Rytmihäiriöistä voi päästä eroon ‒ maajoukkuesuunnistaja Aleksi Niemi sai avun katetriablaatiosta

Maajoukkuesuunnistaja Aleksi Niemi sai rytmihäiriöönsä nopeasti apua. Tays Sydänsairaalassa tehty katetriablaatio poisti kiusallisen vaivan kokonaan.

Tampereen Pyrintöä edustava 25-vuotias suunnistaja Aleksi Niemi osallistui marraskuussa 2020 maajoukkueen aloitusleirille Pajulahdella. Urheiluhallissa intervalliharjoituksen lähtöhetkellä Niemen syke pomppasi yhtäkkiä korkeuksiin.
‒ En ensin tunnistanut koko asiaa, ehdin juosta minuutin verran, ennen kuin pysähdyin. Sydän löi tuhatta ja sataa, syke laski 200:sta 120:een ja nousi taas yli 200:n ja oli peräti 237. Mietin, johtuiko se siitä, että tein kovaa treeniä, vai oliko sykemittarissa jotain häikkää.

Valmentaja tunnisti oireen omakohtaisesti. Hänen mukaansa kyse oli supraventrikulaarisesta takykardiasta eli SVT:stä, kohtauksittain ilmenevästä sydämen rytmihäiriöstä.
‒ Talven aikana häiriö toistui vielä kahdesti. Kun pysähdyin ja rauhoituin, sykekin laski. Valmentajan ja lääkärin mukaan hätää ei ollut, ja luotin heidän näkemyksiinsä.

Rasitus voi laukaista vaivan

Maajoukkueen lääkäri lähetti Niemen jatkotutkimuksiin Tays Sydänsairaalaan.
‒ Kardiologi Petri Haataja teki sydämen ultraäänitutkimuksen, jonka jälkeen sydämen sähköistä toimintaa seurattiin Faros-laitteella. Laite oli kehossa kiinni viikon ajan, mutta sinä aikana ei rytmihäiriötä ilmennyt. Aikaisempi nopea tykyttely vahvisti kuitenkin SVT-epäilyä.

Tays Sydänsairaalan elektrofysiologian toimintopäällikön, kardiologi Jaakko Inkovaaran mukaan Aleksin tapauksessa rytmihäiriöt johtuivat synnynnäisesti poikkeavista sydämen johtoradoista. Kovin yleistä se ei ole: vain 2‒4 ihmistä tuhannesta kärsii vastaavanlaisesta syystä aiheutuvista rytmihäiriöistä.
‒ SVT ei ole sen yleisempi urheilijoilla, mutta urheilun aikainen sympaattisen hermoston aktiivisuus ja nopea syke voivat laukaista rytmihäiriön, joka ei levossa tulisi esille. Tyypillistä SVT:lle on, että sydämen tykytys alkaa yhtäkkiä ja pysähtyy yhtä äkillisesti. Poikkeavat johtoradat voivat olla myös oireettomia, eivätkä vaadi mitään hoitoa.

Rytmihäiriöihin voi liittyä myös pyörtymistä, huimausta, rintakipua tai hengenahdistusta. Niemellä ei muita oireita ollut kuin sykkeen nousu.
‒ Tunne oli kyllä sen verran häijy, että ehdin aluksi pelästyä.

Oikea kohta jäädytettiin

Vaikka Niemen rytmihäiriöt eivät olleet vaarallisia, niistä oli huippu-urheilijalle merkittävää haittaa.
‒ Joskus rytmihäiriöitä voidaan hillitä ja hoitaa lääkkeillä, mutta urheilijalla lääkitykset usein heikentävät maksimaalista suorituskykyä. Siksi niiden käyttö ei ole mielekästä, toteaa Inkovaara.

Niemen kohdalla päädyttiin katetriablaatiohoitoon, jolla SVT on lähes aina parannettavissa. Hän pääsi toimenpiteeseen nopealla aikataululla maaliskuun 2021 alussa.
‒ Puin ensimmäistä kertaa elämässäni sairaalavaatteet päälle, ja operaatio sujui todella hienosti. Hoitohenkilökunta hoiti kaiken ammattimaisesti: kertoi, mitä milloinkin tapahtuu, ja kyseli vointia ja tuntemuksia. Minulla oli luottavainen ja rauhallinen olo, vaikka jossain vaiheessa tuntui kuin joku olisi takonut nyrkillä rintaan.

Paikallispuudutuksessa Niemen nivusesta johdettiin katetri laskimoa pitkin sydämen sisään. Sykettä nostatettiin keinotekoisesti, jotta rytmihäiriö käynnistyisi ja oikea kohta löydettäisiin.

Inkovaara toteaa, että katetriablaatiossa poikkeavat johtoradat hoidetaan joko radiotaajuuksisella sähkövirralla eli polttohoidolla tai kryoablaatiolla eli jäädytyshoidolla.
‒ Kryoablaatiota käytetään yleensä silloin, kun hoitokohde sijaitsee lähellä normaaleja sydämen johtoratoja. Käytettävä hoitomuoto päätetään toimenpiteen yhteydessä tapauskohtaisesti, Aleksin kohdalla päädyttiin kryoablaatioon.

Juoksu tuntui hyvälle!

Yleensä ablaatiohoito kestää noin tunnin, mutta Niemen operaatio kesti kaikkiaan nelisen tuntia.
‒ Jos rytmihäiriö käynnistyy ainoastaan voimakkaassa rasituksessa, samankaltaisen olosuhteen aikaansaaminen saliolosuhteissa on haastavaa, kun tutkittava makaa paikoillaan toimenpidepöydällä. Sykettä nostetaan lääkkeiden avulla ja samanaikaisesti sydäntä tahdistetaan toimenpidekatetrien avulla, jotta rytmihäiriö saadaan esille, kertoo Inkovaara.

‒ Oli se pitkä aika, mutta pääasia oli, että operaatio saatiin onnistuneesti maaliin. Sen jälkeen täyslepoa oli viikon verran, enkä saanut tehdä mitään rasittavaa. Itselle se oli rankkaa, kun en ole koskaan ollut viikkoon tekemättä mitään. Alussa vain nivunen oli arka, mutta pikkuhiljaa pääsin harjoittelemaan, muistelee Niemi.

Seuraava viikko meni totutellessa, ja Niemi aloitti juoksemista pienin määrin rauhallisella teholla.
‒ Juoksu tuntui niin hyvälle! Parin viikon päästä olin täysin toipunut ja harjoittelin jo normaalisti eli juoksua kahdesti päivässä ja punttiharjoitus kerran viikossa. Talvikaudella suunnistus jää lumen ja vammariskien takia kokonaan pois, mutta juoksuharjoittelua tulee noin 150 kilometriä viikossa.

Parantavaa hoitoa

Niemen tapauksessa rytmihäiriöiden uusiutumisriski on Inkovaaran mukaan pieni, alle viisi prosenttia.
‒ Katetriablaatio on yksi niistä lääketieteen alueista, jossa voidaan tarjota parantavaa hoitoa. Jos vaiva jostain syystä tulee uudestaan, se hoidetaan samalla tavalla.

Niemi kiittelee, että rytmihäiriöt saatiin hoidettua ennen kisakauden alkua. Hän toivoo, että tavoitteet toteutuvat: toukokuussa sprintin EM-kisat Sveitsissä ja heinäkuussa MM-kisat Tšekissä.
‒ Päätavoite on taistella mitaleista molemmissa arvokilpailuissa. Nyt vain keskityn pitämään tossut liikkeessä Tampereen monipuolisissa maastoissa. Jos jollain muulla on vastaavanlaisia vaivoja kuin minulla, voin lämpimästi suositella Sydänsairaalaa. Minulla oli kaikin puolin hyvä kokemus.