Asiakaspalvelu 03 311 64145

Hoidon vaikuttavuus

Sydänsairaala haluaa lisätä sepelvaltimotaudin, sydämen vajaatoiminnan ja eteisvärinän ablaatiohoidon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä julkaisemalla tietoja sydänpotilaiden hoidosta hyvinvointialueilla (Pirkanmaa, Keski-Suomi, Kanta-Häme).

  • Hoidon vaikuttavuuden mittaamisessa käytetään kansainvälistä luokittelua (COMET-luokittelu), jossa hoidon vaikuttavuutta mitataan yläkategorioissa 1–5 mittarilla. Yläkategoriat ovat toimintakyky ja elämänlaatu, kliiniset tulosmittarit, resurssien käyttö, haittatapahtumat ja kokonaiskuolleisuus.
  • Mittarit raportoidaan tällä sivulla neljä kertaa vuodessa.
  • Jos raportoitava tieto on saatavilla vain alle 20 potilaalta, emme julkaise vuoden seurantatuloksia.

Sydämen eteisvärinän hoidon vaikuttavuus (tilanne 31.7.2026)

Eteisvärinä on suomalaisten yleisin sydämen rytmihäiriö. Siitä huolimatta Suomesta ei ole aiemmin ollut saatavilla systemaattisesti kerättyä tietoa ablaatiohoidon vaikuttavuudesta. Joulukuussa 2025 Sydänsairaala julkaisi ensimmäistä kertaa eteisvärinän ablaatiohoidon vaikuttavuuden tuloksia verkkosivuillaan.

Sydämen eteisvärinän hoidon vaikuttavuus (pdf)

Liitännäissairauksien osalta verenpainetauti on selvästi yleisin, liki 50 %:lla potilaista. Tulokset osoittavat, että ablaatiohoito on vaikuttava hoitomuoto:

  • Ablaatiohoidon onnistumisprosentti on korkea, 98,2 %.
  • Eteisvärinän uusiutuminen vuoden sisällä toimenpiteestä (ensimmäinen rytminsiirto tai uusinta-ablaatio 91–365 vrk sisällä toimenpiteestä) todetaan 13,3 prosentilla potilaista, mikä on erinomaista kansainvälistä tasoa.
  • Rytminsiirtojen määrä vähenee noin 80 prosenttia vuoden seurannassa verrattuna ablaatiota edeltävään vuoteen.
  • Vuoden kuluttua ensimmäisestä ablaatiohoidosta 74 % kokee hoidon lievittäneen rytmihäiriöoireita paljon, hyvin paljon tai erittäin paljon. Vastausten määrä ei vielä ole riittävä sairaalakohtaisten tulosten julkaisemiseksi Keski-Suomessa ja Kanta-Hämeessa.
  • Vaikuttavuustietoa raportoidaan erikseen myös eri ablaatiomodaliteeteista. Tuloksia tarkasteltaessa on kuitenkin huomioitava potilasvalinnan erot.

Raportoitava aktiivisuus OmaSydän-etähoitopalvelussa kuvaa, kuinka moni potilas on vastannut verenpaine- ja painokyselyihin kolmen kuukauden kuluttua ablaatiohoidosta.

Elämänlaatutiedon keruu on aloitettu vuoden 2025 alussa (15D, VAS, tautispesifinen elämänlaatumittari). Potilaiden elämänlaatua arvioivat 15D-mittaukset raportoidaan vuoden 2026 aikana. Riittävä määrä vuoden seurantatietoa eteisvärinän ablaatiohoidon vaikutuksesta elämänlaatuun kertyy ennen kesää 2026. Elämänlaatutiedon keruu on aloitettu vuoden 2025 alussa. Vuoden seurannan täyttyessä saadaan lisäksi täydentävää tietoa muun muassa painonhallinnan onnistumisesta.

Sydämen vajaatoiminnan hoidon vaikuttavuus (tilanne 31.7.2026)

Alla olevasta linkistä pääsee tutustumaan tarkemmin vajaatoiminnan hoidon vaikuttavuuden mittareihin.

Sydämen vajaatoiminnan hoidon vaikuttavuus (pdf)

  • Sydämen vajaatoiminnan yleisimmät liitännäissairaudet ovat verenpainetauti (56 %:lla potilaista) ja eteisvärinä (51 %:lla potilaista). Munuaisten vajaatoiminta todetaan joka neljännellä (23 %).
  • Uuden vajaatoimintadiagnoosin saaneilla potilailla uuden sairaalahoitojakson tarve 30 vuorokauden sisällä on vähäinen (7 % potilaista).
  • Hoitosuositusten mukainen hoito toteutuu varsin hyvin. Neloshoito on kotiutusvaiheessa käytössä 7” %:lla Sydänsairaalassa sydämen vajaatoimintadiagnoosin saaneista potilaista.
  • Vajaatoimintapotilaista 7 %:lla todetaan raudanpuute ja heistä 74 %:lle on annettu rautainfuusio. Rautainfuusion saaneista 72 %:lla kyseessä on ollut akuutti vajaatoiminta.
  • Potilasta 95 % on elossa vuoden kuluttua sydämen vajaatoiminnan diagnoosista (HFrEF).
  • Vuonna 2026 Sydänsairaalan tavoitteena on, että yli 80 % potilaista, joilla on todettu uusi sydämen vajaatoiminta, käy vajaatoimintahoitajan poliklinikalla kolmen kuukauden kuluessa diagnoosista. Sydänsairaala on panostanut kyseiseen toimintamalliin. Tavoitetaso on ylitetty jo Sydänsairaala Novassa (93 %), myös Tampereen Sydänsairaala (79 %) ja Sydänsairaala Assi (79 %) ovat jo lähellä tavoitetta.

Sepelvaltimotaudin hoidon vaikuttavuus (tilanne 31.7.2026)

Alla olevista linkeistä pääsee tutustumaan tarkemmin sepelvaltimotaudin hoidon vaikuttavuuden mittareihin hoitomuodoittain. Raportointi sisältää kaikki sepelvaltimotautidiagnoosin saaneet potilaat (mm. äkilliset sydäninfarktit). Sepelvaltimotauti on todettu kaikilla potilailla varjoainekuvauksella.

Erilaisia hoitovaihtoehtoja ovat optimaalinen lääkehoito, pallolaajennus tai ohitusleikkaus. Optimaalinen lääkehoito tarkoittaa, että sydämen varjoainekuvauksen jälkeen potilaalla ei ole ollut tarvetta pallolaajennukseen tai ohitusleikkaukseen, joten on päädytty tehokkaaseen sepelvaltimotaudin lääkehoitoon.

  • Vuoden kuluttua sepelvaltimotautidiagnoosista 82 %:lla potilaista verenpainetaso on hoitotavoitteessa.
  • 71 % potilaista käyttää aktiivisesti OmaSydän-etähoitopalvelua kolmen (3) kuukauden kohdalla ja ainoastaan 1 % keskeyttää etähoitopalvelun vuoden seurannan aikana.
  • Sepelvaltimotautidiagnoosin jälkeen kolmen kuukauden kuluttua 63 % potilaista ja vuoden kuluttua 68 % potilaista on saavuttanut LDL:n osalta tavoitetason alle 1.4 mmol/l. Vuoden kuluttua 5 %:lla hoitotasapaino on huono (LDL > 2.0 mmol/l).
  • Riskitekijöiden (LDL) tehostunut hoito on osaltaan vaikuttanut Sydänsairaalan omistajahyvinvointialueilla havaittavaan sepelvaltimotautipotilaiden uusien sairaalahoitojaksojen, uusintainfarktien ja kuolleisuuden laskuun.
  • Ohitusleikkaukseen liittyvät komplikaatiot ovat vähäisiä. Välikarsinan infektioita ei ole todettu viimeisen kuuden (6) kuukauden aikana lainkaan ja jalkahaavainfektioiden lukumäärä on ollut pieni (1,7 %).
  • Vuoden kuluttua toimenpiteestä (pallolaajennus tai ohitusleikkaus) elämänlaatu koetaan paremmaksi kuin ennen toimenpidettä hengityksen, tavanomaisten toimintojen, ahdistuneisuuden ja energisyyden osa-alueilla.