Sydämentykytys ja rytmihäiriöt

Lääkäri kertoo ultraäänitutkimuksesta potilaalle vuodeosastolla. Lääkärin kädessä on ultraäänilaitteen tutkimuspää ja lääkärin vieressä on ultraäänilaite. Potilasta ei näytetä.

Mikä on rytmihäiriö ja miten sen tunnistaa?

Normaali sydämen rytmi on lähtöisin sydämen oikean eteisen yläosissa sijaitsevasta sinussolmukkeesta, ja sitä kutsutaan sinusrytmiksi. Lepotilassa normaali syketaajuus voi olla mitä tahansa 40–100/min väliltä. Ikä, fyysinen kunto ja monet muut tekijät vaikuttavat leposykkeeseen. Syketaajuuden noustessa yli 100/min, puhutaan takykardiasta eli nopealyöntisyydestä, ja sen yleensä tuntee sydämen tykytyksenä. Nopealyöntisyys on yleensä sydämen rytmin normaalia nopeutumista fyysisen rasituksen seurauksena. Korkea kuume, nestehukka, ahdistuneisuus, säikähtäminen tai lääkkeet (esimerkiksi avaavat astmalääkkeet, eräät yskänlääkkeet, nuhatipat) voivat nostaa syketaajuutta.

Jos sydän tykyttää ilman syytä, voi kyse olla rytmihäiriöstä. Nuorilla ja työikäisillä tykytyskohtaus on usein seurausta synnynnäisistä poikkeavuuksista sydämen sähköisessä johtoratajärjestelmässä. Tykytys alkaa ja päättyy äkisti, syke on tasainen ja nopea, usein 150–200/min, joskus tätäkin nopeampi. Tyypillisesti tykytys kestää joitakin minuutteja, mutta voi olla useamman tunninkin kestoinen.

Usein kysyttyä

Mikä on normaali sydämen rytmi?

Normaali sydämen rytmi on lähtöisin sydämen oikean eteisen yläosassa sijaitsevasta sinussolmukkeesta. Tätä kutsutaan sinusrytmiksi.

Lepotilassa normaali syketaajuus on 40–100 lyöntiä minuutissa. Leposykkeeseen vaikuttavat muun muassa:

  • ikä
  • fyysinen kunto
  • muut yksilölliset tekijät.

Miltä rytmihäiriö tuntuu?

Rytmihäiriö voi ilmentyä sydämen rytmin epäsäällisyytenä, tykytyksen tunteena, hidaslyöntisyytenä tai harvoin tajunnanmenetyksenä. Sen aikana rasituksensieto voi olla heikentynyt ja voi esiintyä hengenahdistusta. Rytmihäiriötä esiintyy jossain elämänvaiheessa lähes kaikilla ihmisillä, erityisesti väsymyksen ja henkisen rasituksen yhteydessä. Osalla potilaista rytmihäiriöt ovat täysin oireettomia.

Mitä tarkoittaa tiheälyöntisyys (takykardia)?

Kun syketaajuus nousee yli 100 lyöntiin minuutissa, puhutaan takykardiasta eli tiheälyöntisyydestä. Se tuntuu yleensä sydämen tykytyksenä.

Tiheälyöntisyyttä aiheuttavat rytmihäiriöt luokitellaan eteisperäisiin ja kammioperäisiin rytmihäiriöihin.

Normaali ns. fysiologinen nopealyöntisyys on useimmiten sydämen reaktiota esimerkiksi:

  • fyysiseen rasitukseen
  • korkeaan kuumeeseen
  • nestehukkaan
  • ahdistuneisuuteen
  • säikähtämiseen
  • lääkkeisiin
    • avaavat astmalääkkeet
    • eräät yskänlääkkeet
    • nuhatipat.

Mitä tarkoittaa lisälyöntisyys?

Sydämen lisälyönnit (ekstrasystolia) tuntuvat yleensä muljahteluna rinnassa. Lisälyöntejä esiintyy jossain määrin kaikilla ihmisillä.

Lisälyönnit voivat olla eteisperäisiä tai kammioperäisiä. Eteisperäinen lisälyönti saa nimensä mukaisesti alkunsa jostain päin eteistä. Eteisperäiset lisälyönnit saattavat esiintyä yksittäisinä, mutta myös jopa pidempinä sarjoina, jolloin rytmissä voi tuntua lyhyen aikaa kestävä tiheälyöntisyys. Jossain tapauksissa eteislisälyöntisyys saattaa ennakoida eteisvärinää. Eron voi kuitenkin tunnistaa rytmistä. Eteisvärinässä rytmi on täysin epäsäännöllinen. Sen sijaan eteislisälyöntisyydessä sydämen rytmi on pääsääntöisesti tasainen lukuun ottamatta yksittäisiä epäsäännöllisiä lyöntejä.

Kammioperäiset lisälyönnit saavat taas alkunsa jostain päin kammiota. Yleensä ne ovat hyvälaatuisia. Hyvälaatuiset kammiolisälyönnit esiintyvät usein levossa. Jos lisälyöntejä esiintyy rasituksessa, se voi olla merkki sydänsairaudesta tai seuraus sydänsairaudesta.

Mitä tarkoittaa hidaslyöntisyys (bradykardia)?

Hidaslyöntisyydellä eli bradykardialla tarkoitetaan tilaa, jossa sydämen leposyke on alle 50 lyöntiä minuutissa ja henkilöllä on siihen liittyviä oireita. Hidaslyöntisyys voi tuntua muljahteluna tai sydämen lyönnin ”väliin jäämisenä”.

Tyypillisiä oireita ovat:

  • voimattomuus
  • huimaus
  • pyörtymistaipumus.

Nuorilla sydänsairauteen liittyvä hidaslyöntisyys on harvinaista.

Joissakin tilanteissa alentunut syke voi liittyä:

  • kilpirauhasen vajaatoimintaan
  • beetasalpaajalääkitykseen
  • tiettyihin kalsiuminestäjiin.

Beetasalpaajat ja osa kalsiuminestäjistä voivat hidastaa myös terveen sydämen sykettä liikaa.

Mitä iäkkäämpi henkilö on, sitä useammin hitaan sydämen rytmin taustalla on sydänsairaus. Tavallisimpia syitä ovat:

  • sinussolmukkeen toimintahäiriö (sairaan sinuksen oireyhtymä, SSS)
  • eteis-kammio-katkos (AV-blokki).

Jos syke laskee äkillisesti hyvin matalaksi, sydämen pumppausteho voi heikentyä ja verenpaine laskea. Tällöin oireina voi esiintyä:

  • huimausta
  • tajunnan menetys.

Nuorilla ja muuten terveillä henkilöillä kyse on useimmiten vaarattomasta pyörtymisestä, erityisesti jos tajunnanmenetys tapahtuu seisaaltaan.

Rytmihäiriöoire – milloin hoitoon?

Yleisin pitkäkestoinen rytmihäiriö on eteisvärinä eli flimmeri. Se on harvinainen alle 60-vuotiailla, kun taas yli 75-vuotiaista yli 10 % sairastaa eteisvärinä. Muut sydänsairaudet, etenkin sydämen vajaatoiminta, lisäävät eteisvärinän esiintyvyyttä, mutta noin kolmasosa eteisvärinästä on niin sanottua itsenäistä eteisvärinää, jolle ei löydy mitään aiheuttajaa. Eteisvärinää luonnehtii eteisten nopea, järjestymätön sähköinen ja mekaaninen toiminta (”eteiset värisevät”). Eteisvärinän aikana sydämen rytmi yleensä nopeutuu ja muuttuu epäsäännölliseksi. Toisille eteisvärinä ei aiheuta mitään oireita, toiset taas saattavat oireilla vahvasti tuntien esimerkiksi rintakipua, hengenahdistusta, huimausta ja huonovointisuutta. Vaikka eteisvärinä olisi oireeton, on sen toteaminen tärkeää, koska ilman oikeaa hoitoa eteisvärinä altistaa aivohalvauksille.

Muita yleisiä rytmihäiriöitä ovat sydämen lisälyönnit, jotka aiheuttavat muljahtelutuntemuksia. Lisälyönnit ovat terveessäkin sydämessä yleisiä ja harmittomia, mutta runsas lisälyöntisyys voi olla myös ensimmäinen merkki sydänsairaudesta. Siksi olisi tärkeää selvittää, onko kyseessä vaaraton terveen sydämen lisälyöntisyys vai onko oireen taustalla jokin hoitoa vaativa muu sydänsairaus.

Rytmihäiriöoire tulisi aina selvittää. Rytmihäiriötuntemuksen aikainen sydänsähkökäyrä eli EKG on tärkeässä asemassa oiretta selviteltäessä. Joskus EKG johtaa rytmihäiriön mekanismin jäljille, vaikka rytmihäiriö olisi jo ohittunutkin. Yleensä kiireellisiä tutkimuksia ei tarvita. Jos rytmihäiriöoireeseen liittyy tajunnanmenetys, voimakas rintakipu tai hengenahdistus, on ambulanssi syytä kutsua välittömästi.

Rytmihäiriöoireen syy on aina tärkeä selvittää. Sydänsairaalassa pääset kiireettömässä tapauksessa hoitoon noin kahdessa kuukaudessa.