Sepelvaltimotauti

Sydämen pienoismalli vastaanoton pöydällä

Sydänlihas tarvitsee jatkuvasti verta ja happea. Sepelvaltimotaudissa sydänlihakseen verta tuovat sepelvaltimot ovat ahtautuneet rasvakalkkeumien takia, mikä johtaa sydänlihaksen hapenpuutteeseen ja kipuoireeseen.

Sepelvaltimotauti on tavallisin rintakipua aiheuttava sydänsairaus. Sepelvaltimotauti voi aiheuttaa rintakipua etenkin rasituksessa tai jo levossakin. Äkillinen suonen tukkeutuminen saattaa aiheuttaa sydäninfarktin. Muita oireita voivat olla väsyminen, hengenahdistus, rytmihäiriöt ja sydämen vajaatoiminta.

Sydänperäinen rintakipu vaikeutuu tyypillisesti rasituksessa ja lepo puolestaan helpottaa oireita.

Lue lisää sepelvaltimotaudin hoidosta

Sepelvaltimotaudin yleisimmät riskitekijät

Riskitekijät kartoitetaan aina lääkärin vastaanotolla. Tärkeimpiä riskitekijöitä sepelvaltimotaudille ovat tupakointi, diabetes, verenpainetauti, kohonnut kolesteroli ja sukuhistoria.

Sukuhistorialla tarkoitetaan, että ensimmäisen asteen sukulaisella (vanhemmat tai sisarukset) on ollut sydäninfarkti, tai on tehty pallolaajennus tai ohitusleikkaus alle 55 vuoden iässä (miehet) tai alle 65 vuoden iässä (naiset).

Sepelvaltimotautia sairastavan seuranta

Riippumatta sepelvaltimotaudin hoitomuodosta (lääkehoito, pallolaajennus tai ohitusleikkaus), tärkeintä on säännöllinen seuranta sydänsairauksiin perehtyneen lääkärin vastaanotolla. Jokaisella seurantakäynnillä tarkastetaan lääkehoidon riittävyys ja asianmukaisuus.

Oireiden uusiutuessa tai vaikeutuessa lääkäri arvioi sepelvaltimoiden varjoainekuvauksen tarpeen.

Milloin on syytä hakeutua lääkäriin?

Rasitukseen liittyvän rintakivun aiheuttaja täytyy aina selvittää. Jos oire helpottuu muutaman minuutin kuluttua rasituksen lopettamisen jälkeen eikä rintakipua ilmaannu levossa, voidaan tutkimukset tehdä lähiviikkojen aikana. Silloin tutkimuksiin voi hakeutua joko omalääkärin (terveysasema, työterveyshuolto) tai sydänlääkärin kautta.