Sydämen vajaatoiminta ja liikunta

Liikunta on sydämen vajaatoimintaa sairastavan tärkein omahoidon työkalu. Sydänsairaalan fysioterapeutti Leena Airaksinen opastaa, mitä tulee huomioida vajaatoimintapotilaan liikunnassa.

Säännöllisen liikunnan avulla sydämen vajaatoiminnan oireet, eli hengenahdistus sekä väsymys, vähenevät. Liikunta parantaa sydämen vasemman kammion toimintaa. Lisäksi liikunta parantaa lihasten verenkiertoa ja voimaa, sekä hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa. Säännöllisen liikunnan avulla sydämen vajaatoimintaa sairastavan elämänlaatu sekä fyysinen suorituskyky paranevat.

Milloin liikunnan voi aloittaa kun on sydämen vajaatoiminta?

Voit aloittaa aktiivisen liikuntaharrastuksen, kun vajaatoiminta on ollut tasapainossa kolmen viikon ajan. Liikunta kuuluu sydämen vajaatoimintaa sairastavan potilaan arkeen voinnin ollessa oireeton. Oireiden ilmaantuessa liikuntaa tulee keventää tai tauottaa. Pahenemisvaiheessakin kevyet liikeharjoitukset ovat sallittuja.

Turvallisen liikunnan mahdollistamiseksi on tärkeä oppia tunnistamaan liikunnan rasitustasoa. Tässä on hyvä käyttää apuna rasitustuntemusasteikkoa eli ns. Borgin asteikkoa (kuva 1). Sykerajoja sydämen vajaatoimintapotilaan liikuntaan on haastava laatia, koska sydämen maksimisyke on yleensä noin 20% pienempi kuin saman ikäisellä terveellä ihmisellä.

Kestävyysharjoittelu ja sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoimintaa sairastavan liikunnan tulisi koostua kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelusta. Kestävyystyyppistä liikuntaa tulisi harrastaa 3-5 kertaa viikossa vähintään 20 minuuttia kerralla. Tavoitteena on asteittain lisätä liikunnan kestävyyttä 60 minuuttiin. Sopiva rasitustaso on hieman rasittava/rasittava. Borgin rasitustuntemusasteikolla se tarkoittaa aluetta 10–14. Soveltuvia kestävyysliikuntamuotoja ovat mm. kävely, hölkkä, pyöräily ja uinti.  Tärkeää on löytää itselle mieluisa liikuntamuoto.

Osalle potilaista jaksoittainen intervalliharjoittelu sopii kestävyysharjoitteluksi. Matalatehoista intervalliharjoittelua voi aluksi toteuttaa kevyellä intensiteetillä tavallisella kävelylenkillä kiihdyttämällä vauhtia yhden lyhtypylväsvälin ajan ja tämän jälkeen taas hidastamalla vauhtia.

Lihaskuntoharjoittelu ja sydämen vajaatoiminta

Liikunnan positiiviset vaikutukset lisääntyvät, kun liikunnan kuormittavuutta lisätään ja ohjelmaan lisätään usein liian vähäiseksi jäävää lihasvoimaharjoittelua. Lihasvoimaa tulisi harjoittaa 2-3 kertaa viikossa joko kuntosalilla, ohjatussa jumpassa tai kotivoimistelun avulla. Vajaatoimintaa sairastavalle soveltuu parhaiten kuntopiirityyppinen harjoittelu. Erityisen tärkeää on riittävän pitkä alkulämmittely ja loppujäähdyttely kuormitusvaihteluiden tasaamiseksi.  Alkulämmittelyyn on hyvä käyttää 10–15 minuuttia. Aloittelijan tulisi aloittaa lihaskuntoharjoittelu rauhallisesti harjoitteluun tutustuen. Yksilöllisen ohjauksen turvin harjoittelu sujuu turvallisesti ja tehokkaasti.

Osalla potilaista tärkeiden sisäänhengityslihasten voima on alentunut ja nämä henkilöt hyötyvät sisäänhengityslihasten voiman harjoittamisesta. Sisäänhengityslihasten voimaa harjoitetaan siihen suunnitellulla vastuslaitteella ja harjoittelu aloitetaan fysioterapeutin ohjauksessa.

Liikuntasuositukset on tärkeä sopeuttaa omaan toimintakykyyn sekä liikuntatottumuksiin. Sydämen kannalta pienikin liikunnan lisääminen arkeen tuo positiivisia vaikutuksia.

Sydämen vajaatoimintapotilaan liikunnassa huomioitavia asioita

Liikunnan tulee olla oireetonta ja liikunnan jälkeen voinnin tulee palautua. Helle ja pakkanen lisäävät liikunnan kuormitusta sydämen kannalta.

Nyrkkisääntönä voi pitää, että palautumisen tulisi tapahtua kahden tunnin sisällä liikunnan lopettamisesta. Liikunnan harrastaminen tulisi ajoittaa 1-2 tunnin päähän aterioinnin sekä sydänlääkkeiden ottamisen jälkeen.

Maksimaaliset ja äkilliset ponnistukset liikunnassa ovat kiellettyjä. Erityisesti on syytä välttää kovia, staattisia, hengitystä pidättäen tapahtuvia ponnisteluita sekä liikunnassa, että arkiaskareissa. Esimerkiksi painavien taakkojen nostaminen aiheuttaa voimakkaan kuormituksen sydämelle.  Muista myös aina levätä flunssan ja tulehdustaudin aikana.

Lue lisää

Lisätietoa ja liikuntavinkkejä Terveyskylän kuntoutumistalosta

Tietoa sydämen vajaatoiminnasta

Teksti: Leena Airaksinen, fysioterapeutti, Tays Sydänsairaala