Liikuntaohjeet

Kotiutumisen jälkeen päivittäinen liikunta on tärkeä osa kuntoutumista. Säännöllinen liikunta parantaa mm. sydän-, hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintaa sekä sydämen rasituksensietoa ja suorituskykyä. Liikunnan avulla myös yleiskunto kohenee, vointi virkistyy ja siten jaksaa suoriutua paremmin arjen askareista.

Liikunta toipilasaikana

Eri sairauksiin liittyen ja erilaisten toimenpiteiden jälkeen toipilasaika on yksilöllinen – yksilöllisiä toipilasajan ohjeita potilaalle annetaan sairaalassa ollessa.

Paras liikuntamuoto toipilasaikana on kävelylenkit, jotka aloitetaan maltillisesti. Kävellessä rasitustasoa on helppo säätää taukojen ja vauhdin säätämisen avulla. Aluksi on hyvä lisätä päivittäisiä kävelykertoja, sitten matkaa pikku hiljaa ja viimeisenä vasta vauhtia. Kävelylenkkien lisäksi toipilasaikana tulee tehdä sairaalassa mahdollisesti ohjattuja kotivoimisteluliikkeitä ja hengitysharjoituksia.

Liikunta toipilasvaiheen jälkeen

Toipilasaika eri sairauksissa ja eri toimenpiteiden jälkeen on eri pituinen ja potilas saa aina yksilölliset ohjeet sairaalasta. Liikunnan lisääminen tulee aloittaa kuitenkin vähitellen. Toipilasvaiheen jälkeen on sallittua myös kuormittavampi liikunta, mikäli hoitohenkilökunta ei ole antanut erityisiä rajoituksia sen suhteen.

Liikunnallisen elämäntavan aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Siksi liikuntaa tulisi jatkaa toipilasvaiheen jälkeenkin. Päivittäinen vähintään 30 minuutin kestävä liikunta vaikuttaa terveyteen myönteisesti. Sydänystävällistä liikuntaa on dynaaminen ja suuria lihasryhmiä kuormittava kestävyysliikunta. Lisäksi on hyödyllistä harjoittaa lihasvoimiaan.

Sairaus muuttaa elämää monella tavalla. Terveellisten elämäntapojen noudattaminen on tärkeää sairauden akuutista vaiheesta tai leikkauksesta toipumiseksi ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Aktiivisen arjen ja liikkumisen lisäksi on tärkeää huomioida myös muut omahoidon kulmakivet: tupakoimattomuus, terveellinen ravinto, lääkitykset, riittävä uni ja stressinhallintakeinot.

Potilaan oma rooli ja aktiivisuus ovat oleellisin tekijä kuntoutuksen edistymisessä. Myös läheisten tuki prosessissa ja elintapamuutoksessa on tärkeää.