Mikä sydämen rytmihäiriö on?
Rytmihäiriössä sydämen lyönnit lähtevät normaalista poiketen muualta kuin sydämen lyöntejä säätelevästä sinussolmukkeesta. Rytmihäiriö ilmenee poikkeavana sydämen rytminä.
Miten rytmihäiriön tunnistaa?
Sydämen rytmihäiriöistä yleisimpiä ovat lisälyönnit. Niitä on meillä kaikilla, mutta tunnemme ne hieman eri tavoin. Osa tuntee lisälyönnit väpätyksenä, värinänä tai muljahduksina. Osasta puolestaan tuntuu, että henki ikään kuin salpaantuu tai sydän jättää lyöntejä välistä. Kaikki eivät toisaalta edes huomaa sydämen lisälyöntejä.
Aikuisiän yleisin rytmihäiriö on eteisvärinä, jossa syke on hyvin epäsäännöllinen ja vaihtelee voimakkaasti.
Tärkeintä rytmihäiriön tunnistamisessa on oppia tunnustelemaan omaa pulssiaan. Sykkeen tulisi olla säännöllinen ja tasainen. On kuitenkin muistettava, että normaali sykkeen taso vaihtelee yksilöittäin, ja rytmihäiriötaipumus kasvaa iän myötä.
Sydänfilmi on hoidon ensiaskel
Rytmihäiriöitä tutkitaan ensisijaisesti ottamalla sydänfilmi, joka olisi saatava juuri silloin, kun rytmihäiriö on päällä. Koska rytmihäiriöt kestävät usein vain lyhyen aikaa, sydänfilmiin ei välttämättä aina ehdi sen aikana. Tällöin tutkimuksia jatketaan pitkäaikaisseurannalla, jossa pieni, mukana kannettava laite tallentaa muistikortille jokaisen sydämen lyöntisi. Näin rytmihäiriö saadaan varmasti nauhalle diagnoosia varten.
Miten rytmihäiriötä hoidetaan?
Lisälyöntejä on harvoin tarpeen edes varsinaisesti hoitaa, jos sydän on muutoin terve. Ensimmäisenä hoitokeinona pyritään eroon rytmihäiriöitä aiheuttavista elämäntavoista. Esimerkiksi stressi, valvominen ja liiallinen kahvinjuonti provosoivat rytmihäiriöitä.
Jos rytmihäiriöt edellyttävät lääkitystä, ensihoitona käytetään beetasalpaajia ennen muita varsinaisia rytmihäiriölääkkeitä. Lääkehoito voi olla myös jatkuvaa, jolloin lääkitys estää ja rauhoittaa rytmihäiriöitä. Tarvittaessa voidaan tehdä katetriablaatio. Se on toimenpide, jossa pyritään vaikuttamaan rytmihäiriön käynnistymismekanismiin. Eteisvärinän katetriablaatio voidaan tehdä kudosta jäädyttämällä (CRYO-tekniikka), radiotaajuusenergialla lämmittämällä (RF-tekniikka) tai korkeajännitteisellä energiapulssilla (PFA). Sydänsairaalassa ovat käytössä kaikki mainitut ablaatiotoimenpidetekniikat. Rytmihäiriöiden hoitoon erikoistunut kardiologi valitsee toimenpidetekniikan jokaisen potilaan kohdalla yksilöllisesti. Vakavissa rytmihäiriöissä voidaan joutua asentamaan rytmihäiriötahdistin.
Rytmihäiriö voi ilmetä myös liian hitaana rytminä, joka voi ilmentyä huonona olona, huimauksena, väsymyksenä tai suorituskyvyn laskuna. Jos sykkeen lasku on äkillinen, potilas voi mennä tajuttomaksi. Hitaan sykkeen ensihoitona on mahdollisten sydämen ulkopuolisten syiden poissulkeminen ja hoidon kohdistaminen niihin, esimerkiksi lääkitysten lopettaminen/vaihtaminen tai kilpirauhasen vajaatoiminnan toteaminen ja hoito. Sydänperäisen hitaan sykkeen hoito vaatii useasti tahdistimen asennuksen.
Milloin on syytä hakeutua lääkäriin?
Jos rytmihäiriö on sinulle aivan uusi ilmiö, kannattaa hakeutua lääkäriin ja selvittää, mistä on kyse. Jatkuva rytmihäiriö on aina syy lähteä päivystykseen.
Lääkäriin on hyvä hakeutua jo pelkästään siksi, että saadaan sydänfilmi ja voidaan selvittää, millaisesta häiriöstä on kyse. Tärkeää on selvittää aina myös sydämen rakenteellinen tila (onko sepelvaltimotautiin, läppävikaan tai sydänlihassairauteen viittaavaa). Näin löydetään hyvissä ajoin parhaat mahdolliset hoitomenetelmät, jotka sopivat juuri sinulle.
Sydänsairaalassa pääset kiireettömässä tapauksessa hoitoon noin 1,5 kuukaudessa.
Eteisvärinän katetriablaatiohoito
Eteisvärinä on yleisin aikuisilla esiintyvä rytmihäiriö. Katetriablaatiohoidolla pyritään säilyttämään sydämen normaali rytmi.
Katso video ▶