välillä olevat neljä erilaista läppärakennetta. Oikean kammion ja eteisen välillä on oikea eteis-kammioläppä eli trikuspidaaliläppä ja oikean kammion ja keuhkojen välillä on keuhkovaltimoläppä eli pulmonaaliläppä. Vasemman puolen eteis-kammioläppä on nimeltään mitraaliläppä (hiippaläppä) ja vasemman kammion ja aortan välillä oleva läppä on aorttaläppä.
Sydämen eri läppiin voi kehittyä läppävika, jolloin läppärakenne joko ahtautuu tai alkaa vuotaa. Ahtautunut läppä vaikeuttaa veren pääsyä eteenpäin sydämessä. Vuotava läppä taas antaa veren valua takaisin päin verenkierrossa vähentäen näin eteenpäin kulkevan veren määrää.
Sepelvaltimot
Sydämen omasta verenkierrosta huolehtivat sepelvaltimot eli koronaarit. Ne lähtevät aortasta heti aorttaläpän yläpuolelta, kiertävät sydämen pinnalla ja haarautuvat tiheäksi pienten verisuonten verkostoksi. Suurimmillaan sepelvaltimoiden läpimitta on 3–5mm. Läpimitta pienenee asteittain ja siihen vaikuttaa ihmisen ikä, koko ja mahdollinen valtimotauti.
Tavanomaisesti aortasta lähtee kaksi eri sepelvaltimoa, oikea ja vasen. Oikean sepelvaltimon (right coronary artery, RCA) tehtävänä on viedä verta oikealle kammiolle ja eteiselle ja sydämen alaosaan ja sen verenkierto kattaa noin 30 % sydämestä. Vasen sepelvaltimo suorittaa 70 % sydämen verenkierrosta. Se koostuu yhteisestä päärungosta (left main artery, LMA), kahdesta pääharasta nimeltään vasen etulaskeva haara (left anterior descending artery, LAD) ja vasen kiertävä haara (left circumflex artery, LCX), sekä näiden sivuhaaroista.
Sydämen rakenteen ja toiminnan tutkiminen
Sydämen rakennetta ja toimintaa voidaan tutkia helpoiten ja riskittömästi sydämen ultraäänitutkimuksella (ECHO-tutkimus). Muita tapoja ovat sydämen tietokonekerroskuvaus (CT-kuvaus) ja sydämen magneettitutkimus (MRI), mutta näitä käytetään vain erikoistapauksissa osana sydänsairauksien erotusdiagnostiikkaa.
Sepelvaltimoiden kulkua ja mahdollisen sepelvaltimotaudin aiheuttamia muutoksia voidaan tutkia sepelvaltimoiden varjoainekuvauksella tai sepelvaltimoiden tietokonekerroskuvauksella tarvittaessa. Ajoittaisia rytmihäiriöitä tutkitaan helpoiten 24h EKG-rekisteröinnillä (Holter-tutkimus) ja tarvittaessa tarkemmin sydämen sähköistä toimintaa kartoittavalla, katetrisaatiolaboratoriossa tehtävällä elektrofysiologisella tutkimuksella.
Teksti: Essi Ryödi, LT, sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, Tays Sydänsairaala
Päivitetty 4.3.2024
Lue lisää
Sydämen toiminnan arvioinnit ja seuranta
Jaa sivu:
