Sydämen läppäviat

Sydämen läppävialla tarkoitetaan sydämen läppärakenteen toiminnan häiriötä.

Ihmisen sydän on noin nyrkin kokoinen elin, joka sijaitsee rintalastan ja kylkiluiden muodostaman panssarin sisällä suojassa ulkoisilta kolhuilta. Sydämen tehtävä on ylläpitää verenkiertoa pumppaamalla verta eteenpäin.

Sydämessä on neljä lokeroa: oikea eteinen ja oikea kammio sekä vasen eteinen ja vasen kammio. Oikea kammio pumppaa vähähappista verta keuhkoihin, jossa se hapettuu hengityksen kautta. Hapettunut veri palaa sydämen vasempaan eteiseen ja sieltä vasempaan kammioon, josta se pääsee eteenpäin aorttaan viemään happea ja ravintoaineita elimistölle. Sydämen eri lokeroiden välillä on neljä erilaista läppärakennetta, joiden tehtävä on säädellä veren virtauksen suuntaa sydämen pumppaustoiminnan eri vaiheissa.

Miten läppäviat syntyvät?

Läppäviasta puhutaan läppärakenteen toiminnan häiriintyessä, jolloin läppä voi ahtautua tai alkaa vuotaa. Ahtautuvaan läppään kerääntyy verenkierrosta kalkkia, joka estää läpän tavanomaisen toiminnan. Kalkin kertyminen on tavallisimmin ikääntymiseen liittyvä ilmiö, mutta esimerkiksi sairastettu reumakuume tai rintakehän alueelle annettu sädehoito voivat käynnistää prosessin. Sydänläpän vuotaessa veri valuu väärään suuntaan verenkierrossa paineolosuhteiden vaikutuksesta, koska läppärakenne ei ole pitävä.

Tavallisimmat syyt vuotavalle läpälle ovat synnynnäinen läppärakenteen poikkeavuus ja ikääntyminen. Läppäsairaudet voidaan todeta lääkärin kuullessa sydämestä sivuäänen stetoskoopilla, mutta aina merkittävästäkään läppäviasta ei kuulu sivuääntä. Kardiologi varmistaa diagnoosin ja määrittää läppävian vaikeusasteen rintakehän päältä tehtävällä sydämen ultraäänitutkimuksella.

Läppäsairauksien ehkäisy ja hoito

Olennaista läppäsairauksien hoidossa on sairauden aikainen toteaminen ja hyvin suunniteltu seuranta, jotta vika voidaan korjata oikea-aikaisesti ja vähentää näin kuolemanriskiä ja estää sydämen vajaatoiminnan kehittyminen. Läppäsairauksia voidaan pyrkiä ehkäisemään verenpainetaudin hyvällä hoidolla, terveellisellä kolesteroliarvoja vähentävällä ruokavaliolla, riittävällä liikunnalla ja hyvällä hammashygienialla. Jälkimmäisellä voidaan estää sydänläppää tuhoavan bakteeritulehduksen kehittyminen.

Kun kardiologi on todennut läppäsairauden ja suunnitellut seurannan, on myös omaseuranta tärkeää. Jos suorituskyky lähtee laskuun (esim. ylämäessä tai portaissa alkaa ahdistaa henkeä tai aiempaa vastaavat lenkit eivät enää onnistu tai tunnu hyvältä) tai potilaalla ilmaantuu rytmihäiriöitä tai alaraajojen turvotusta, on läppävika voinut muuttua vaikeaksi ja uusi arvio on aiheellinen.