Sydämen vajaatoiminnan ennuste ja hoito
Noin yhdellä sadasta suomalaisesta on sydämen vajaatoiminta. Kuinka vakavasta sairaudesta on kyse? Mikä on sydämen vajaatoiminnan ennuste ja miten vajaatoimintaa hoidetaan?
Sydämen vajaatoiminta on vakava sairaus. Sairauden toteamisen jälkeen ennuste on samaa luokkaa kuin todetun syöpäsairauden yhteydessä. Keskimääräinen jäljellä oleva elinikä on viiden vuoden luokkaa. Sydämen vajaatoimintaan on kuitenkin tarjolla hyviä hoitomenetelmiä, joiden avulla eliniän ennustetta voidaan pidentää ja elämänlaatua parantaa.
Parhaalla hoidolla yhdeksän potilasta kymmenestä elää yli viisi vuotta sairauden toteamisen jälkeen. Nuoren sydämen vajaatoimintapotilaan ennuste on parempi. Iän myötä ennuste huononee. Koska kyseessä on näin vakava sairaus, on vajaatoimintaepäily syytä tutkia pikaisesti ja huolellisesti.
Mitä ovat sydämen vajaatoiminnan oireet?
Sydämen vajaatoimintaa pitää epäillä, jos hengästyy tai väsyy liikkuessa aiempaa herkemmin tai makuulla ollessa on tukala hengittää. Paino voi nousta ja nilkoissa voi olla turvotusta. Nämä oireet ovat yleisiä myös terveillä. On hyvä muistaa, että sydämen vajaatoiminta on seuraus jostain sydänsairaudesta. Tavallisimpia syitä ovat sepelvaltimotauti ja liian korkea verenpaine. Siksi vajaatoimintaa tuleekin epäillä erityisesti niillä, joilla on todettu sydänsairaus ja ilmaantuu yllä kuvattuja oireita.
Iän myötä vajaatoiminnan ilmaantuvuus yleistyy. On hyvin harvinaista, että nuorella hengästymisen syynä olisi sydämen vajaatoiminta. Jos jaksaa kävellä normaalisti, mutta nilkoissa on turvotusta, on turvotusten aiheuttajana hyvin todennäköisesti jokin muu syy kuin sydämen vajaatoiminta.
Miten sydämen vajaatoiminta todetaan?
Lääkäri pystyy varsin yksinkertaisin tutkimusmenetelmin sulkemaan pois sydämen vajaatoiminnan. Jos sydämen vajaatoiminnalle ei ole todettu mitään syytä, sydän on kuunnellen normaali eikä sydänfilmissä ole poikkeavaa, on sydämen vajaatoiminnan todennäköisyys pieni. Tarvittaessa lääkäri voi epävarmassa tilanteessa tutkituttaa laboratoriokokeena veren natriureettisen peptidin pitoisuuden. Jos pitoisuus on matala, ei sydämen vajaatoimintaa ole.
Vajaatoimintaa ei voi todeta pelkän verikokeen tai sydänfilmin perusteella. Jos lääkärin tekemien tutkimusten perusteella oireiden syyksi epäillään sydämen vajaatoimintaa, tulee tehdä sydämen kaikukuvaus. Sen tekee tavallisesti sydänlääkäri eli kardiologi. Tämän kivuttoman ja kätevän tutkimuksen avulla voidaan varmistaa sydämen vajaatoiminta tai pois- sulkea se. Lisäksi saadaan selvyys sydämen vajaatoiminnan mekanismista. Sydän voi olla tavanomaista kookkaampi ja sen supistelu heikentynyttä.
Joskus ultraäänitutkimuksessa taas todetaan paksuseinäinen sydän, joka ei täyty eikä sen vuoksi myöskään pumppaa riittävän tehokkaasti. Jos vajaatoiminta todetaan, tulee seuraavaksi hyvän hoidon ohella selvittää sen syy. Usein tehdään sepelvaltimoiden varjoainekuvaus ja joissakin tapauksissa tarvitaan sydämen magneettikuvausta, sydänlihaksen koepalojen ottoa tai geneettistä testausta.
Miten sydämen vajaatoimintaa hoidetaan?
Sydämen vajaatoiminnan hoito perustuu terveellisiin elintapoihin, liikuntaan, lääkehoitoon ja tarvittaessa sydäntoimenpiteisiin. Lääkehoidolla voidaan sekä parantaa elämänlaatua että pidentää elinikää. Lääkehoidon tarve on pysyvä.
Sydämen vajaatoiminnan lääkehoito
Vajaatoiminnassa elimistöön kertyy nestettä, jota voidaan poistaa nesteenpoistolääkkeillä. Nämä lääkkeet korjaavat hyvin oireita, mutta eivät vaikuta eliniän pituuteen. Niiden rinnalla tuleekin käyttää ennustetta parantavia lääkkeitä, joista tärkeimmät ovat ACEn estäjät, beetasalpaajat, SGLT-2-estäjät ja spironolaktoni. Ennustetta parantavat lääkkeet ovat pysyviä ja niitä tulee aina käyttää lääkärin antamien ohjeiden mukaisesti.
Hyvällä lääkehoidolla vajaatoimintapotilaan elinikää voidaan pidentää useilla vuosilla ja potilas pystyy usein viettämään normaalia elämää. Sen sijaan hoitamattomana sairaus etenee ja elinikä lyhenee. Siksi potilaan sitoutuminen lääkehoitoon ja annettujen ohjeiden huolellinen noudattaminen on tärkeää.
Sydämen vajaatoiminnan muu hoito
Vaikeimmissa tilanteissa sydämen tahdistajalla voidaan saada sydämen seinämät supistumaan oikea-aikaisesti ja tehokkaammin. Erityisesti jos potilaalla on tyypillinen vasen haarakatkos, niin vajaatoiminnan tahdistinhoito korjaa oireita ja pidentää elinikää. Koska osa vajaatoimintapotilaista menehtyy rytmihäiriön aiheuttamaan äkkikuolemaan, asennetaan vaikeaa vajaatoimintaa sairastavalle potilaalle tietyissä erityistilanteissa rytmihäiriötahdistin.
Jos vajaatoiminnan syynä ovat sepelvaltimoahtaumat, niiden korjaamista pallolaajennuksella tai ohitusleikkauksella tulee harkita. Sydämen läppävian aiheuttama vajaatoiminta korjataan sydänleikkauksella tai katetriläppätoimenpiteellä. Joskus vajaatoiminnan syynä on sydänlihassairaus, johon on tarjolla oma kohdennettu lääkehoito. Jos tilanne ei korjaudu ja oireisto on hyvin vaikea, voidaan potilaalle harkita sydämen siirtoa.
On hyvä muistaa, että liikunnan terveysvaikutukset ovat lääkehoidon luokkaa myös sydämen vajaatoiminnassa. Erityisen hyviä tuloksia saadaan aikaan, kun potilas liikkuu, syö terveellisesti ja sitoutuu lääkehoitoon täsmällisesti.
Teksti: Petri Haataja, kardiologian erikoislääkäri, Tays Sydänsairaala
Artikkeli on päivitetty 1.4.2022.
Lue lisää
Jaa sivu:
