Sydämen vajaatoiminta on seuraus muusta sairaudesta
Noin yhdellä sadasta suomalaisesta on sydämen vajaatoiminta. Mistä tunnistat sydämen vajaatoiminnan oireet ja milloin on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle?
Mikä on sydämen vajaatoiminta?
Sydän on lihaspumppu, joka täyttyy ja supistuessaan tyhjenee kuljettaen verta elimistöön. Sydämen vajaatoiminnassa sydämen pumppaustoiminta ei riitä elimistön tarpeisiin levossa tai rasituksessa ja sydämensisäiset paineet voivat olla koholla terveeseen sydämen verrattuna. Taustalla on sydämen rakenteen tai toiminnan poikkeavuus.
Vajaatoiminnan hoidossa on tärkeää selvittää, miksi sydän ei toimi normaalisti.
Sydämen vajaatoiminta ei ole itsenäinen sairaus, vaan oireyhtymä ja seuraus jostain sydämen toimintaa heikentävästä sairaudesta tai sairauksista. Sydämen vajaatoiminnalle on aina joku syy samalla tavalla kuin esimerkiksi kuumeelle. Nuorilla vajaatoiminta on hyvin harvinainen – sen sijaan iäkkäistä yksi kymmenestä sairastaa sydämen vajaatoimintaa.
Sydämen vajaatoiminnan syysairaudet
Tavallisimmat sydämen vajaatoimintaa aiheuttavat syysairaudet ovat korkea verenpaine, sepelvaltimotauti ja läppäviat. Korkea verenpaine ylirasittaa sydäntä, sydämen seinämät paksuuntuvat, sydän laajenee ja pumppaustoiminta heikkenee. Sepelvaltimotaudissa sydämeen verta kuljettavat valtimot ahtautuvat, sydämen oma verensaanti huononee eikä sydän pysy toimimaan normaalisti. Vaikeat läppäviat kuormittavat sydäntä ja voivat johtaa sydämen työtehon laskuun.
Nuorella iällä ilmaantuneessa vajaatoiminnassa syy voi olla synnynnäisesti poikkeava sydämen rakenne tai sydänlihassairaus. Sydänlihastulehdus voi aikaansaada vajaatoiminnan myös aiemmin täysin terveeseen sydämeen.
Sydämen vajaatoiminnan oireet
Sydämen vajaatoiminta oireilee usein seuraavin tavoin:
- Hengästyminen ja väsyminen tavallista helpommin
- Epämukava olo makuulla ollessa
- Turvotus alaraajoissa
- Painonnousu
Jos sydämen toiminta heikkenee, potilas hengästyy ja väsyy rasituksessa tavallista herkemmin. Nukkuminen ja pitkällään olo voi tuntua ahdistavalta ja hankalalta. Vajaatoimintapotilas nukkuukin usein sängyn yläpää kohotettuna.
Vajaatoimintainen sydän ei kierrätä tehokkaasti verta eikä neste poistu elimistöstä normaalilla tavalla. Kertyvä neste aiheuttaa turvotusta erityisesti alaraajoihin. Myös paino voi nousta, erityisesti vajaatoiminnan vaikeutumisvaiheessa paino nousee joskus äkillisesti muutamia kiloja. Kroonisten nilkkaturvotusten syynä taas on usein jokin muu syy kuin sydämen vajaatoiminta.
Pitkäaikainen istuminen, alaraajojen huono verenkierto tai kuuman ilman aiheuttama verisuonten laajeneminen voivat aiheuttaa turvotuksia, vaikka sydän toimisikin normaalisti. Siksi pelkkien jalkaturvotusten perusteella ei ole mahdollista tehdä sydämen vajaatoimintadiagnoosia.
Sydämen vajaatoiminnan hoito
Sydämen vajaatoiminta on vakava sairaus. Siihen on kuitenkin tarjolla hyviä hoitomenetelmiä. Tärkeintä on selvittää ja mahdollisuuksien mukaan korjata vajaatoiminnan syy.
Korkea verenpaine tulee hoitaa. Sepelvaltimoiden kunto selvitetään tarvittaessa sepelvaltimoiden varjoainekuvauksella. Jos vajaatoiminnan syynä ovat sepelvaltimoahtaumat tai tukkeutumat, niiden avaamista pallolaajennuksella tai ohittamista sydänleikkauksella tulee harkita. Sydämen kaikukuvauksella selviää mahdollinen sydämen läppävika. Tarvittaessa ahtautunut tai vuotava läppä vaihdetaan uuteen.
Moniin harvinaisiin sydänlihasvikoihin, kuten sydänsarkoidoosiin tai amyloidoosiin, on olemassa oma kohdennettu hoitonsa.
Sydämen vajaatoiminnan hoito perustuu terveellisiin elintapoihin, liikuntaan, lääkehoitoon ja tarvittaessa sydäntoimenpiteisiin. Lääkehoidolla voidaan sekä parantaa elämänlaatua, vähentää tarvetta sairaalassa tapahtuvalle hoidolle että pidentää elinikää. Lääkehoidon tarve on pysyvä. Vaikeimmissa tilanteissa sydämen tahdistajalla voidaan saada sydämen seinämät supistumaan oikea-aikaisesti ja tehokkaammin.
Jos tilanne ei korjaudu ja oireisto on hyvin vaikea, voidaan potilaalle harkita sydämen työtä helpottavaa apupumppua tai sydämensiirtoa. Jotta hoitomenetelmistä saadaan paras mahdollinen hyöty, on tärkeää että potilas sitoutuu lääkehoitoon ja noudattaa annettuja ohjeita huolellisesti.
Teksti: Katariina Pitkänen, kardiologian erikoislääkäri, Tays Sydänsairaala
Artikkeli on päivitetty 6.4.2022
Lue lisää
Jaa sivu:
