Sydämen läppäsairauden muotoja

Aorttaläpän ahtauma

Yleisin hoitoa vaativa läppävika on aorttaläpän ahtauma. Se voi olla todettavissa jo lapsuudessa synnynnäisenä ja vaatia hoitoa jo elämän alkupäässä, mutta yleisemmin aorttaläppäahtauma vaatii hoitoa yli 70-vuotiailla. Riskitekijöitä aorttaläppäahtauman kehittymiselle ovat korkea ikä, kohonnut verenpaine, suuri LDL-kolesterolipitoisuus ja tupakointi. Vaikean ahtauman tyypillisiä oireita ovat rintakipu, hengenahdistus ja pyörtyminen rasitustilanteessa. Kyseessä on etenevä sairaus, joka heikentää elämänlaatua ja lisää kuolleisuutta. Haittojen estossa olennaista on sairauden aikainen toteaminen, riskitekijöiden hyvä hoito, riittävä seuranta ja oikein ajoitettu toimenpidehoito.

Aorttaläppäahtauma hoidetaan korvaamalla sairastunut läppä joko biologisella tai mekaanisella proteesilla. Proteesi voidaan asettaa joko avosydänleikkauksessa tai katetrin avulla nivusvaltimon kautta (TAVI-toimenpide). Hoitomuodon valintaan vaikuttavat potilaan ikä, muut leikkausriskiä nostavat ja toipumista hidastavat sairaudet sekä potilaan oma toive. Yli 75-vuotiaille suositellaan katetritoimenpidettä nopeamman toipumisen ja hyvän toimintakyvyn säilymisen vuoksi.

Mitraaliläppävuoto

Mitraaliläppävuoto on toiseksi yleisin hoitoa vaativa läppävika. Lievä, verenkiertoa kuormittamaton mitraaliläppävuoto on varsin tavallinen sattumalöydös sydämen ultraäänitutkimuksessa, jolloin läppävian mahdollista kehittymistä jäädään seuraamaan säännöllisesti tehtävillä sydämen ultraäänitutkimuksilla. Mitraaliläppävuoto voi johtua läppärakenteen pettämisestä joko synnynnäisen vian vaikeutuessa tai vanhenemisen seurauksena tai mitraaliläppä voi alkaa vuotaa vasemman kammion muuttaessa muotoaan esimerkiksi sairastetun sydäninfarktin seurauksena tai sydämen vajaatoiminnassa. Vaikean mitraaliläppävuodon oireita ovat hengenahdistus rasituksessa, alentunut suorituskyky ja rytmihäiriöiden ilmaantuminen.

Tavallisin tapa hoitaa mitraaliläppävuoto on avosydänleikkaus, jossa läppärakennetta joko korjataan tai oma läppä korvataan proteesilla. Jos mitraaliläppävuoto johtuu sydämen vajaatoiminnasta ja leikkausriski on suurentunut, voidaan vuodon määrää nykyisin vähentää nivuslaskimon kautta katetrilla tehtävälläkin toimenpiteellä hyvin tuloksin (MitraClip).

Muita läppäsairauden muotoja

Aorttaläppä voi myös vuotaa ja mitraaliläppä voi ahtautua, mutta nämä ovat harvinaisempia läppäsairauden muotoja. Aorttaläppävuodon ainoa mahdollinen hoito on tällä hetkellä avosydänleikkaus. Mitraaliläpän ahtaumaa (mitraalistenoosi) voidaan puolestaan hoitaa joko katetritoimenpiteellä tai avosydänleikkauksella anatomiasta riippuen.

Sydämen oikean puolen läppien viat (pulmonaali- ja trikuspidaaliläppä) eivät välttämättä aiheuta oireita edes vaikeina. Pulmonaaliläpän sairaudet ovat yleensä synnynnäisiä ja vaativat hoitoa jo lapsuudessa ja sen jälkeen elinikäistä seurantaa. Eriasteiset trikuspidaaliläpän vuodot ovat tavallinen löydös sydämen ultraäänitutkimuksessa, mutta vaativat toimenpiteitä vain harvoin. Yleensä trikuspidaaliläppää korjataan samanaikaisesti mitraali- tai aorttaläpän vuoksi tehtävän avosydänleikkauksen yhteydessä.